Sivut

keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Paahdettua porkkanavoita, ravintolapostaus ja IHME

Paahdettua juuresvarrasleipää porkkanalevitteellä ja basilikalla aamukahvin kanssa. Autuutta!
Uskotko ihmeisiin? Uskotko, että ihmeitä tapahtuu muuallakin kuin elokuvissa? Juuri tällä hetkellä olen itse valmis uskomaan vaikka mihin.

Pari päivää sitten tässä koivussa ei ollut vielä mitään vihreää!
Katsoin eilen Euroviisujen ensimmäisen semifinaalin. Halusin tietää finaaliin päässeet maat, joten jännäsin loppuun saakka. Suomen Saara Aallon pääsy jatkoon ei ollut ihme, vaan Saaran upean esityksen ansiota. Olen fanittanut isosti Saaraa siitä lähtien, kun näin hänen ensimmäisen televisioesiintymisensä Voice of Finland ohjelmassa (2012?). Muistan yhä harmitukseni, kun hän ei voittanutkaan. Reilu vuosi sitten pääsimme Hartwall-areenalle fanittamaan Saaraa livenä. Saara on niin hyvä, että hänen puolestaan ei tarvitse koskaan jännittää, saa keskittyä nauttimaan esityksestä. Kiitos Saara aitoudestasi ja lämmöstäsi, jolla parannat maailmaa! ❤


Ihme, josta haluan nyt kertoa muillekin on lähellä itseäni. Olen ollut tänä aamuna kävelyllä kotimme lähellä olevan järven rannalla. Luonnossa tapahtuu ihmeitä näinä päivinä. Muistatko vielä tunteesi, kun rakastuit? Rakastuit totaalisesti ja pysyvästi. Eikö totta, että maailma näytti noina päivinä uudelle. Aistit silloin kaikki värit, tuoksut, äänet ym uudella tavalla, kirkkaammin ja voimakkaammin. Se on ihanaa ja suuri ihme.  Ai että olenko minä nyt rakastunut?


Tottakai olen ja uskallan sen julkisesti myöntää. Olen asunut jo 45 vuotta Miehen kanssa samassa osoitteessa ja olen hänelle kiitollinen lukemattomista yhteisistä päivistä, hyvistä ja niistä huonommistakin. Viimeinen vuosi on ollut yksi elämämme vaikeimmista vuosi sitten tapahtuneen polvileikkaukseni johdosta. Olin jo lähes varma, että joudun uusintaleikkaukseen. Nyt sain arvion, että polvea ei tarvitse enää operoida. Voi kunpa tuon tiedon avulla kivutkin lakkaisivat. Tutkimukset jatkuvat joka tapauksessa, kunnes syy selviää. Ortopedi suositteli venyttelemään jatkuvasti ja määrätietoisesti jalan lihaksia. Venyttely on kuulkaa niin tärkeää terveillekin!!

Tunnetaanko Tapiola nykyisin paremmin Kauppakeskus AINOA-nimellä?
Hieman pöllämystyneenä uutisista ajelimme Helsingistä kohti Espoota tarkoituksena löytää joku kelvollinen lounaspaikka. Päädyimme uuden ilmeen saaneeseen Tapiolan keskukseen. Syvällä maan sisällä sijainneen parkkihallin ulko-oven läheisyydessä huomasimme ravintolan terasseineen. Kurkistus sisään ja saman tien löysimme itsemme valikoimassa ruokaa lautasillemme. Kasvisruokaa oli paljon, lämpöistä ja kylmää. Ihania kulhoja täynnä kauniita, herkullisia ruokia.




Paras lämmin ruoka eli kalaruukku puuttuu tässä vaiheessa. Sitä piti täydentää tiuhaan! 😋

Rosepippuri-lehtipersilja (tai korianteri) päällystetty vaalea kala maistui herkulliselle!
Mies tosin epäili alkuun. Ei suinkaan ruoan maittavuutta vaan sitä, että pitääkö syödä pelkkiä kasvisruokia. (taas!) Herkullinen lammaspata ja vielä herkullisempi vaalea kala häivyttivät viimeisetkin epäilyn rippeet ja hänkin yhtyi lopussa yhden hengen ylistyskuorooni. Alussa häntä hämmensi se, että henkilökunta puhui englantia. Ravintola oli lähes täynnä lounastajia, mutta meille vapautui hyvä pöytä juuri sopivasti.





