Herkkusämpylöitä ja gluteenitonta pataleipää

Herkullisen kuohkeaa ja maukasta itsetehtyä sämpylää on NIIN ilo haukata ja nälkä lähtee.

Uunituoreet sämpylät kuuluivat viikonloppuumme ollessamme vielä työelämässä. Oli niin ihanaa leipoa, kun oli riittävästi aikaa lempiharrastukseeni. Nyt leivon sämpylöitä ja leipää silloin, kun alkaa mieli tehdä jotakin hyvää välipalaa tai keittoruoan lisuketta. Uunista tulvivaan tuoreen leivän tuoksuun liittyy jotakin hyvin kotoisaa ja lämminhenkistä tunnetta. Enpä ole tavannut ihmistä, joka ei tykkää tuoreesta leivästä.

Tein viikolla leipäjuustoa ja sivutuotteena syntyi heraa. Tiesin entuudestaan, ettei heraa kannata heittää viemäriin, vaan sen voi käyttää esim leivontaan. Siinä oli riittävästi syytä eilisiinn leipomuksiini. Ensimmäiseksi tein sämpylätaikinan ja käytin siihen kaapista löytyneet kuivakarpalopussin loput ja osan viikunapaketista. Niiden toivoin antavan sopivasti mehevyyttä ja makua sämpylöihin.

Sämpyläjauhoiksi valikoituivat hiivaleipäjauhot sekä hiukan terveellisiä spelttijauhoja ja kauraleseitä. Taikina alustui hämmästyttävän hyvin, vaikka tein sen vanhanaikaisesti käsivoimin.

Taikina kohosi todella nopeasti kaksinkertaiseksi ja siitä oli helppo muotoilla sämpylöitä. Olisikohan nesteenä ollut hera vaikuttanut asiaan. Kenties!

Aineet ja ohjeet n. 16 isoon tai 25 pienempään sämpylään

5½ dl nestettä (heraa minulla)
1 pkt tuorehiivaa (tai 2 pussia kuivahiivaa)
1 rkl siirappia tai sokeria
1 - 2 tl suolaa (herassa on jo suolaa)
½ dl rypsiöljyä
2 dl kauraleseitä
4 dl spelttijauhoja
n. 1 dl kuivattuja karpaloita
125 g eli ½ pkt kuivattuja viikunoita

n. 7 - 8 dl hiivaleipäjauhoja

1. Lämmitä neste kädenlämpöiseksi (37 ast) ja murentele hiiva siihen.
2. Lisää siirappi tai sokeri sekä suola ja öljy.
3. Lisää sekoitellen leseet, spelttijauhot ja kuivahedelmät.
4. Jätä taikina 'käynnistymään' n. 30 minuutiksi.
5. Lisää hiivaleipäjauhot taikinaan alustaen käsin tai koneella, kunnes taikina irtoaa kulhon reunamilta.
6. Jätä taikina kohoamaan liinan alle noin 50 min tai kunnes se on kaksinkertainen. 
7. Leivo haluamasi muotoisiksi sämpylöiksi ja kohota vielä muhkeiksi. (30 min)
8. Voitele kohonneet sämpylät maidon (minulla heraa) ja siirapin sekoituksella. Ripottele pinnalle halutessasi kauraleseitä tai siemeniä.
9. Paista 225 ast lämmössä 10 - 12 min keskiritilällä. Seuraa etteivät pääse paistumaan liikaa. 

Ylemmässä kuvassa olevat sämpylät paloittelin suoraan taikinasta ja nostin pellille kohoamaan. Alemman kuvan sämpylät leivoin perinteiseen tapaan vaivaamalla ensin ilmakuplat pois ja nostamalla sen jälkeen kohoamaan. Kumpikohan on parempi tapa? ei selvinnyt ainakaan minulle, koska molemmista tuli ihmeen onnistuneita.

Gluteeniton ruokavalio on alkanut kiinnostaa minua entistä enemmän, vaikka en sitä välttämättä tarvitse. Tai siis tietääkseni ruoansulatukseni sietää ainakin toistaiseksi gluteenia. Laktoosi-intolerantikkona pelkään, että myös viljojen runsas käyttö rasittaa elimistöäni. Lääkärini pyysi jo 30 v sitten tarkkailemaan gluteenin vaikutusta. Rakastan tuoreen leivän ja pullan tuoksua ja makua, joten en voi kuvitellakaan luopuvani niistä. Gluteenittomat jauhot ovat edelleen mysteeri. Joskus onnistun ihan loistavasti, mutta toisinaan taikina ei kohoa ja leipä on kovaa ja haurasta. Mitenkähän käy tällä kertaa?   

Pataleipä on fantastinen leipä! Tekeminen helppoa kuin mikä ja koostumus rapean ja maukkaan muheva. Olen tehnyt lukemattomia pataleipiä, mutta vasta nyt ensimmäisen gluteenittoman version. Tämän päivän leivän erikoisuus on neste. Leipäjuusto-urakan jäljiltä meillä on 3 l hyvää luomumaidon heraa. Enpä ole leiponut aiemmin vastaavaan nesteeseen. Herassa on jo hieman suolaa, joten sitä piti muistaa laittaa taikinaan normaalia vähemmän.

Pataleivän aineet ja ohjeet

2 dl gluteenitonta jauhoseosta

1 dl mantelijauhetta tms

1 dl siemeniä

n. 3 dl gluteenitonta kaurajauhoa (laitoi n itse lähes 4)
2 tl psylliumia (ei pakollinen, mutta auttaa sitkon muodostumista)

½ tl kuivahiivaa (tai pieni nokare hiivaa)

½ - 1 tl suolaa
pilkottuja tuoreyrttejä pari kourallista

4 dl heraa tai vettä

1. Sekoita kulhossa kuivat aineet keskenään.
2. Kuumenna neste 42 asteiseksi ja lisää jauhojen joukkoon. Älä vispaa tai alusta, sekoittele vaan aineet keskenään.
3. Peitä kulho muovikelmulla ja jätä kohoamaan huoneenlämpöön 10-24 tunniksi.
4. Kippaa taikina jauhotetulle alustalle ja muotoile leiväksi.
5. Peitä leipä liinalla ja anna kohota vielä ½ tuntia.
6. Laita kylmä pata uuniin ja asenna lämpö 225 asteeseen.
7. Sipaise hieman öljyä padan reunoille ja pohjalle ja kippaa kohonnut leipä kuumaan pataan. 
8. Paista leipää kannella peitettynä 30 min, ota kansi pois ja paista vielä 15 - 20 min, kunnes leipä on kauniin ruskea.
9. Otettuasi padan pois uunista kippaa leipä ritilälle jäähtymään.

Laitoin omaan taikinaani kaurajauhoa lähes 4 dl ja se määrä oli selkeästi liikaa. Jos päätät tehdä pataleipää reseptiäni noudattaen, suosittelen lisäämään jauhoja vähitellen. Taikina saa jäädä varmaankin hieman löysemmäksi mitä omani. 

No ei aina voi onnistua. Täytyy varmaankin seuraavalla kerralla katsoa kokeneempien gluteenittomilla jauhoilla leipovien resepti. Sitä aion noudattaa sitten tunnontarkasti. Kymmenen vuotta sitten kauppojen gluteenittomat tuotteet olivat usein kovia ja rakenteeltaan tiiviitä. Nykyisin olen löytänyt valmiita todella hyvän rakenteen omaavia gluteenittomia sämpylöitä ja leipiä. Siinäpä minulle onkin seuraava tavoite; oppia leipomaan hyvänmakuista ja kuohkeaa gluteenitonta pataleipää. 

Aamuaurinkoinen kuva on näpätty pakkaspäivien aikana. Sää on vaihdellut tällä viikolla äärilaidasta toiseen, pakkasta ja vesisadetta peräjälkeen. Kumpi lie sitten parempi? Itse tykkäisin parin asteen pakkassäästä, runsaslumisesta ja aurinkoisesta maisemasta sekä hiihtokeleistä. Toisaalta hyvät hiihtokelit menisivät osaltani hukkaan, koska jalkani on ärtynyt jälleen liian kipeäksi. Mutta talon Mies menisi mielellään taas Ahveniston moottoriradalle kokeilemaan suksien luistoa. 🎿

Oikein lämpöinen ja iso kiitos sinulle ystävä, joka jaksat käydä lukemassa tätä blogiani! Tämän kirjoittaminen on kuin vuoristoradalla huristelua. Välillä hihkuu riemusta ja tuntuu, että ilo ihan pursuaa elämisen riemusta. Silloin on kiva postata. Toisinaan iskee epätoivo, että mitä varten vietän tuntikausia päivittäin tämän tablettini kanssa. Kokkaamista tulen jatkamaan niin kauan kuin kauha kädessä pysyy, mutta blogin jatkaminen on kysymysmerkki. Minulle ei sovi sekään, että käyn silloin tällöin kirjoittamassa täällä.  On paljon helpompaa postata säännöllisesti. No, aika näyttää ja yritys on jatkaa ainakin siihen saakka, että blogini täyttää 1 vuoden. Pieneen alakulooni on tällä viikolla saattanut vaikuttaa tekoniveljalkani takaiskut sekä Suomen historiasta kertovat uutiset. Tänään on kulunut tasan 100 vuotta sisällisodan alkamisesta. Linkki aiheeseen!  Suomen sisällissodasta Wikipediasta

Kuva on vähän epäselvä, koska on otettu sisältä. Lintu lennähtää pois heti, kun ovea hiukankin raottaa.

Tänään on talvilintujen tarkkailupäivä eli Pihabongaus täällä Hämeessä kuten koko Suomessa. Meitä on ilahduttanut rohkea mustarastas useana päivänä. Hän tulee rohkeasti talitinttien ja varpusten mukana nauttimaan lintulautamme antimista. Tosin hän näyttää kelpuuttavan vain maahan varisseet siemenet ja pähkinämurskeet. Kiva ja reipas lintu, jota mielellään ruokimme. Saisi pyytää kavereitakin mukaan aterioimaan.

Mukavaa viikonlopun jatkoa sinulle suurenmoinen ruoanlaitosta kiinnostunut! Toivon sinulle oikein lämminhenkistä, paljon iloa tuovaa ja rentouttavaa päivää!

P.S. Nautin äsken aamukahvin kanssa myöhään eilen illalla uunista otettua pataleipää. Vaikka olin hieman pettynyt leivän pienoiseen 'likilaskuisuuteen', maku onkin yllättävän hyvä. Myös talon Mies kehuu leipää tuossa vieressäni, vaikka söi puuroa alle. Ehkä laitan seuraavalla kerralla tuorehiivaa kohottajaksi. Palaan asiaa!!