Tammikuu tuntuu olevan muillakin kuin itselläni mahdollisimman sopiva aika täsmentää ja tarkistaa omia ruokailutottumuksiaan. Olen yleensäkin ihminen, jonka ei ole pakko juuttua rutiineihin. Tykkään valtavan paljon uusista kokemuksista, ideoista, yrityksistä ja jopa erehdyksistä. Niistäkin olen yleensä oppinut jotakin; tuo ei ollut minun juttuni, vaikka joillekin sopii. Yrittänyttä ei laiteta! Tuttu slogani, mietelause vai lieneekö peräti sananlasku. Entä mitä tuo lause tarkalleen ottaen merkitsee? Jos jaksat lukea postaukseni loppuun saakka, saat hieman lisäinfoa!
 |
| Tammilupaukseni hyväksyi suosiolla kaksi suklaapullaa ja päiväkahvit. 😇😋 |
Leivoin eilen aivan uskomattoman ihania suklaakorvapuustejani 'tilaustyönä' talon Miehen Senioritenniskisojen tarjoiluvuorolle. Tein myös voisilmäpullia ja olin niiiin onnellinen saadessani leipoa. Ongelmaksi oli muodostua se, että kotoa ei löytynyt valkoisia vehnäjauhoja, ei edes spelttijauhoja. Kauppaan siis! Taikinan teko oli aamulla jo aluillaan, kun huomasin sokeripurkin ammottavan tyhjyyttään. Voiko leipoa pullaa ilman tavallista sokeria? Luomukookossokeria, hedelmäsokeria, intiaanisokeria, luomuruokosokeria, fariinisokeria tummana ja vaaleana, muscovadosokeria, raesokeria, tomusokeria, hillo- marmeladisokeria, vaniljasokeria ja siirappia sekä glugoosisiirappia löytyi. Oho! Onko meillä näin monia sokereita? Niin ja tietysti myös palasokeria täytyy olla kaapissa savustuksen takia. Olen ikään kuin sokerittomalla tammikuulla ja kaapit ovat täynnä sokereita. Hmm...
Dansukkerin tuotteet -linkistä löytyy lisää sokereita ja tässä vielä varmuuden vuoksi toinen linkki Selvyyttä sokeriviidakkoon
Toinen löysähkö lupaukseni koskee säännöllisen epäsäännöllistä tapaani poukkoilla asiasta toiseen. Aloittaessani tämän blogin kirjoittamisen 10 kk sitten päätin olla huolellinen, täsmällinen ja julkaista säännöllisesti postauksiani. Alkuviikosta kevyitä keittoja, viikolla pastaa ym arkiruokaa, viikonlopun lähestyessä leipomuksia ja ns parempaa juhlaruokaa. Onko toteutunut tämä aikomukseni? No ei todellakaan, sillä en halua sitoa itseäni ennalta suunniteltuun rytmiin. Tykkään toimia hetken ja innostuksen vallassa. Tuo tapa on enemmän juuri itseäni ja mielestäni blogini on 'päiväkirjani'. Arvontapostaukseni yhteydessä oli ihanaa huomata, että huolettomuudestani huolimatta blogillani on lukijoita. Ei valtaisia määriä (100-200/vrk), vaan valtavan ihania lukijoita. Olen niin kiitollinen teistä jokaisesta! 💓
Saattaa olla, että tästä postauksestani tulee kaikkien aikojen sekavin. Tarkoitukseni oli kertoa uudesta aamiaislöydöstäni ja teidän lukijoiden kommenteista, haaveista ja lupauksista tälle vuodelle. Hoidan tuon ensimmäisen loppuun ja jatkan sitten tärkeämmästä asiasta.
Kaurapuuro maistuu monille aamusta toiseen, vuodesta toiseen ja jopa vuosikymmenestä toiseen. Ihailen heitä ja voin kertoa, että talon Mies kuuluu heihin. Minulle kaurapuuro maistuu ehkä viikon, jos siihen saa laittaa tuoreita marjoja. Joskus herkuttelen banaanilla, marjoilla ja laktoosittomalla Valion 'Vanhan ajan vaniljakastikkeella' rikastetulla aamiaspuurolla. Se ei ole kuitenkaan terveellistä.
 |
| Pellavarouhetta on järkevää lisätä aamupuuron sekaan säännöllisesti. Me sekoitamme rouheen hiutaleisiin. |
Voilöytöni on tämä Juustoportin laktoositon kirnuvoi. Voi voi, että on mukava sipaista tätä huoneenlämpöisenä voileivän päälle. Uskon maitotuotteiden aitoihin ja luonnollisiin valmistusmenetelmiin ja kohtuudella käytettynä ne ovat hyväksi terveydelleni. Nykyään syön vain pari kolme voileipää vuorokaudessa. Lämpöiset sämpylät tai uunilämmin leipä tekevät poikkeuksen, mutta eihän niitä ole joka päivä.
Pari sanaa vielä eilen leipomistani pullista. Tein ne tutulla ohjeella täysmaitoon ja sokerina käytin kookossokeria. Mielestäni ne maistuivat paremmille kuin valkoisella taloussokerilla leivotut pullat. Näihin pulliin löytyy resepti tästä linkistä. Suosikkisuklaapullat
"Kipu on vain tunne ja tunnetta voi hallita." Kuulin tuon lauseen tänään aika jännässä yhteydessä. Menin tutustumaan Hämeenlinnan uusittuun uljaaseen uimahalliin. Ajattelin käväistä kurkkaamassa samalla uusittua kuntosalia. Kuinka ollakaan! jouduin tai pääsin lähes vahingossa ohjattuun seniorikuntosaliryhmään. Siellä tuo lause ohjaajan sanomana sattui korvaani. Onko tosiaan noin? Jospa yli 9 kk jatkunut leikkauksen jälkeinen polvikipuni onkin vain kivun tunnetta. Keskityn tästä lähtien tuon tunteen hallitsemiseen. Onkohan teillä lukijoillani kokemusta tuosta?
Sitten vielä muutama sana ja ajatus arvontapostauksessa kertomistanne lupauksista ja haaveista. Aika moni teistä aikoi harkita aiempaa terveellisempää ruokailua. Oli tosi kiva huomata, että kukaan ei ollut liian tiukkapipoinen tässä aikomuksessaan. Kiva siksi, että en itsekään usko liian tiukkoihin ja ehdottomiin lupauksiin. Riittää, että on huomannut asian ja aikomuksena on muuttaa ruokailutottumuksiaan astetta terveellisempään suuntaan. On hyvä kuunnella tuntemuksiaan ja oman kehon ääntä. Mikä tuntuu ja maistuu hyvälle, tekee varmaankin hyvää ainakin mielelle. Luota siihen!
Haaveita saa ja pitääkin olla! Monet teistä haaveilevat matkustamisesta ja hyvästä terveydestä. Samat ajatukset olivat omassa mielessäni vuoden vaihtuessa. Aikaa omalle perheelle ja rakkaille toivottiin. Läsnäoloa siis OIKEASTI läsnäoloa -toive oli yksi koskettavimmista. Kiitos vielä kerran kaikista kommenteista!
Yrittänyttä ei laiteta -lauseen voi sanoa myös näin. Yrittänyttä ei saa moittia. On hyvä, että sentään yritit! Tarkistin googlaamalla tuon. 😂
Hyvää loppuviikkoa sinulle ihana lukijani! Olet hyvä ja paras juuri sellaisena kuin olet! Eikös yritetä muistaa tämä totuus huononakin päivänä. Sateen jälkeen paistaa aurinko ja valoa kohti mennään! Pahinkin kaamos loppuu aikanaan! Tsemppiä sinulle! 💟😘
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini.