Ihanan rapeat, sisältä kinuskimaiset keksit valmistuvat tuossa tuokiossa. |
Klo 7.30 juhannusaattona ulkolämpötila on hädin tuskin 8 lämpöastetta Hämeenlinnassa. Ihan hyvä Juhannussää eikä edes sada. Aurinko on jo kerran pilkistänyt tunnin aikana, jonka olen ollut hereillä.
Takkaan tekisi mieli sytyttää tuli, mutta jätetään iltaan. Talon Mies pääsee "grillaamaan" juhannusmakkarat sisätiloissa. Nautitaan nyt tästä, koska minusta ei ollut tänä vuonna mökille lähtijäksi. Kotonakin on kiva viettää keskikesän juhlaa, kun näkee asian valoisat puolet!Espanjan lämpöön kaipaustani helpottaa Velvet-sarjan seuraaminen Areenasta. Vielä enenmmän lämpenen selatessani reseptikirjaani ja löytäessäni pikkuleipäohjeen parinkymmenen vuoden takaa. Nyt on juuri oikea hetki tehdä ne ja viedä huomenna kullanmuruille jotakin mummin itse tekemää herkkua.
Aineet 25 pikkuleipään (kaksinkertainen annos tulee lähes samalla vaivalla)
100 g voita
1 dl sokeria
2 rkl vaaleaa siirappia
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
½ tl soodaa
Ohjeet
1. Vaahdota voi, sokeri ja siirappi kuohkeaksi ja vaaleaksi. (meni 10 min.)
2. Lisää vehnäjauhot, sooda ja kaakaojauhe sihdin läpi esim nuolijalla sekoitellen.
3. Jaa taikina kahteen osaan ja pyörittele jauhotetulla alustalla pötköiksi.
4. Siirrä ne leivinpaperille. (käytin tähän pitkää lastaa)
5. Painele pötköt hieman litteämmiksi ja painele kuvioita esim haarukalla.
6. Paista n. 170 ast / 15 - 18 min.
7. Viipaloi kuumina, mutta jätä vielä jäähtymään leivinpaperin päälle.
10. Herkuttele sellaisenaan tai kylmän maidon / kahvin kanssa!
Testasin kukkakuvioita, mutta haarukka sopi paremmin tähän. |
Taikina leviää uunissa aika paljon (vai laitoinko liikaa soodaa), joten jätä kunnon välit. Jouduin katkaisemaan toisen pötkön kahteen osaan, koska ei mahtunut pellille.
Toivotan jokaiselle blogissani piipahtavalle oikein onnistunutta Juhannuksen viettoa!
Tanssikaa HulaHulaa tervejalkaiset ja halatkaa lujasti toisianne lämpimiksenne!
Minä lähden tästä taas kerran jumppaamaan jalkaani ja illan mittaan kuuntelen lintujen laulua ja ihailen tonttimme vieressä kasvavia luonnonkukkia. Kyllä se siitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini.