Kevään ensimmäiset nokkosräiskäleet

Kuumia räiskäleitä, sitruunarahkaa, puolukoita, minttua ja kookossokeria. Täydellistä!

Nokkosten kerääminen saattaa tuottaa pientä päänvaivaa, ellei ole rutiinia ja hyvää paikkaa, mistä kerätä. Asuessamme Jyväskylässä aivan järven rannalla sain nokkoset heti niiden ilmestyttyä omasta kotirannasta. Olihan se helppoa! Olen kerännyt pieniä määriä ensimmäisiä nokkosia ruoaksi jo vuosikymmeniä. Ryöppäämällä ja kuivattamalla niistä saa hyvää ja terveellistä lisuketta leivontaan ja ruoanlaittoon.

Innokkaana marjastajana tiedän vuosien kokemuksesta nokkosten kasvavan vadelmapensaiden läheisyydessä. Tänään pääsin jo kävelysauvojen avulla aika pitkälle lenkille ja suunnistimme talon Miehen kanssa muutaman sadan metrin päässä olevaan vadelmikkoon. Ja sieltähän nokkoset jo puskivat innolla esille.

Tervakukat (vai ailakit?) kukkivat, samoin voikukat nokkosten kaverina.

Muovipussin avulla nokkosten keruu on helppoa ilman rukkasia ja saksia. Nuoret hennot varret taittuvat "muovipussikädellä" nätisti. Paljasta kättä ei kannata puskaan laittaa, sillä nokkonen todellakin polttelee. Parin litran sato riitti meille ensialkuun.

Vedenkeitin on hyvä apuväline ryöppäyksessä. (ellei omista induktioliettä)

Ensimmäiseksi nokkoset kannattaa huuhdella huolella juoksevan veden alla ja nyppiä samalla mukaan mahdollisesti tarttuneet heinänkorret tms pois.

Seuraavaksi huuhtelen nokkoset kiehuvalla vedellä ensimmäisen kerran. Samalla viimeisetkin epäpuhtaudet ja pikku roskat nousevat pinnalle.

Ensimmäinen ryöppäysvesi viemäriin, pieni pyöräytys salaattilingolla ja sama uudelleen. Maistelin yhden ryöppäyksen jälkeen nokkosta eikä poltellut enää. Olen kuitenkin tottunut tekemään tämän uudelleen, jotta varmasti kaikki roskat ja poltteet ovat poistuneet. Samalla toki liukenee hieman hyviä hivenaineita veteen.

Seuraavaksi kahteen kertaan ryöpätyt nokkoset sauvasekoittimen silppuriin, pieni pyöräytys ja hetkessä "herkku" on valmista. Tällä kertaa saalista tuli vajaa 2 dl.

Tästä luonnon ihmeyrtistä saa hyvää keittoa ja räiskäleitä. Kuivattuna parasta sämpylätaikinassa. 

Nokkosräiskäleet ovat perinteisesti ensimmäinen nopea ja helppo ruoka näistä luonnonantimista. Tällä kertaa lisäsin taikinaan hiukan pieneksi hakattua vahvaa tuoreminttua ja ruohosipulia.

Taikina n. 50 pikkulettuun

4 dl maitoa
3,3 dl kivennäisvettä
1 tl suolaa
3 kananmunaa
3½ - 4 dl vehnäjauhoja
n. 1,5 dl ryöpättyjä hienonnettuja nokkosia
1 rkl öljyä (sitruunamaustettua oliiviöljyä)
(minttua, ruohosipulia ja limenkuoriraastetta)

Paista rapean ruskeiksi joko voilla tai kirkastetulla voilla.

Ohjeet

1. Vatkaa munien rakenne rikki.
2. Vispaa sekaan maito ja jauhot. 
3. Lisää kivennäisvesi, suola ja nokkoset.
4. Lisää halutessasi hienonnettuja yrttejä.
5. Anna taikinan tekeytyä ja turvota n. ½ tuntia.
6. Lisää öljy, vatkaa taikina tasaiseksi ja paista räiskäleitä.

Taikina kohoaa kivennäisveden ansiosta normaalia enemmän. Kannattaa seurailla!

Paista räiskäleet riittävän kypsäksi ennen kääntämistä. Maltti on valttia tässä!

Kukkiva omenapuu on yksi kauneimpia alkukesän näkyjä ja jokaisen ohikulkijan ihasteltavissa.

Milloinkahan saa pujotella mansikoita heinään? Metsä-, vai onkohan ahomansikka kukkii kauniisti.

Komeita kalliokieloja löytyy runsaasti Vanajanlinnantien varrelta.

P.S. Nämä räiskäleet toimivat loistavasti myös suolaisen täytteen kanssa. Testattiin lauantailta jääneen savulohen kanssa iltapalana ja maiskuteltiin tyytyväisinä :))