Leipää, levitteitä, tahnoja, dippikastikkeita ja salaattia. Kaikkea teki mieli   maistella. Afrikan ja Lähi-Idän maustein valmistetut ruoat ovat tulleet viime vuosina meille tutuksi ja tykätyiksi. Marokossa saimme n. 15 v sitten ensituntuman noihin makuihin eikä kyllästymisestä näy merkkiäkään. Mausteita pitää olla sopivasti, ei liikaa tai liian vähän. Se jos mikä vaatii ammattitaitoa.



Jälkkärikahvit tarkeni juoda ulkoterassilla oikein hyvin ilman huopia. Ja taas tuli tunne kuin oltaisiin ulkomailla, vaikka rakennustyömaan melu kantautui viereiseltä tontilta. Työtä monille ja uutta ilmettä sekä parempaa palvelua asukkaille se edustaa! 👌Saa olla eri mieltäkin, mutta näin minä olen opetellut asian näkemään. Maailma muuttuu Eskoseni! sanottiin aikoinaan Aleksis Kiven Nummisuutareissa.


Mutta palatakseni vielä tuohon ihmeeseen. Yhdessä ainoassa vuorokaudessa voi mieliala muuttua epätoivosta ja synkästä demonien valtaamista ajatuksista riemulliseen ja iloiseen olotilaan. Näin minulle tosiaan tapahtui eilen. Päivääni mahtui paljon tapahtumia.


Katekumanaatin päätöstilaisuus illemmalla Vanajan kauniissa kivikirkossa sattui oikeaan aikaan. Tulin hieman liian aikaisin paikalle ja ehdin kuljeskella kirkon ympäristöä katsellen ja kuvaillen. Arvaatte varmaan millä mielialalla kuljeskelin! 😇


Tällaisia päiviä tulee pitkänkin elämän aikana harvakseltaan. Ehkä ne ovatkin siksi niin arvokkaita. Tätä kirjoittaessani alan palautua maan pinnalle, mutta iloitsen joka tapauksessa "ihmeparantumisestani" loppuelämäni. Uskon tai oikeammin tiedän kuntoutuvani riittävän hyvään kuntoon. Ehkä tämä kertomukseni antaa toivoa muillekin, joilla juuri tällä hetkellä on vaikeaa. Paremmat päivät tulevat kyllä! 👍💖

Laitoin tähän annokseen 150g bataattia ja 350g porkkanaa.


Tästä postauksestani tulee jälleen pitkä ja pyydän siitä anteeksi! Laitan kuitenkin otsikossa lupaamani paahdetun porkkanavoin reseptin lehdestä nappaamani kuvan kanssa sekä omat pienet lisäykseni.

Näpäytä kuvaa nähdäksesi terävänä.
Maustepippurin puuttumisen johdosta säädin hieman mausteita muutenkin omaan makuuni. Juureksia ja voita laitoin reseptissä olleet määrät. Öljyä tuli pari rkl ja uunin lämpötila oli 200 ast. 
Omat mausteeni olivat: 1 rkl raastettua inkivääriä, 1 tl jauhettua kaardemummaa, 2 tl Ras el Hanout-maustetta, ½ tl jauhettua mustapippuria, ripaus Chili explosion-maustetta, 2 tl kanelia, 1 rkl kookossokeria ja ½ tl suolaa (Laita enemmän, jos tuntuu sille. Käytä mausteita vähemmän kuin ohjeessa, ellet ole tottunut maustamaan reippaasti!). Kuivattu rakuuna saattaisi myös sopia porkkanan kanssa, silloin muita mausteita vähemmän.

Miksiköhän aamukahvini maistuikin juuri tänä aamuna lenkkini jälkeen harvinaisen ihanalle?



