Tulinen katkarapuruukku naanleipäkuorella

Aloittaessani ruokablogin pitämisen reilu kaksi vuotta sitten tarkoitukseni oli palata lapsuuden makumuistoihin. Aika pian huomasin, että omassa lapsuudessani valikoimat makumaailmoihin olivat suppeat. Syötiin puhdasta ja terveellistä ruokaa, mutta samat ruoat ja leivonnaiset toistuivat vuodenkierron mukaan. Eipä silloin osannut kaivatakaan muuta. Mausteina olivat suola ja sokeri sekä valkopippuri ja maustepippuri. Todennäköisesti äitini käytti muitakin mausteita, koska ruoka oli hyvää. Tai sitten hän oli harvinaisesn lahjakas taikomaan maittavaa ruokaa vähillä aineilla. Toisaalta minulla oli tunne, että pitääkö perunaa olla joka aterialla. Koulussa samat ruoat toistuivat usein eikä ollut ollenkaan niin maittavaa kuin kotiruoka.  

Kahdeksankymmenluvulla vastasin itse oman perheemme ruokahuollosta. Kaksi pientä ja yksi isompi mies olivat tottuneet siihen, että samat ruoat toistuivat. Valikoima saattoi olla hieman runsaampi kuin parikymmentä vuotta aiemmin. Työssäkäyminen aiheutti kiireen tunnun ja ruoka piti saada pöytään, vaikka olisit ollut kuinka väsynyt. Viikolla ruokana oli osittain valmisruokaa, jonka sai nopsaan lautaselle. Viikonloppuna käytin enemmän aikaa kokkaamiseen. Oma kiinnostukseni ruoanlaittoon  heräsi jo koulun köksätunneilla, mutta lapsiperheen arjen pyörittämisen keskellä ei yksinkertaisesti ollut aikaa ja voimia taikoa herkkuja pöytään. Nyt eläkkeelle päästyäni olen ottanut vahingon takaisin ja nautin siitä, että saan häärätä keittiössä sydämeni kyllyydestä. Rakastan edelleen sekä ruoan laittoa että leipomista. Mies ei ole moittinut, että vietän aikaani lieden äärellä! 😂

Ei ollut näitä mausteita 50-luvulla eikä vielä 80-luvullakaan omassa keittiössäni.

Iän lisääntymisen ja muistin vähenemisen johdosta munakello (vasemmalla) on tullut entistä tärkeämmäksi välineeksi kokkaamisessa.

Ruoanlaittoni käynnistyy usein niin, että huomaan jossakin blogissa, lehdessä tms ruokaa, joka herättää heti kiinnostukseni. Jos 'kuola alkaa valua' pelkästä kuvan katselusta, reseptiin kannattaa tutustua tarkemmin. Tämän kerran ateriamme sen sijaan pulpahti mieleeni eräänä aamuna katsastaessani pakastimen sisältöä. Loppuviikon jääkaapissa valinnanvara on aika niukka. Kerran viikossa ruokaostoksilla käynti on osoittautunut toimivaksi, täydennyksiä toki välillä tehdään. Muistin siis kasariherkkumme eli tulisen katkarapuruukun nähdessäni pakkauksen isoja jättikatkarapuja. Otin ne saman tien jääkaappiin sulamaan, jotta seuraavana päivänä saisimme vahvistuksen makumuistoillemme. Tai sitten toteaisimmme, että kuinka tämätyyppinen ruoka on joskus voinut maistua hyvälle.

Chilin polte ei tule siemenistä vaan siementen 'kannoista', jotka ovat tässä ruoassa jäljellä. 

Etsiskelin netistä ohjeita, mutta mikään ei tuntunut sellaisenaan täydelliselle. Myönnän, että maustaminen saattoi mennä 'överiksi', mutta näillä aineilla ja mausteilla katkarapuruukut olivat parasta ruokaa aikoihin. Ihan törkeen hyvää! sanoi Mies.

Tein kahteen ruukkuun taikinakuoren ja yhteen juustoraastekuoren. Sekin meni alas iltapalana, mutta taikinakuori oli huomattavasti maukkaampi vaihtoeto. Oli ihana dipata ruokaa naanleipäkuoreen. Juustokuorrutettu ruukku meni myöhemmin uuniin, mutta unohtui sinne hieman liian pitkäksi aikaa ja vähän kärtsähti. Samoin katkaravut olivat muuttuneet hieman kumimaisiksi, koska joutuivat kuumenemaan liikaa. Periaatteessa pakastekatkikset kannatta vain lisätä valmiiseen annokseen lämpenemään. Taikinakuoren alla ne lämpesivät juuri sopivasti, eivätkä sitkistyneet.

Vuorokauden jääkaapissa kohonneesta taikinasta paistui valurautapannulla upeita naan-leipiä. 

Kurkkuraita viilensi ihanasti aika tulista ruokaamme ja vähensi suun poltetta.

Itse ruoka valmistui todella helposti ja nopeasti. Pientä vipinää aiheutti se, että leipasin samaan aikaan naan-leipiä jääkaapissa yön yli kohonneesta taikinasta. Onneksi Mies oli vieressä ja autteli 'käskytykseni' mukaan tiukimmissa paikoissa. Tarvitsin kuivaa valkoviiniä ruokaani ja Mies keksi samalla kaataa kokeille lasilliset tilanteen rauhoittamiseksi. Ei ollut oikeasti lähelläkään paniikkia, mutta kieltämättä nälkä. Kello lähenteli neljää ja aamun pinaattimunakkaasta kulunut tuntikausia. Kuntosalilla ja uimahallissa käynti oli vienyt energiat, enkä itse halunnut ottaa välipalaa, jotta saisin syödä haluamaani katkarapuruokaa kunnon nälkään.

Korianteri on ihana yrtti tähän ruokaan heille, jotka tykkäävät mausta. Lehtipersilja sopii myös.

Tulinen katkarapuruukku (3-4 annosta)

Kastike

n. 2 rkl öljyä

1 purjosipuli (luomu)

varhaissipulia, salottisipulia ym oman maun mukainen määrä

valkosipulia (6 pulleaa kynttä meillä)

2 keskitulista chiliä 

reilu pala inkivääriä

1 pieni tuore kurkuma (tai 1 tl jauhetta, mutta vain halutessasi)

1 prk krossattua tms tomaattia (kirsikkatomaatteja/Tesco minulla)

n. 10 kpl pieniä terttutomaatteja

1 dl valkoviiniä tai omenamehua

½-1 tl suolaa

1 prk / 120 g smetanaa (voit jättää pois, ellet tykkää kermaisesta mausta)

1 rkl balsamietikkaa (modenalainen on hyvää)

2 rkl (kookos) sokeria tms makeutta

1 limen mehu (kuoriraaste halutessasi)

2-4 murskattua kaffirlimetin lehteä

Lisäksi

Hitaasti sulaneita, valutettuja ja talouspaperin päällä kuivattuja pakastekatkarapuja haluamasi määrä. (meillä oli jättikatkaravun pyrstöjä  200 g) 

Tällä kertaa käytin vielä maustamiseen jääkaapista löytyneitä tahnoja, mutta nämä voi jättää poiskin.

2 tl sitruunaruohotahnaa

2 tl harissatahnaa

1 tl vihreää currytahnaa

• Etsi tarvittavat/haluamasi aineet esille. Voit korvata listan aineita muilla vastaavilla, kun varmistat lopuksi riittävän suolan, makeuden, hapokkuuden ja makujen balanssin eli tasapainon. Lisäsin itse lopussa sokeria ja limen mehua, jonka jälkeen maut olivat mielestäni kohdillaan.
• Kuumenna paistinkasari ja lisää siihen öljyä. Kuullottele pilkottuja sipuleita miedolla lämmöllä, kunnes kaikki 'kitkeryys' on pois ja tuntuvat pehmeille.
• Lisää pannulle pilkotut chilit, raastettu inkivääri ja kurkuma. (Kurkuma voi olla aluksi liian voimakasta, sen makuun kannattaa opetella pikkuhiljaa. Huomaa, että tuoreesta kurkumasta lähtee paljon keltaista väriä.)
• Lisää tomaatit, smetana ja loput mausteet pannulle/kasariin. Kuumenna seos, mutta ei tarvitse kiehuttaa.
• Öljyä 3-4 uuninkestävää kulhoa/ruukkua ja annostele kastike niihin.
• Lisää katkarapuja ruukkuihin ja sekoittele kastikkeen sekaan. (voit lisätä pannullekin, mutta näin saat suunnilleen saman verran jokaiseen kulhoon)
• Peitä kulhon pinta valmistaikinalla tms/juustoraasteella.
• Kuumenna ja viimeistele ruoka keskiritilällä 250 ast uunissa grillivastuksen alla n. 3-5 min. (aika riippuu oman uunisi tehosta)
• Tarjoa lisänä naan-leipää, patonkia, sämpylää tms lempileipäänne. Tätä ruokaa on ihana dipata leipäpalaan.

