Sivut

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Superherkkua savustimesta

Pieniä savustettuja siikoja, uusia perunoita, yrttivoita, herneitä ja parsakaalia. Sitruunamehua ja savustettua donitsipersikkaa mausteeksi. 
Kerroin edellisessä postauksessani kevennyssuunnitelmistani. En kuitenkaan edes ajatellut aloittaa nälässä olemista tai 'kaalikeittokuuria'. Kyllä on mahdollista tehdä herkullista ruokaa vähäkalorisista ja terveellisistä raaka-aineista. Huokailimme molemmat Miehen kanssa tämänpäiväisen lounaan ääressä; "että ruoka voikin maistua upealle!" Mitä parhaimmassa kesäsäässä omalla terassilla arkinen ateria muuttui juhlaruoaksi. Ruoka valmistui noin puolessa tunnissa, eli aika nopsaan.



Kävin kotikaupassa palatessani fysioterapiasta mieliala korkealla. Lopullinen syy jalkani (tekonivelleikatun) hitaaseen paranemiseen alkaa hahmottua, joten vähemmästäkin voi olla onnellinen. Lisää hyvänolontunnetta lähti ostosteni mukana. Lähellä kasvatettuja superherneitä ja suomalaisia pikkusiikoja ei meilläkään joka arkipäivä laiteta lounaaksi. Olin ajatellut laittaa 'pannusiian' nimellä mainostettuja sopivan kokoisia siikoja uuniin hautumaan. Onneksi kalatiskin asiantunteva myyjä vihjaisi savustuksesta. Varmaan olisivat hyviä paistinpannulla voissa paistettunakin!

Neljä n. 200-250 g painoista siikaa savustui sopivasti hieman alle puolessa tunnissa. 
Siikojen savustukseen tarkoitettu ainut oikea valmistelutapa lienee suolaliemessä uittaminen ammattilaisten mielestä. Eihän meillä siihen ollut aikaa, koska ruoan piti joutua. Jo tulomatkalla autossa suunnittelin oman suolaustapani. 'Maldon smoked sea saltia' eli savusuolaa siian sisuksiin ja hieman pintaankin sekä saman tien savustuspönttöön. Hyvää siitä tulee! En osaa kuvitella, että suolaliemessä tuntikausien uittaminen olisi tehnyt näistä kaloista herkullisempaa. Siiat olivat eilen tulleita ja tuntuivat tuoreille.

Vihreitä kasviksia, donitsipersikka, yksi peruna ja kaksi pienintä siikaa täyttivät oman vatsani riittävästi.
Uudet perunat kypsyvät paljon nopeammin, mitä siiat savustuvat. Aikaa jäi siten lisäkkeiden valmisteluun. Juhannukselta tähteeksi jääneet donitsipersikat  myhäilivät sen näköisinä, että kohta ollaan liian kypsiä. Kasvisten savustaminen on ollut aikeissa pidemmän aikaa, mutta vain aikeissa. Tänään siiat ottivat vaatimattoman kokoisen alan savustimesta, joten persikanpuolikkaat mahtuivat mukaan.


Halkaisin hedelmät kahtia ja nyt keskellä olevat kivet lähtivät suosiolla pois. Yleensä niitä saa nitkutella pitkään tai jättää paikoilleen grillauksen ajaksi. Valutin hieman hunajaa persikoiden pinnalle ja ripottelin hippusen savusuolaa päälle. Muutamaan laitoin kokeeksi salvianlehden makua antamaan. Ne olivatkin onnistuneita omaan makuuni. Mies ei kuulema välttämättä tarvinnut lisämausteita. 


Valmistin sen sijaan Miehelle yrttivoita pehmoisesta voista, ripauksesta suolaa ja kourallisesta yrttejä. Maistoin itsekin sen verran, että totesin herkulliseksi. Oman yrttilaatikon runsas kasvuvauhti innostaa kokeilemaan joka päivä uudentyyppistä makua ruoanlaitossani. Oi että olen tyytyväinen tuohon hankintaan! Testasin salviaa myös yhteen siikaan. Ei ollut huono idea sekään, mutta siika oli kertakaikkiaan täydellistä ilman salviaakin. Tilli sai jäädä tällä kertaa kokeilematta.


Sitruunabasilika taitaa olla lempiyrttini juuri nyt. Uuden-Seelannin pinaatti on hyvin runsaskasvuista, joten sitä tulee napsittua laatikosta harva se päivä. Perinteisemmät persilja ja sitruunamelissa pääsivät myös tämän päivän yrttivoihin.

Sitruunan raastettu kuori antaa ihanan raikkaan maun maustevoihin ja sopii sekä kalalle että perunalle.

Mitä sitten jälkkäriksi, jos ei voi enää herkutella makeilla ja rasvaisilla herkuilla. Vaihtoehtoja löytyy! Me emme ole totutelleet syömään jälkiruokaa tavallisen arkilounaan jälkeen. Entisajan marjakiisseli voisi olla hyvä vaihtoehto. Marjat ja hedelmät maistuvat ilman 'kiisselöintiäkin' sellaisenaan tai pienellä hunaja- ja jogurttilisällä. Viimeiset pussukat viime kesän marjoista pitäisi syödä ennen uutta satoa. Mansikat ovat loppuneet, mutta mustikoita ja vadelmia löytyy hieman.



Tästä annoksesta riittää hyvin kahdelle ja loput menevät smoothieen. Jos jotain jää jäljelle!


Hillotut appelsiininkuoret olivat tänään 'piste iin päälle' maustaessani jälkkäriämme.


Auringon lämpöä ja valoa tuntuu riittävän vielä muutamalle päivälle. Nautitaan ystävät siitä ja iloitaan kesän ihanuudesta! Kiitos paljon sinulle, joka haluat käydä edelleen lukemassa blogiani! 

4 kommenttia:

  1. Nam, itse savustettu kala on vaan niin kertakaikkisen hyvää!
    Me ollaan kans syöty savutaimenta nyt useana päivänä. Ja yksi päivä kaupasta tarttui mukaan kasa muikkuja ja nekin päätyivät savupönttöön. Nam, hyviä olivat nekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö totta! Ja kuinka siihen ei tunnu kyllästyvän koskaan. Sähkösavustin on meille ainut vaihtoehto ja kyllähän siinäkin hyvät pöperöt kypsyy. Ystävillä Kaakkois-Suomessa on perinteinen puilla lämpiävä ja ovathan siinä savustetut Saimaan muikut ylivoimaisen herkullisia.
      Eikös ole mahtava kesä ulkona kokkailuun ja syömiseen! ☉
      Kiitos Nanne kommentistasi!:))

      Poista
  2. Ihanaa! Oikein tunnen savusiian tuoksun nenässäni ja maun suussani. Kokeilen tuota joku päivä, niin herkulliselta näyttää. Kyllä minua huvittaa nyt, kun luin noista marjoista jogurttilisällä. Eilen tein juuri niin (tulossa tänään blogiin). Hauska sattuma taas :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tehnyt saman havainnon, meillä on samansuuntaiset 'makunystyrät'. Saimme miehen kanssa elämämme parasta uunissa haudutettua siikaruokaa vuosia sitten Kilpisjärvellä. Sitä aioin ensin yrittää, mutta tämäkin oli herkkua. Täällä on urakoitu nyt mansikoita pakkaseen, siellä pitää kai vielä odotella kypsymistä. Suomi on pitkä maa! 😄

      Poista

Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini.