Kotona tehtyä vaniljajäätelöä

Mustikat ja vaniljajäätelö on herkullinen makuyhdistelmä. Nami nami!

Aika pienellä vaivalla syntyy kunnon kermaista vanhanajan vaniljajäätelöä ilman jäätelökonettakin.  Lapsuudestani on muistikuva äidin tekemästä jäätelöherkusta, johon tuli paksua kermaa, kananmunia ja sokeria. Sitä piti vatkata ja sekoitella ahkerasti ja muistelen jossakin vaiheessa käytetyn jäähdyttämiseen ainetta, jonka nimi oli hiilihappojää. Meitä lapsia varoiteltiin koskettelemasta tuota ainetta, joka saattoi kuulema aiheuttaa palovammoja ihoon. Oudolle tuntui, että kylmä polttaa.... Taisi olla sittenkin paleltumisvammoja! Maltoin onneksi olla koskettelematta sitä!

Aineet noin ½ litraan vaniljajäätelöä

2 dl kermaa

1 dl glukoosisiirappia (tai vastaava määrä sokeria)

2 kananmunaa

2 tl vaniljasokeria (ei vanilliini)

½ vaniljatangon siemenet

1 tl vanilja-aromia

Koristeluun  voi purkista rouhaista vaniljamursketta. Ohjeita jäätelön tekoon löytyy netistä runsaasti.

Rakastan vaniljan makua, kuten vaniljavarastoistani voi päätellä. Vaniljajauhe puuttuu vielä.

Ohjeet

1. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta vaniljasokerilla.

2. Vatkaa kananmunat ja glukoosisiirappi napakaksi vaahdoksi.

3. Yhdistä vaahdot ja lisää vaniljatangon siemenet ja tarvittaessa vanilja-aromia.

4. Kaada seos laakeaan pakasterasiaan ja siirrä pakastimeen.

5. Käy sekoittelemassa jäätelöä n. 15 min välein ensimmäisen tunnin aikana.

Muutamassa tunnissa jäätelöherkku kovettui valmiiksi. Useammasta sekoittelusta huolimatta seuraavana päivänä jäätelön piti lämmetä vähintään 10 min huoneenlämmössä ennen annostelua. Jäätelökauhaa kannattaa lämmittää kuumassa vedessä ennen herkun kaapaisua. Maku on täydellisen onnistunut ja vaniljainen :))

Tuoreet mustikat, vadelmat tai mansikat vaniljajäätelön kanssa. Siitä ei herkku parane!

Sain muutaman upean kuvan ystävältäni, joka saa ihailla alppiruusujen kauneutta omassa kotipihassaan. Matkustaisin tulevana viikonloppuna katselemaan kukkaloistoa Mustilan kasvitutkimuspuistoon Kouvolan Elimäelle, jos kävely sujuisi paremmin. Mutta kaikkea ei voi saada, on siihen pitänyt jo tottua tähän ikään mennessä.

Kaikkien aikojen kukkaloistoa

Kiitos Anita upeista kuvista! tullaan parin viikon päästä ihailemaan muita kukkasia ihanaan järvenrantapuutarhaanne :)) Alppiruusujen kukinta on silloin jo ohi.