Mies kattoi meille myös lusikat, mutta niitä emme tarvinneet. Sen sijaan sahalaitainen (esim pihvi-) veitsi voi olla alussa tarpeen leipäkannen leikkaamiseen.

Naanleivät onnistuivat hämmästyttävän hyvin, vaikka jouduin paistamaan niitä ruoan valmistuksen ohessa. Lieden lämpö ei kohonnut missään vaiheessa liian kuumaksi, sillä me pidämme maltillisesti paistuneista ja gheellä tai voisulalla voidelluista naan-leivistä. Kurkkuraita viilentää mukavasti suun poltetta, jos ruokaan lipsahti liikaa chiliä jonkun ruokailijan makuun. Omaan makuuni otiin nyt 'rajoilla'.

Kurkkuraita (Riikka Happosen ohje)

n. 150 g tuorekurkkua
3 dl paksua jogurttia
juustokuminan siemeniä (jauhettua juustokuminaa minulla)
pieni ripaus chiliä (Chili Explosion myllystä minulla)
1/4 tl suolaa
½-1 dl tuoretta pilkottua minttua

• Paahda kuminansiemeniä kuivalla pannulla. Kun ne alkavat rististä, anna jäähtyä ja murskaa siemenet huhmarissa.
• Kuoria ja raasta kurkku raastimen karkealla terällä. Hienonna mintunlehdet pieniksi.
• Yhdistä ja sekoita kaikki aineet kannellisessa kulhossa. Anna tekeytyä jääkaapissa muutaman tunnin tai yön yli.
• Tarjoile kurkkuraita viileänä naan-leivän ja tulisen ruoan lisäkkeenä.

Tämä ruoka oli vielä 80-luvulla erikoista nuorison ruokaa. Toisaalta muistelen katkarapujen olleen paljon halvempia verrattuna nykyhintoihin. Leivoin aika usein katkarapupitsaa ja -piiraita. Silloin ne olivat juhla- tai vierasruokaa.

Muuttomatkalla olleet kurkiaurat eivät onnistuneet tallentumaan kuvaani. Oli kyllä komea näky!

Hattula golf on avannut kenttänsä ja kuulimme viheriöiden olevan loistavassa kunnossa. Omalla rangella on jo lupa lyödä palloja, mutta kentälle pääsyä joudutaan odottelemaan. Kesän lähestyminen innostaa monia kesälajien harrastajia katsastamaan välineet kuntoon.

Maaliskuuta on muutama päivä jäljellä ja lämpömittari on näyttänyt yli 10 +astetta. Ensi yönä kelloja siirretään taas kerran tunnilla eteenpäin eli kohti kesää.

Meidän eteisen kello on huomenna samaan aikaan lähes puoli kahdeksan.

Tänään on hyvä tilaisuus harjoitella sähkön säästämistä ja sammuttaa koko kodin valot klo 20.30 tunniksi (Klikkaa Earth hour!) Teko on lähinnä symbolinen ja halu osoittaa huolestuneisuutensa energian kulutuksesta ja ilmastonmuutoksesta. Kynttiläillallinen olisi kiva idea, mutta me emme ruokaile enää siihen aikaan. Tunnelmoidaan viimeisten joulukynttilöiden valossa muuten vaan! Oikein hyvää ja tunnelmallista iltaa ja viikonlopun jatkoa sinulle, joka tulit käymään blogissani. Kiitos paljon siitä! 💕

Naanleipää valurautapannulta

Psstt.. Klikkaahan blogit.fi kuvaketta! 3. sija ruoka/juoma kategoriassa tuntuu hienolle!

Odotan innokkaasti torstaisin sanomalehteä. En suinkaan uutisten takia, niitä tuppaa tulemaan päivän mittaan liikaakin joka tuutista. Hämeen Sanomissa on mahtava ruoka-aukeama, josta ammennan usein vinkkejä ja reseptejä kokkailuuni. Tämän aamun lehdestä nappasin muutaman viikon idulla ollutta leipomisideaa. Naan-leipää kannattaa tehdä itse, sillä se ei vaadi sen erityisempää jauhopeukaloa eikä edes uunin lämmitystä. Leivät onnistuvat mainiosti pannulla paistaen. Täältä löytyy ohje, jonka muistin lukeneeni joskus aiemmin.  