Ensimmäiset tilaisuuteni seurata vuoden takaisia tapahtumia ja säätiloja oman blogin kautta ajoittuvat näihin päiviin. Kevät näyttää olevan kohdallani vahvojen tunnetilojen aikaa. Nyt jaksan hehkuttaa ja samalla tiedän parantumisihmeeni pian tuntuvan itsestäänselvyydelle. Olenhan vain tavallinen ihminen! Saaran Euroviisulaulun Monstersin sanat ovat auenneet minulle aivan uudella tavalla; "Päästän nyt kaiken valon sisään..." (Hirviöt ) Päästäkä tekin rakkaat blogini lukijat! 😘☀
Pidetään Saaralle peukkuja hyvään menestykseen finaalissa. Minulle hän on Voittaja jo nyt!


P.S. Olen aloittanut venyttelyt ja jalkani tuntuu leppoisammalle ja kivuttomammalle jo nyt!

6 kommenttia:

  1. Onpa aivan ihanaa kun olet saanut varmuuden polvellesi, ettei sitä tarvitse leikata. Onnea ja ihanaa kevättä lenkkeillen ja venytellen, kyllä siitä hyvä tulee, varsinkin tuolla sinun positiivisuudella, vau. Tulin itsekin niin iloiseksi luettuani postaustasi, kiitos. Olen samaa mieltä Saarasta, hänkin omalla iloisella tavallaan päihittää muut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan me suomalaiset naiset sellaisia sisukkaita 'saaroja', että täytyy joskus ihmetellä. Suuri sydän ja kaunis kiitos sinulle 💖 upeasta tsemppikommentista! Lämpöisiä ja aurinkoisia kevätpäiviä sinne!

      Poista
  2. Ihana postaus! Niin paljon mukavaa ihme-luettavaa josta silmiini poimiutui varsinkin tuo 45v saman katon alla..se jos mikä on ihanaa, se että saa todella jakaa ne elämän ilot ja joskus surutkin rakkaan ihmisen kanssa! Paljon yhteisiä onnenvuosia teille lisää♥ Toinen tuo sinun polvi..olipa kiva kuulla että sitä ei tarvitse uudelleen leikata! Olet kyllä niin sisukas että varmasti kuntoutuu niin hyväksi kuin se on mahdollista♥ ja sitten vielä tuo Saara, on kyllä aivan upea ääninen nuori nainen..peukut on pystyssä että Saara pääsee pitkälle, finaalipaikkakin on jo hienoa! Niin hyviltä myös kaikki herkut näytti:) Aurinkoista viikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herkuista sen verran, että en suosittele! 😉 On oikeasti lähes mahdoton olla ottamatta sitä vähän päästä. Sekin on liian hyvää!Elämä on varmaan meistä useimmille nousua ja laskua. Tunteiden kätkeminen ei ole näköjään juttuni, puhelias olen muutenkin. Nyt tuli kirjoitettua aika tunnepitoinen postaus, jota ehdin jo harmitellakin. Ihanaa, jos tykkäsit Päde! Iso, iso kiitos sinulle blogiystäväni! 💖 Toivon hyviä päiviä sinulle!

      Poista
  3. Ihanaa,että polvi on todettu terveeksi ja toivon,että se joku muusta syystä johtuva kipu lakkais. Oi,oi,mitä herkkuja taasen! On ihana katsella,kun luonto puhkeaa kukkaan. Lyhyessä ajassa koivuihin tullut pieniä lehtiä ja nurmikko kasvaa kohisten. Me kuule taidettiin se kesä tuoda Kyprokselta tänne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin ja olen sanonut joillekin ihan samaa! Hyvä me. 🤗
      En edes muista, milloin kesä on tullut näin kohisten. Hyvä, jos koivun siitepölykausi menee nopeasti ohi. Olen sille tosi allerginen.
      Kiitos Intsu tsempistä polven suhteen! Kyllä se edelleen 'vihottelee', mutta yritän unohtaa kivun. Huomenna on eka yritys kävellä pidempi lenkki. Täällä haarapääskyt lentelevät, joten voi kai sanoa, että on kesä! 🌱👍

      Poista

Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini.