Suhteeni lehtikaaliin on tähän saakka vaihdellut viha-rakkaus akselilla. Lehtikaalisipsit, joo! Hyviä silloin tällöin, mutta ovatko kaikki terveelliset vitamiinit jne tallella uunikuumennuksen jälkeen. Milloinkas lehtikaali tulikaan näkyvästi kauppoihimme? Muistan selkeästi ensimmäisen kerran, jolloin ostin sitä kotiin. Asuimme vielä Jyväskylässä, joten ainakin neljä vuotta siitä täytyy olla.
Suurin toivein, innostuksen vallassa kerroin talon Miehelle ostaneeni kerrankin mahtavan terveellistä salaattia. Poistin paksun lehtiruodon ja paloittelin loput salaattiin tomaattien, paprikoiden ja kurkunpalojen kanssa. Arvatkaapa huokailimmeko ihastuksesta? Aikamme sitkeää salaattia pureskeltuamme luovutimme. Seuraavaan lehtikaaliruokaan kuluikin pari vuotta, lehtikaalisipsejä tein pikkusiskoni opastamana. Nekin poltin karrelle eka kerralla, voi pettymystä taas!
Nyt olen onnistunut silloin tällöin lehtikaalin kanssa, taitaa olla joku ohje blogissakin. Hehkutan edelleen 'Samassa liemessä' tv-ohjelmaa, josta nappasin vinkkini. (Tilasin muuten Pipsan ja Merituulen uuden kirjan. Tiedän, että tulen rakastamaan sitä! 💓 )Jos joku ei ole tiennyt hyvää tapaa käsitellä lehtikaalia, kerron sen nyt. Tein eilen tätä salaattia lounaalle ja loput syötiin iltapalana. Uskokaa tai älkää, myös talon Mies kehui ilman maanitteluja salaattiannostaan.
Lehtikaali tarvitsee happoa, suolaa ja hierontaa sanotaan myös Soppa365 ohjeessa. Käytin itse sitruunamaustettua extra-neitsytoliiviöljyä ja kiteistä sormisuolaa. Oli oikeastaan aika ihanaa upottaa sormensa hienoksi pilkotun salaatin sekaan ja rutistella sydämensä kyllyydestä. Yllättävän pian tunsin salaatin 'nöyrtyvän' ja taipuvan tahtooni. Maistelin lehtiä pari kertaa puristelun aikana ja lopetin, kun olin täysin tyytyväinen. Ja tosiaan, lehtikaalin sekaan kannattaa pilkkoa omia lemppareitaan. Meillä oli pilkottua sydänsalaattia, tomaattia, kurkkua, paprikaa, fetaa ja siemenseosta. Lisukkeeksi tein jälleen kerran ihania uunissa paahdettuja kirsikkatomaatteja. Salaattilajikkeet linkistä näet muita sopivia salaattilajikkeita. 🌿🌱
Kirsikkatomaatit kypsyvät herkullisen makuisiksi hitaasti lempeällä uuninlämmöllä tai nopeasti kuumassa uunissa tai grillissä valmistaen. Parsakaali ja paneeratut turskafileet sisältyivät myös lounaaseemme. Meillä on yleensä pakasteessa pari nopeaan kokkaamiseen hankittua valmisruokaa. Pakko on todeta, että hurjan paljon voi-öljyseosta imeneet valmiiksi paneroidut punakampelafileet olivat tämän aterian huonoin komponentti. Kalaa vähän ja korppujauhoja runsaasti; onkohan laatu huonontunut vai oma makuaisti kehittynyt?
Olemme syöneet jo muutaman päivän ajan ituja salaattimme seassa. Parsakaali maistuu muutenkin, joten tämä Parsakaali silmusalaatti on oikein tervetullut uutuus.
Kohta on maaliskuu ja valon määrä lisääntyy ihan silmissä. Onpa mukavaa nousta aamuisin valoisaan huomeneen ja nauttia pitkälle iltapäivään auringon säteistä.
Pitäisi selvitä kunnialla vielä tämä viikko pohjoisesta puhaltavasta puhurista ja kylmästä pakkasjaksosta huolimatta. Jospa sen jälkeen auringon voima saa ilman lämpenemään. Mutta ystävät, muistattehan pukeutua kaikkein lämpöisimpiin asusteisiin. Itselläni on parikymmentä vuotta vanha pitkä untuvatakki näitä säitä varten. Sitä ei näköjään kannata hävittää, vaikka jatkuvasti puhutaan ilmaston lämpenemisestä. Annetaan pakkasen paukkua ja aletaan sitten odotella kesää, kärpäsiä ja perhosia! 🌞☔
Kirsikkatomaatit kypsyvät herkullisen makuisiksi hitaasti lempeällä uuninlämmöllä tai nopeasti kuumassa uunissa tai grillissä valmistaen. Parsakaali ja paneeratut turskafileet sisältyivät myös lounaaseemme. Meillä on yleensä pakasteessa pari nopeaan kokkaamiseen hankittua valmisruokaa. Pakko on todeta, että hurjan paljon voi-öljyseosta imeneet valmiiksi paneroidut punakampelafileet olivat tämän aterian huonoin komponentti. Kalaa vähän ja korppujauhoja runsaasti; onkohan laatu huonontunut vai oma makuaisti kehittynyt?
Uunipaahdetut juurekset ja perunaveneet maistuvat toiseen kertaan lämmitettyinäkin. |
Kohta on maaliskuu ja valon määrä lisääntyy ihan silmissä. Onpa mukavaa nousta aamuisin valoisaan huomeneen ja nauttia pitkälle iltapäivään auringon säteistä.
Meillä on katseltu digikuvia kymmenen vuoden ajalta ja samalla muisteltu menneitä. Mukavaa pakkasilman puuhastelua sekin. Harrastin silloin paljon valokuvausta luonnossa. 🐞 |
Lämpöinen kiitokseni jälleen kerran, että olet halunnut käydä kurkkaamassa blogini kuulumisia! Tykkään siitä! 💞 😄
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini.