Leipää ja lohta uudella tavalla

Salaattia, grillattua lohta ja paistettuja kantarelleja on kesälle maistuva iltaruoka.

Eilen tuli todistettua, että talon Mies on meidän perheen herkullisimman ruoan tekijä. Tarkennusta sen verran, että mikäli kyseessä on lohiruoka. Ei ole hänen valmistamansa savustetun lohen voittajaa. Maistelimme yhdessä ja yritimme keksiä hyviä puolia grillissä paistetusta lohifileestä, joka köllötteli mitä herkullisimman salaatin kyljessä. Vaihtelu tottakai virkistää, mutta jälleen; mitäpä hyvää vaihtamaan.

Korissa kohotetut hapanleivät ovat saaneet muotonsa korin mukaan. 

 Leipävillitykselleni ei näytä tulevan loppua. Suorastaan himoitsen uusia reseptejä liittyen leivän tekoon. Johtuneeko siitä, että lähes elin lapsuuteni ruis-, ohra-, kaura- ja muilla leivillä sekä munakokkelilla. Rimppakinttuisena tyttönä olin nirsoilija eikä ruoka useinkaan maistunut. Äiti leipoi paljon leipää ja kesäaikaan pihalla tepastelleet kanat munivat mitä parhaimpia munia. Pikkutyttönä oli tosi hauskaa löytää kesällä pesiä uusista piilopaikoista. Noista ajoista on liki 60 vuotta ja yhä samat maut miellyttävät. Tästähän voi päätellä, että lapsuudessa ne ruokamieltymykset opitaan. Nyt on tullut makumaailmaani muutama muukin mieltymys ;))

Kantarelleja löytyy edelleen pakastimesta ja uuden sadon ennustetaan alkavan pian.

Nyt on tilaisuus herkutella näillä keltaisilla metsän antimilla aina, kun mieli tekee.

Voissa paistetut kantarellit tarvitsevat seurakseen vain sipulia ja hiukan suolaa. (halutessasi pippuria) Nämä maistuvat herkullisille voileivän päällisinäkin.

Salaatissa on kotimaista keräsalaattia, appelsiinia, aprikoosia, ohueksi leikattua fenkolia versoineen sekä paahdettuja fenkolinsiemeniä. (Ohje "Viimeistä murua myöten" blogista)

Lohifileet olivat tavanomaisia pienempiä eli kirjolohta Kainuun puhtailta vesiltä.

Grillailimme edellisellä grillillä yli 10 vuotta ja aina ruoan epäonnistuttua syytimme huonoa grilliä. Uutta kaasugrilliä on nyt testattu toista kesää, mutta välillä yhteistyö sen kanssa ontuu. Tosin kala ja kasvikset ovat vaativampia grillattavia kuin makkara ja liha, ainakin omasta mielestäni. Grillaamisessa on omat niksinsä ja näin sateinen kesä ei kannusta harjoittelemaan riittävästi. Jospa elokuusta tulisi vähäsateisempi.

Marinointi / grillauskastike lohelle (n. 600 g)

2 rkl öljyä

1 rkl riisiviinietikkaa

1 rkl limen mehua

2 tl kalakastiketta (tai 1 tl suolaa)

2 rkl makeaa chilikastiketta

1 rkl limen kuorta raastettuna

1 tl tuoretta inkivääriä raastettuna

2 tl sitruunaruohotahnaa

1 kpl valkosipulin kynttä raastettuna

Ohjeet

1. Sekoita kaikki aineet keskenään, maistele ja lisää aineita, jos sille tuntuu.

2. Leikkaa lohifile paloiksi, suolaa ne ja kaada maustekastike fileille. 

3. Anna maustua n. 15 min ja grillaa joko suoraan ritilällä tai foliovuoan päällä.

4. Lohi kypsyy muutamassa minuutissa, joten varo ettei pääse kypsymään liikaa.

Lohipalat paistuivat ensin folioalustalla ja sitten pari minuuttia grilliritilällä nahkapuoli ylöspäin.

Me paistoimme lohiviipaleet yhdessä talon Miehen kanssa toinen toistamme neuvoen ja opastaen. Mitä useampi kokki, sitä... Näinhän siinä taisi käydä, kun ei mennyt ihan nappiin. Hyvin ruoka sentään maistui, vaikka aina onnistuvaa savulohta tuli ikävä.

