Sivut

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Vadelmavispipuuroa vaniljakermalla uuninieriän jälkeen

Kuohkeaa vadelmavispipuuroa, vaniljakermaa ja suklaakastiketta! Herkullinen jälkiruoka helpolla.
Pääsiäisenä, kuten muinakin pitkinä juhlapyhinä tulee se hetki, että haluaa syödä jotakin raikasta ja kevyttä. Suklaa, mämmi ja kaikki muut 'raskaammat' herkut alkavat tökkiä. Tänään meillä syötiin kevyttä uunikalaa ja jälkkärinä vispipuuroa.

Pesto-smetana-majoneesikastike riittää hyvin maustamaan tämän annoksen. 
Jos haluat päästä ruoan valmistuksessa helpolla, siis todella helpolla suosittelen tätä ruokaa. Pyydä kalakauppiaaltasi valmiiksi fileoitua nieriää tai lohta. Ruodot on nypitty C- ,D- ja E-leikatuista fileistä pois, mutta kala on toki hieman hintavampaa kuin A-fileoitu. Lohen fileointiluokitukset Kunnon ruotopihdeillä homma hoituu kotonakin näppärästi ennen kalan kypsennystä. Valmiista fileestä ruodot irtoavat vielä helpommin, mutta me tykätään syödä ilman pelkoa suuhun tunkevista ruodoista. Tällä kertaa ostin todella tuoretta nieriää sunnuntailounaallemme.


Uunin lämpö oli alussa 225 ast / 10 min ja sitten vielä  200 ast / n. 15 min

Nieriäfileiden maustamiseen tarvitset

suolaa ja halutessasi limen/sitruunan mehua sekä (sitruuna)pippuria
n. ½ dl dukkah-maustetta (halutessasi)
parmesan-raastetta (feta sopii myös hyvin kalan pinnalle)

Kalan kypsyminen ottaa saman ajan kuin puolitetut varhaisperunat. Suomalaisia on turha vielä muutamaan viikkon odotella, mutta nämä italialaisetkin potut maistuivat hyvälle kalaruoan lisukkeelle. Ennen kaikkea valmistaminen ei vienyt voimia. 😄 
Hiukan suolaa ja halutessasi sipulia / valkosipulia sekä aika reippaasti öljyä tai voita maustaa perunan herkulliseksi.

Parsan tyvi kannattaa napsautta poikki, koska se on 'puisevaa'. 
Ihanat vihreät parsat ilmestyivät kauppoihin jo muutama viikko sitten, mutta minä maltoin odotella niitä pääsiäiseen saakka. Aika usein meillä syödään ekat parsat juurikin pääsiäisenä. On jotenkin juhlavaa avata uusi parsakausi. Lienee sanomattakin selvää, että me molemmat Miehen kanssa tykätään parsasta. Onneksi olen oppinut laittamaan siitä kelvollista syötävää viime aikoina. Aiemmin oli taipumus keittää ne liian 'lötköiksi', jolloin parsa ei napsahtanut tai rapsahtanut suussa. Parsat kypsyvät riittävästi muutamassa minuutissa paistinpannulla. Ensimmäiset parsat ovat parhaita, eivätkä tarvitse kastikkeeksi kuin öljyä tai voita. Hollandaise-kastike kuuluu tietenkin parsa-ateriaan, mutta ei ole pakollinen.


Tein jälkiruoan jo puolivalmiiksi aamulla, jotta se ehti jäähtyä kunnolla. Ulkona oli vielä pakkasasteita, joten vein puurokattilan jäähtymään terassille. Vatkaaminen tai vispaaminen ei kuohkeuta puuroa riittävästi, ellei se ole jäähtynyt kunnolla. 


Vadelmavispipuuron ohje tarttui silmiini Soppa365-sivuilta viime syksynä ja päätin kokeilla sitä jossakin sopivassa kohtaa. Tänään tuli sopiva kohta. Luonnonvadelmat tekevät meillä hyvin kauppansa, mutta puutarhavadelmia löytyy usein pakasteesta kevääseen saakka.  Ne vaativat enemmän sokeria maistuakseen herkullisilta. Käytin tänään puuroni valmistukseen kauramannaa, mutta tavallisempi vehnämanna tai jopa riisimanna sopii yhtä hyvin tähän jälkiruokaan.


Vadelmavispipuuro ja ohjeita

3 dl vedelmia
n. 7 dl vettä
1-2 dl sokeria (oman maun mukaan)
½-1 tl suolaa
1½-2 dl kauramannasuurimoita
  • Kiehauta vadelmat, sokeri ja vesi mehuksi. (n. 10 min)
  • Siivilöi siemenet pois sihdin avulla. Lisää vettä, kunnes mehua on 1 litra.
  • Kiehauta mehua ja lisää sekaan kauramannat vispaten koko ajan. 
  • Kiehuta puuroa hiljaisella tulella välillä muutaman kerran vispaten.
  • Vie valmis puuro jäähtymään. (talvella ulos, myös kylmässä vesialtaassa jäähtyy hyvin)
  • Vatkaa jäähtynyt puuro kuohkeaksi sähkövatkaimella.

Vaniljakiisseli, kerma tai maito  riittää semmoisenaan tämän puuron lisukkeeksi. Lämmitin tänään Soppa365-ohjetta muistellen vaniljakermaa. Kuohukermaan vaniljaa (sokeria, pastaa tai vaniljatanko) ja kuumennus. Limen kuoriraaste ja sula suklaa teki tästä jälkiruoasta juhlavaa ja maistuvaa. Meidän ikäpolvelle marjapuuro tai marjakiisseli oli lapsena kaikkein tavallisinta välipalaa tai jälkiruokaa. Maistuu edelleen, mutta hieman tuunattuna!



Vielä on pääsiäistä jäljellä. Huomenna on tarkoitus kehitellä jotakin uutta ja erilaista mämmituokkosen lopuista. Uusia ideoita tuosta mainiosta 'puurosta' tulvii koko ajan.


Aurinkoa


pajunkissoja


ja pikkuisia pupuja näkee pääsiäisenä joka puolella. Tämä on hienoa juhla-aikaa! 😀❤

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini.