Feta -pinaattipannaria ja juhannusmuistoja

Täyttävä pannari tzatzikin ja salaatin kanssa maistuu sekä lounaalla, väliruokana että iltapalana. 

"Rakastin sinua ennen kuin olimme tavanneetkaan!" Lause toistuu monta kertaa espanjalaisessa 1920-luvulle sijoittuvassa La Señora tv-sarjassa. Tänään oli joutilasta aikaa katsoa Areenasta monta jaksoa tuota ohjelmaa. Opiskelin muutaman vuoden espanjan kieltä ja  iloitsen kaikista espanjankielisistä ohjelmista. On olemassa asioita, joita ei voi järjellä selittää. Miksi jonkun ihmisen lähellä oloni tuntuu niin hyvälle ja turvalliselle? Miksi on olemassa asioita, jotka hyväksyn ja toisia joita vieroksun. Ohjelmaa seuratessani en voinut välttyä miettimästä itsekin hieman syvällisiä. Keskikesän juhla alkaa olla taas kerran loppumassa, mutta ihanat muistot säilyvät pitkään. 

Epäilin kesäkuun alkupuolella, että lämpöisten säiden johdosta juhannuksena ei löydy enää kukkia, joita kerätä. Aattona kävin tapani mukaan tarkistamassa tilanteen lähimaastossa ja huomasin huolestumiseni turhaksi. Löysin enemmän kuin 7 luonnonkukkaa. Olin ostanut varmuuden vuoksi Jussinpäiväkukkia aiemmin aamulla kukkakaupasta. Kauniita ovat sekä luonnonkukat että kaupasta ostetut.

Uskomatonta kuinka nopeasti aika kuluu, kun on kivaa. Juhannus hujahti ohi liian nopsaan ja on taas totuteltava tavalliseen arkeen. Pienet sadekuurot eivät onneksi keskeyttäneet aattoillan pihapelejä pitkäksi aikaa. Mölkky ja kroketti on hauskaa isolla porukalla! 😀
Eilen tein aika mukavalle maistuneen pannarin, vaikka jääkaapissa on vielä tänäänkin runsaasti tähderuokaa. 

Pannarin gratinointi hyvällä juustolla paiston loppuvaiheessa antoi herkullisen tuoksun ja maun.

Salaattianineksia löytyi riittävästi juhannusaaton jäljiltä.

Peruspannari on maistuvaa pikaruokaa ja maistuu sekä suolaisilla että makeilla lisukkeilla. Meillä  syötiin eilen golfkierroksen jälkeen uudentyyppistä pannaria kunnon lounasruokana. Resepti löytyi alunperin muistaakseni Soppa365 -sivuston kautta. Tein taikinan valmiiksi jääkaappiin ennen kierrokselle lähtöä, joten se ehti tekeytyä hyvin. Oli nopeaa ja riittoisaa ruokaa neljälle nälkäiselle golfarille. (Lopetin oman kierrokseni ennen toisia, joten heitä odotti valmis lounaspöytä 😊)

Aineet ja ohjeet feta- pinaattipannariin (uunipellillinen tai paksumpi pannari pienempään vuokaan)

3 dl maitoa

2 dl paksua jogurttia

rasiallinen tuoretta pinaattia tai pussi pakastepinaattia

n. 150 g fetajuustoa

2 dl vehnäjauhoja

3 kananmunaa

1 tl suolaa

pippuria

ruohosipulia / tuoretta tilliä

n. ½ dl öljyä tai voisulaa

• Laita uuni kuumenemaan 200 ast, jos paistat pannarin saman tien.
• Sulata pinaatti mikrossa käyttäessäsi pakastettua tai pilko tuoreet pieniksi.
• Murustele feta esim haarukalla.
• Yhdistä aineet kulhossa kevyesti vispaten. Mikäli jätät taikinan tekeytymään, lisää rasva vasta ennen paistoa. (Jos fetat on säilötty öljyyn, voit käyttää sen taikinaan.)
• Voitele tai leivinpaperoi uunipelti ja kaada taikina pellille.
• Paista pannaria uunin keskitasolla n. 30 min. 

Salaatti sopii hyvin pannarin kylkeen. Coleslaw tai tzatziki on myös oiva lisuke.

Uudet perunat ovat muuten tänä kesänä erityisen maukkaita. Muistatko vielä viime kesänä suuren suosion saaneita hölskypottuja? Olinpa tyytyväinen, että muistin nuo maukkaat nuorillemme uudentyyppiset perunat. Lastenlapset tosin söivät mieluiten pieniä perunoita voin kanssa. Tosi maukkaita olivat niinkin.

Pakko vielä esitellä lastenlasten koristelema kasvisvoileipäkakku. Onneksi huomasin jättää oman osuuden porkkanaruusujen tekoon. Lapset olivat valtavan innoissaan saadessaan hakea itse yrttejä terassin ruukusta. Heillä oli aivan vapaat kädet koristelun suhteen ja noin hienon kakun 'taikoivat'. Kakun maistelu jäi muutamaan suupalaan, mutta kakku onkin tarkoitettu enemmän aikuisten makumaailmaan. 

   

Valkoisia kukkivia juhannusruusuja löytyi vielä viikko sitten. 

Jasmiinit kukkivat tänä juhannuksena, yleensä niitä näkyy täällä heinäkuussa.

Omassa lapsuudessani joka kodin ovenpielessä näkyi juhannuskoivuja. Tämä kaunis näkymä on Tawast Golfin klubirakennuksen terassilta juhannuspäivänä 2018. 

Näihin kuviin ja tunnelmiin lopettelen tämänkertaisen postaukseni. Hieman haikein mielin muistelen samalla ihania kevätkauden juhlapyhiä. Nyt alkaa pitkä jakso ilman kalenteriin merkattuja juhlia. Voihan toki juhlimisen aiheita keksiä muutenkin. Synttäreitä, nimipäiviä, hääpäiviä jne on aina kiva juhlistaa porukalla ja niin on aihetta leipomiseen. Eiköhän me jotain keksitä tai kehitellä! 👍😋