Näin upea maisema avautuu olohuoneemme ikkunasta, joten pääsemme ihailemaan sitä aina ruokapöytään istuessamme. Onnea on saada mieluinen naapuri.

Leipäohjeeni on kirjasta, jota olen selaillut viime kuukausina usein hyviä löytöjä tehden. Kirjan nimi on Suomalainen kotiruoka. (Kaija Isotalo & Raija Kuittinen)  

Saksalainen korileipä (Hämmästyin itsekin tuota saksalaisuutta, mutta hapanjuuritaikina on kuulema pohjoista leipäperinnettä, liekö sota-ajoilta?)

Hapanjuuri

7 dl kädenlämpöistä vettä

5 hapankorppua

2 tl kuivahiivaa

5 dl ruisjauhoja

1. Jauha hapankorput muruiksi. (onnistuu hyvin sauvasekoittimen silppurissa)

2. Sekoita juuritaikinan ainekset isossa kulhossa ja anna taikinan hapantua liinan alla yön yli tai vähintään 12 tuntia.

Hapanjuuritaikina kuohuu juuri kuten kuuluukin. Hapattaminen onnistui!

Leipätaikina (2 isohkoon tai 3 pienempään leipään)

hapanjuuritaikina

1 rkl suolaa

2 rkl siirappia

9 dl hiivaleipäjauhoja

5 dl ruissihtijauhoja

1 pussi kuivahiivaa

(1 rkl pomeranssinkuorta)

(Itse laitoin 8½ dl grahamj, 3 dl vehnäj ja 2 dl ruisjauhoja eli yhteensä 13½ dl)

Ohjeet

1. Lisää juuritaikinaan suola, mausteet ja jauhot sekä niihin sekoitettu kuivahiiva. 

Tehdessäsi alustuksen yleiskoneen kulhossa, kaada juuritaikina ensimmäiseksi siihen.

2. Alusta napakka, kiinteä taikina. (onnistuu parhaiten koneella)

Anna taikinan kohota liinan alla huoneenlämmössä n. 1½ tuntia.

Kaada taikina hyvin jauhotetulle alustalle ja leivo pyöreiksi tai pitkänomaisiksi leiviksi. Siirrä leipä jauhotetulla liinalla peitettyyn koriin ja kohota vielä tunti.

Jauhoja saa olla runsaasti liinan päällä ettei leipä tartu siihen kiinni. Liinan reunat käännetään löyhästi leivän päälle kohoamisen ajaksi. Käytin itse kaurajauhoja tässä.

Laita uuni kuumenemaan 250 ast kohoamisen loppuvaiheessa!

Kippaa leivät liinan avulla leivinpaperoidulle pellille ja vedä terävällä veitsellä kuvioita leivän pintaan halutessasi. Pistele vielä leivät, ettei tule kohokuorisia.

Laita uunin pohjalle tässä vaiheessa vedellä täytetty laakea astia. Vesihöyry tekee leipiin rapean kuoren.

Siirrä pelti uuniin ja laske saman tien uunin lämpö 200 asteeseen.

Paista leipiä 45 - 60 min. (Omat leipäni paistuivat 55 min. Koputtelin pintaa ja tuntuivat kypsyneen jo riittävästi.)

Leikkelin toiseen leipään pari kourallista kuivattuja viikunoita ja murentelin lisäksi sekaan saman verran saksanpähkinöitä. Tämä leipä maistuu minulle, mutta talon mies tykkää enemmän ilman täytteitä olevasta leivästä. Kummallekin makunsa mukaan!

Onneksi olemme säilyttäneet vanhan sähköllä toimivan viipalointikoneen, jolla näin rapeakuorisen leivän viipalointi onnistuu näppärästi. Valmiit viipaleet pian pakkaseen ja sieltä voi sulattaa tarpeen mukaan. Tähän lämpimään leipään tuli molemmille eka iltana ihan himo eikä suu halunnut lopettaa syömistä, vaikka vatsa oli jo täysi.      

Ihanaa loppuviikkoa kaikille teille, jotka jaksoitte lukea loppuun asti tämän pitkän postaukseni! Lepuuttelen jalkojani mukavasti tässä koneen ääressä, joten juttua tulee välillä liikaakin.