Tästä linkistä löydät ihanan Saaran naan-leipäohjeen! ❤

Olen leiponut muutamia kertoja kyseistä leipää ja joskus ostan keittoruoan kylkeen kahden naan-leivän valmispakkauksen. Hyvälle sekin maistuu, mutta tänään Intiasta lähtöisin oleva rieskatyyppinen leipä nousi uudelle tasolle. Voi sentään, jos osaisin kertoa kuinka ihanalle se maistui keiton kanssa. Parasta kaikessa, että taikinasta jäi yli puolet kylmäkohoamaan jääkaappiin, joten huomennakin on mahdollisuus saada naan-leipää suoraan pannulta. Alkavan viikonlopun kunniaksi tulinen katkisruukku intialaisin maustein on suunnitelmissa.

Taikinan onnistuminen leivonnassa saattaa olla pienestä kiinni. En osaa sanoa, mikä meni tänään nappiin, mutta leipien teossa kaikki tuntui onnistuvan 'kuin tanssi'. Ei sitä aina aamulla herätessään voi tietää, mitä herkkua saa muutaman tunnin päästä lounaalla maistaa! Ei minulla ollut aikomustakaan tehdä tänään leipää, saatikka intialaista naan-leipää. Pakasteessa olisi ollut ihan kelvollisia juureentehtyjä sämpylöitä ja leipää. 

Mietin sentää hetkisen, onko järkevää leipoa heti tänään, koska osa aineista puuttui. Eniten mietitytti hasselpähkinämaidon käyttäminen tässä taikinasssa, mutta halusin hyödyntää avatun purkkini. Vaikea kuvitella, että näistä olisi voinut tulla vielä parempia. Lisäksi laitoin paksun jogurtin puuttuessa sen tilalle kermaviiliä. 

Naan-leipä (10 kpl/Riikka Happosen ohjeella, suluissa omat muutokset)

5 dl durum-vehnäjauhoja

5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja

2 tl kuivahiivaa

½ tl suolaa (laitoin 1 tl)

3 dl maitoa (hasselpähkinämaitoa minulla)

1 kananmuna

2 rkl öljyä (rypsiöljyä minulla)

2 dl paksua jogurttia (kermaviiliä minulla)

2 rkl gheetä valeluun (+ hiukan öljyä/gheetä pannun voiteluun)

• Siivilöi jauhot taikinakulhoon ja lisää niihin hiiva ja suola.
• Vatkaa toisessa kulhossa jogurtti tai kermaviili, kananmuna sekä öljy tasaiseksi seokseksi.
• Kuumenna maito kädenlämpöiseksi ja lisää se jauhojen joukkoon. (tein pienen kuopan keskelle ja sekoitin maidon pikkuhiljaa jauhoihin)
• Lisää jogurttiseos taikinakulhoon ja aloita saman tien vaivaaminen.
• Alusta/vaivaa taikinaa n.5-10 min, kunnes se tuntuu kimmoisalle ja irtoaa hyvin kulhon reunoista. (ohjeessa neuvottiin vaivaamaan kulhossa ja pöydällä 5 min)
• Öljyä kulho kevyesti ja anna taikinan kohota liinan alla useampi tunti. (mikro on vedoton paikka kohotukseen)
• Vaivaa kohonnutta taikinaa vielä hetki ja jaa se 10 osaan. 
• Muotoile taikinapalloista naan-leipiä joko sormin tai tarvittaessa kaulimella. (oma taikinani oli niin pehmoista, että onnistui hyvin sormien avulla)
• Lämmitä paistinpannu kuumaksi ja paista leipää toiselta puolelta (ohjeessa oli 3-4 min, mutta omani oli valmis reilun min kuluttua, oli ehkä liian kuuma pannu alussa) ja sitten toiselta puolelta vielä muutama minuutti.
• Voitele lämpimiä leipiä kirkastetulla voilla eli gheellä ja tarjoa heti kuumina.

Valurautapannulla paistamista jouduin itse harjoittelemaan. Pannu kuumeni aluksi aivan liikaa ja leipään tuli tummia läiskiä lähes saman tien. Onneksi älysin ottaa pannun syrjään hetkeksi ja pienensin samalla lämpöä. Loput leivät kohosivat paremmin, koska saivat olla pannulla n. 2 min ennen kääntämistä. Pannun pohjaan kertynyttä mustaa 'karstaa' poistin talouspaperiin lorauttamani öljyn avulla. 

Kurkumalla, inkiväärillä, chilillä, valkosipulilla ja thaibasilikalla maustettu 'tavallinen' broilerin jauhelihasta valmistettu keitto maistui aiempaakin paremmalle naan-leivän seurassa. Tällä kertaa keitossa oli perunoiden lisäksi palsternakka, porkkanaa, n. 1dl punaisia linssejä ja parsakaalia. Valion ruokakerma kookoksella antaa ihanaa makua ja pehmeyttä keittoon. Sweet chili saucen makeus ja balsamietikan avulla saatu hapokkuus viimeistelevät keiton täydelliseksi. Teen usein keittoa reilusti, koska se vain paranee lämmitettäessä. 

Taikinan kohoamista odotellessa ehdin tehdä kävelylenkin kevään merkkien tarkkailut mielessäni. Kolme telkkää on uiskennellut muutaman päivän läheisessä purossa. Kännykkäkameralla niistä ei kuitenkaan saanut kunnon kuvaa. Mutta kiva oli nähdä nuo kevääseen kuuluvat vesilinnut ja kuulla joutsenien huudot. 

Nyt sää lämpenee ja kevät edistyy reippain askelin. Ihanaa, että yöpakkasten hellitettyä katupölyjen poistaminen päästään aloittamaan. Kestetään se vielä ja sitten nautitaan keväästä ja lähestyvästä pääsiäisajasta!

"Idusta alkaen" leivonnainen Linnan Marttojen juhlassa

Linnan Martoille suunniteltu leivonnainen! 

"Onnellinen ja onnistunut leipominen ei ole pelkän taidon varassa, se tulee sydämestä, vaatii paljon makuaistilta ja tarvitsee innostusta ja lämmintä rakkautta ruokaa kohtaan voidakseen herätä henkiin." 

Tästä linkistä pääset aiempaan postaukseeni Pirjon suunnittelemasta ja toteutamasta Häme-menusta.

Yllä olevat lauseet ovat Maunviljelijät Oy Food Designerin Pirjo Päivärinnan puheen loppusanat. Allekirjoitan joka sanan! Jos olisin osannut, olisin keksinyt tuon itse. Sain ihailla ja herkuttella Pirjon ammattitaidolla tehdyistä leivonnaisista Hämeenlinnan raatihuoneella Linnan Marttojen 30 -vuotisjuhlan alkajaisiksi. Kahvittelun jälkeen oli hienoa herkistyä kuuntelemaan Tuomas Nikkasen taidokasta pianokonserttia. "Ajan kuvia" -musiikkimatinea oli joka suhteessa täydellinen juhlatilaisuus! Taas kerran tekee mieli hehkuttaa Linnan Marttojen mahtavaa taitoa ja energiaa juhlien järjestäjinä! 

Linnan Marttojen puheenjohtaja Hilppa Siukola sai esiintyä 1800-luvun säätyläisnaisena.

Kirjoitin reilu viikko sitten postauksessani vierailustani
Wetterhoffin myymälässä ja arvatkaahan mitä! Sunnuntaina Fredrika Wetterhoff, eli liikkeen perustamiseen vaikuttanut pedagogi tuli "ilmielävänä" kertomaan omista muistoistaan Hämeenlinnan vuosiltaan. Olihan se melko hämmästyttävä kohtaaminen!  Tästä linkistä voit lukea lisää Hämeenlinnassa etenkin köyhien tyttöjen koulutukseen ja sivistykseen vaikuttaneen kasvattajan historiikkia. "Fredrika Wetterhoff" piti hyvän juhlapuheen martoille puolisoineen ja ystävineen juhlan alussa ja toimi juhlan ansiokkaana juontajana. "Vireästi vietetty päivä on arvokkaasti eletty!" muistutti Fredrika lopuksi.

Lähes viimeistä paikkaa myöten täyttynyt juhlayleisö sai leivoskahvin jälkeen keskittyä nauttimaan lahjakkaan hämeenlinnalaislähtöisen Tuomas Nikkasen pianokonsertista. Sibeliuksen musiikki, etenkin Finlandian sävelet soivat pitkään korvissani. Nautin paljon tästä musiikkimatineasta! Toivo Kuulan, Ilmari Hannikaisen ja encorena kuultu Oskari Merikannon musiikki sopivat hyvin konsertin kulkuun.  Tuomas Nikkasesta lisää täällä!

"Paikka kaikella, kaikki paikallaan. Aika kaikella, kaikki ajallaan." ovat viisaita ajatuksia. Näistä lauseista pääsen vihdoin postaukseni asiaan ja ohjeeseen. Sain luvan juhlistaa blogini reseptitarjontaa kirjoittamalla juhlavan leivonnaisen reseptin ja kertomalla reseptin syntyyn liittyvästä historiikista. Pirjo Päivärinta kertoi näin kahvittelun lopuksi:

"Tortun kehittelyssä ajatuksenani oli maukkuus, ekologisuus, terveellisyys, superfood ja sen monipuolisuus tehdä torttua sesonkisuuden mukaan." 

"Muotona tänään teillä oli aalto, joka kuvastaa mielestäni vapautta jokaisen luoda ja tehdä oman näköisiä tarjoomuksia" jatkoi Pirjo. Totta jälleen joka sana! 

Idut olivat juhlissa mukana olleiden ystävieni ja itseni suurin mielenkiinnon kohde. Mikä on niiden merkitys ja mille mahtavat rukiin idut maistua makeassa leivonnaisessa? pohdiskeltiin. Uskokaa tai älkää, mutta ne kruunasivat makunautinnon. Hyvä purutuntuma, pehmeä maku ja upea uutuus hurmasivat! 

Idut kuvasivat hyvin Marttaliiton 120-vuotista taivalta ja 30-vuotiasta Linnan Marttayhdistystä. Lämpöiset onnentoivotukset molemmille!
Täältä löydät lisää asiaa Etelä-Hämeessä toimivista martoista.

Mustikan ja rukiin liitto on "tähtiin kirjoitettu" jo ennen tätä herkkua. Idätettäviä rukiin siemeniä ei voi ostaa mistä tahansa, koska ulkomainen Hybridiruis ei idä kotioloissa. Jyvien pitäää olla luomua ja näihin niitä oli hankittu Teemu Kinnarin tilalta (Okeroisten mylly) Hollolasta. 

Pirjo Päivärinnan kehittelemän "Idusta Alkaen" leivonnaisen aineet ja ohjeet

Pohja

3 kananmunaa (luomu)

1 dl sokeria

½ dl perunajauhoja

½ dl maissijauhoja (Semper/Risenta)

1 tl leivinjauhetta

1 rkl vaniljasokeria

Leivinpaperoi irtopohjavuoka (halkaisija n. 30 cm) ja laita uuni kuumenemaan 210 ast.

• Vatkaa huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi.
• Sekoita muut aineet keskenään ja lisää ne siivilän läpi kananmunaseokseen.
• Sekoita huolella (älä vatkaa enää) ja kaada seos vuokaan.
• Paista 210 ast / noin 10-15 min. (seuraa vieressä, jotta ei pääse palamaan)

Jäähdytä pohja ja kostuta sitten konjakki-omenamehulla (pullasudin avulla). 

Levitä kakkupohjan pinnalle ohut kerros haluamaasi hilloa. (vadelma-, mustikka-, aprikoosi- tms) 

Vie kakkupohja jääkaappiin siksi aikaa, kun teet täytteen.

Täyte

8 liivatelehteä (tai vast määrä jauhetta)

tilkka vettä/konjakkia

4 dl turkkilaista jogurttia

n. 2 dl sokeria

n. 4 dl mustikoita

1 rkl vaniljasokeria

sitruunamehua ja ripaus merisuolaa

½ dl sinistä hamppurouhemixiä

2 dl kuohukermaa

• Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen isohkoon kulhoon. (Älä liota yli 7 min)
• Vaahdota kerma.
• Yhdistä jogurtti, hamppurouhe, sokerit ja mustikat. (pakastetut ok) Sekoita tasaiseksi ja mausta sitruunamehulla, suolalla ja tarvittaessa lisää sokeria.
• Sulata hyvin puristellut liivatelehdet tilkkaan kuumaa nestettä (vettä/konjakkia). 
• Lisää liivateseos jogurttiseokseen yhtenäisenä nauhana koko ajan sekoittaen.
• Lisää vatkattu kerma edelliseen esim nuolijalla sekoitellen.
• Kaada täyte kakkupohjan päälle ja tasoittele pinta.
• Peitä pinta ja anna tekeytyä seuraavaan päivään. Irrota irtopohjavuoan reuna ja nosta torttu leivinpaperin avulla tarjoilulautaselle.
• Koristele torttu mustikoilla ja idätetyillä rukiin siemenillä.  

Tätä torttua voit muutella sesonkisuuden ja omien aineiden mukaan. Itse haaveilen tekeväni tätä pääsiäiseksi. Sain Pirjolta hyvän vinkin keltaiseen täytteeseen. Mangopalojen ja -soseen avulla on mahdollista valmistaa herkullinen keltainen täyte. 

Kakkupohjan tähteistä syntyi ihastuttavan makuiset "Pappilan hätävarat", ei ruokahävikkiä taaskaan!

Halusin testata tänään Pirjon suunnittelemaa torttua ja kerron ainemuutoksista, joita jouduin tekemään. 

1. Paistoin pohjan 26x35 cm vuoassa. Siitä tuli hieman ohut, joten seur kerralla laitan 3-4 kananmunien koon mukaan ja lisään vastaavasti muita aineita. (toisaalta pohjan kuuluukin olla ohut ja hillokerros antoi lisävahvuutta)
2. Paistoin pohjaa 200 ast / 8 min.
3. Kostutusliemenä käytin vesi-limoncelloa, samoin liivatelehtien sulatusnesteenä.
4. Turkkilaisen jogurtin puuttuessa sekoitin 2 dl maitorahkaa ja 2 dl kookos-soijajogurttia yhteen. Mielestäni se toimi aivan hyvin.
5. Hamppurouhemixin tilalla käytin rouhittua pellavaa mustikalla. Toimi!

Omistan pienen, matalan aaltomaljan ja tein siihen yhden pikkukakun. Harmi, ettei Pirjon käyttämää aaltomuottia kuulema myydä enää! Sen avulla tehty leivos on mielestäni huippuhieno!

Pyöreään muottiin tehty harjoitusleivonnaiseni oli valmis jo muutaman tunnin hyytymisen jälkeen. Itujen tilalle keksin laittaa kasvattamiani hiirenkorvilla olevia koivunlehtiä, syötäviä nekin! Pakko kehaista, että tässäkin ovat maut kuulema kohdillaan! 😋 Mies on puhunut!

Mikäli varsinainen torttu/kakku onnistuu, lisään myöhemmin loppuun muutaman kuvan.

26.3.2019 klo 9.30 jääkapissa yön yli tekeytyneet kakut onnistuivat! 👌Kuvat puhukoot!

Pikkukakkuja päästiin maistelemaan aamupalan jälkkäriksi. Rakenne ja maku ovat erinomaisia. Onneksi kakku kestää pakastamisen, mutta pitää syödä sitten kerralla. Seuraavat vieraamme pääsevät maistelemaan tätä Pirjo Päivärinnan ohjeella tehtyä herkkua! Tervetuloa! 😘

Moussakaa mamman, marttojen ja mansikkaheinän vinkeillä

Marttojen ohjeella tehty moussaka on lempeän ja herkullisen makuista. Ohje löytyy postauksen lopusta!

Kreikkalainen kokkausilta marttojen kanssa ei jäänyt meillä yhteen ruokaan. Vasta tänään ehdin tehdä moussakaa, vaikka sitä olen himoinnut kohta viikon. Moussakan makuun kerran päässeenä sitä tekee mieli aina uudelleen ja uudelleen. Viime vuosina olen kokannut broilerin jauheliha- tai kasvismoussakaa, jotka ovat hyviä nekin. Tänään tein moussakaa karitsan jauhelihasta. Tiesin sen olevan Miehen makuun. Pakko myöntää, että se on tosi herkullista ja maistuu minullekin. Onneksi sitä tuli sen verran iso annos, että puolet jäi huomiselle. Näin suuritöistä ruokaa on järkevää tehdä useammalle aterialle samalla kertaa. 

