Kurpitsavohvelit suppilovahveromuhennoksella

Suppilovahveromuhennos, -kastike ja -keitto ovat helppotekoisia herkkuja. Timjani tykkää sienestä ja päinvastoin.

Nyt niitä taas saa suoraan luonnosta!  Torilta ostaen suppikset ovat yhtä maukkaita, mutta huikea riemun tunne sienten löytymisestä jää kokematta. 

Eilen täällä Hämeessä sakea sumu viipyi pitkälle iltapäivään. Ruskan värit eivät päässeet oikeuksiinsa ja näkyvyys oli olematon. Olimme suunnitelleet sieniretkeä ajatuksena löytää suppilovahveroita. Hieman harmitti maiseman harmaus. Mutta kuin taikaiskusta sumu häipyi, aurinko ilmestyi näkyviin ja metsä alkoi kutsua puoleensa. Riemulla ei ollut rajoja, kun alun hapuilun jälkeen suppiksia alkoi ilmestyä näkökenttääni tutussa suppismetsässämme.

Herkullinen kantarelli loisti kuin majakka sammalikon keskellä.

Ilman tuota kuvassa näkyvää kantarellia oma sienikorini olisi jäänyt tyhjäksi. Jouduin jäämään lähelle tien reunaa ja autoamme, koska metsä on vaikeakulkuinen. Polut puuttuvat ja jalkani ei nouse kovin korkealle. Talon Mies eli mieheni Jukka sen sijaan riensi tarkistamaan The SuppisPaikan. Siitä samasta sammalikosta on joka syksy löytynyt varma saalis. Eikä se pettänyt nytkään!

Mutta hieman vielä omasta löydöstäni. Kyykistyessäni poimimaan kantarellia katseeni harhautui sivummalle. Jippii!! Suppiksia näkyvillä. Vanhana sienestäjäni tiesin heti, että lähistöllä niitä täytyy olla lisää. Ja niinhän niitä oli. Löysin muutaman kymmenen metrin alueelta yhä lisää ja lisää sieniä. Huikeaa! Kiersin samaan aluetta joka suuntaan ja aina ilmestyi lisää suppiksia. Olin varma, että niitä pompsahteli maan uumenista ihan minun ilokseni. Hetki sitten kävelin ohi ilman näköhavaintoa näistä metsän herkuista. Näköni oli tarkentunut suppilovahverotaajuudelle :))

Sain loppujen lopuksi lähes yhtä paljon sieniä kuin talon Mies. Kylläpä olimme molemmat riemuissamme onnistuneesta retkestämme.

Tässä yhteinen sienisaaliimme myöhemmin illalla kotikeittiön pöydällä.

Tätä kirjoittaessani suurin osa sienisaaliistamme kuivuu kuivurissa. Vuosien mittaan olen huomannut, että juuri suppikset ovat helppoja käyttää ja parhaimmillaan kuivattuina. Parikymmentä vuotta sitten hankittu edullinen peruskuivuri pelittää hyvin edelleen.

Kurpitsa on toinen tämän hetken herkkuni. Mielessäni pyörii toinen toistaan herkullisempia reseptejä erilaisista kurpitsoista. Suosikkejani ovat myskikurpitsa ja tietenkin monikäyttöinen kesäkurpitsa.

Alimpana koristekurpitsa, sitten spagettikurpitsa ja ylimpänä hokkaidokurpitsa.

Spagettikurpitsa ja hokkaidokurpitsa odottavat kulhossani oikean reseptin ilmestymistä. Tuttu myskikurpitsa kypsyi torstaiaamuna uunissa samalla kun tein omenapiirasta. Kauniin oranssi, hieman pähkinäisen makuinen kypsä herkku on monikäyttöinen. Torstain Hämeen-Sanomien ruokaliite antoi lisää ideoita kurpitsaruokiin.

Klikkaahan linkkiä!  Inspiroidu kurpitsaresepteistä

Vohvelit ovat suurta herkkuani ja nämä kurpitsavohvelit erityisen hyviä. Rapeus ei ole näiden vohveleiden juttu vaan pehmoinen rakenne ja hyvä maku. Idean näihin sain kummitytöltäni, joka kertoi tehneensä kesäkurpitsavohveleita. Lisukkeena suppilovahverokastiketta se kuulosti todella herkulle. Pakkohan niitä oli tehdä! Kiitos Annika hyvästä vinkistä!

Taikina noin 12 vohveliin (linkki aiempiin vohveleihini Ripeät rapeat vohvelit )

2 dl (myski)kurpitsasosetta
2 dl maitoa (hasselpähkinämaitoa minulla)
2 dl vichyä/kivennäisvettä
1 tl suolaa
3 kananmunaa
2 dl spelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta + 1½-2 dl vehnäjauhoja (soseen paksuudesta riippuen)

50 g (½ dl) öljyä tai sulaa voita

Ohjeet

• Valmista sose sauvasekoittimella kypsästä kurpitsasta. (n. 40 min /200 ast)
• Vispaa aineet sekaisin luetellussa järjestyksessä. Lisää rasva vasta myöhemmin!
• Annan taikinan tekeytyä vähintään ½ tuntia ennen paistoa.
• Tainasta voi paistaa uusia vohveleita pitkin päivää, koska juuri paistetut vohvelit maistuvat parhaimmille.

Torstaiaamut ovat nykyisin lempiaamujani. Ruokaliite ja aamukahvi inspiroivat kokkauksiin. 

Suppilovahveromuhennos

Noin 1 litra tuoreita suppiksia
2 rkl voita
2-3 salottisipulia
(pari valkosipulinkynttä)
½-1 tl suolaa (oman maun mukaan)
1 dl kuohukermaa (tai 2 dl ruokakermaa+1 rkl vehnäjauhoja)
tuoretta tai kuivattua timjamia
mustapippuria myllystä

Ohjeet 

• Puhdista suppikset ja lisää ne kuumennettuun paistokasariin.
• Kiehuttele hieman sekoitellen, kunnes neste on haihtunut.
• Pilko sipulit ja lisää ne sekä voi pannulle.
• Kuullottele keskilämmöllä.
• Lisää hieman vehnäjauhoja, jos käytät ruokakermaa.
• Lisää kerma ja kiehuttele, kunnes muhennos on paksua.
• Mausta suolalla, pippurilla ja riivityillä timjamin lehdillä tai kuivatulla timjamilla.

Päiväkahvivohveleihin makeutta antoivat lemon curd, kermavaahto ja makea kurpitsahillo kanelilla.  Tuoreet puolukat sopivat hyvin mukaan.

Herkuttelimme vohveleilla aamulla, päiväkahveilla ja iltapalalla. Lisukkeet olivat joka kerta erilaiset, joten kyllästymisestä ei ollut pelkoa. Näitä voisi tehdä pian uudelleenkin.

Aroniamarjat eivät tuntuneet ihan kypsille, joten toimivat nyt vain koristeena. Tumma balsamico riitti mausteeksi.

Aamiaiseksi nautittu kurpitsavohveli karamellisoidulla sipulilla, kurpitsakuutioilla ja fetajuustolla saattoi olla paras nauttimamme aamiainen pitkiin aikoihin. Suosittelen lämpöisesti!

Muutama kuva vielä Hauhon vanhalta kylänraitilta. Ajelimme onnistuneen sieniretken päätteeksi ihailemaan mahtavaa kirkkoa, vanhoja rakennuksia, upeita maisemia ja hauskaa tilataidetta hämäläisessä maalaismaisemassa.

Ystävällinen tilataideteoksen tekijän tytär esitteli meille hauskaa nähtävyyttä. Kiitos paljon!