Sain "mamman moussakan" ohjeen muutama vuosi sitten naisporukalla vietetyn Ylläksen loman jälkeen. Viiden naisen porukassa jokaisella oli oma vastuupäivänsä ruokalajin keksimisen suhteen. Tottakai kokkasimme yhdessä ja jaoimme vinkkejä toisillemme. Mamman moussaka oli kuulema löytynyt Kotilieden resepteistä. Se maistui niin hyvälle, että tietenkin halusin ohjeen itselleni. Marttojen resepti (joka löytyy postauksen lopusta) on hieman erilainen ja omani  vielä kolmannenlainen. Googlaamalla löytyy lisää!

Mamman moussakaan tulee herkkusieniä, mutta itse laitoin tänään niiden tilalle kidneypapuja. Tykkään laittaa niitä moneen muuhunkin laatikkoruokaan antamaan makua ja protskulisää. Peruna taitaa kuulua aitoon kreikkalaiseen moussakaan, mutta itse olen luopunut siitä. Samoin oikaisin tänään bechamel- eli valkokastikkeessa ja tein sen maidosta ja viherpippurisulatejuustosta. Moussakaan ei tullut näin ollen voita ja valkoisia vehnäjauhoja ollenkaan. Paistamisen hoidin oliiviöljyllä.

Mukaeltu mamman moussaka (riittää n. 5-6 ruokailijalle)

½ dl oliiviöljyä 

1 reilun kokoinen munakoiso

suolaa (n. 1-2 tl)

2 rkl öljyä

1 purjosipuli (tai muuta sipulia)

valkosipulia (n. 6 kynttä minulla)

1 pienehkö kesäkurpitsa

1 keskimieto chili (halutessasi)

400 g karitsan (tms) jauhelihaa

1 prk huuhdeltuja kidneypapuja (tai rasia herkkusieniä)

n. 400 g paseerattua tms tomaattia

2 rkl tomaattipyrettä

1 prk creme fraichea

n. 2 tl suolaa (maistele valmista kastiketta ja lisää tarvittaessa)

mustapippuria

1 tl kanelia

1-2 rkl balsamicoa tms hapokkuutta

n. 2 tl hunajaa 

yrttejä (persilja, oregano, minttu, tms tuoreena tai kuivattuna)

Valkokastike viherpippurijuustolla (Täältä löytyy bechamel-kastikkeen ohje)

1 rkl öljyä

n. 3 dl maitoa tai ruokakermaa

1 rasia viherpippurijuustoa

1 tl suolaa

ripaus mustapippuria/muskottipähkinää 

• Tee valkokastike sillä välin, kun jauhelihakastike hautuu n. 20 min ajan.
• Öljyä hiukan teflonpintaista kattilaa ja kuumenna siinä pilkottu juusto maidon kanssa. Sekoita koko ajan kunnes juusto on sulanut, ettei maito pääse palamaan pohjaan!! 
• Mausta maitokastike suolalla ja pippurilla sekä muskottipähkinällä. (Mamman moussakassa valkokastikkeeseen sekoitetaan 2 kananmunan keltuaista, mutta ei keitetä enää sen jälkeen.)
• Sekoittele puolet juustoraasteesta valkokastikkeeseen.

n. 120 g (Emmental) juustoraastetta (puolet kastikkeen sekaan loput pinnalle)

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen!

• Pese munakoiso ja viipaloi tai pilko se kuutioiksi. Ripottele suolaa pinnalle (=itketä) ja pyyhi n. 5 min kuluttua talouspaperilla kuivaksi.
• Lado munakoisopalat leivinpaperoidulle uunipannulle ja valuta oliiviöljy pinnalle. Kääntele ja sekoittele! Laita munakoisot uuniin keskitasolle siksi aikaa, kun teet muut valmistelut. (Ota pois uunista n. 20 min kuluttua) 
• Lämmitä öljyä paistinpannulla ja kuullottele silputtua sipulia ja valkosipulia siinä muutama minuutti. Lisää pannulle kuutioitu kesäkurpitsa ja hetken kuluttua chili. Kuullottele aineita muutamia minuutteja ja kippaa ne kulhoon odottamaan.
• Laita paistokasari kuumalle levylle ja lisää hiukan öljyä. Ruskista jauheliha käännellen ja murennellen.  Lisää sitten kasariin loput aineet, myös sipuliseos. Kiehuttele hiljaisella lämmöllä 15-20 min.
• Varaa reilunkokoinen vuoka moussakan paistamiseen ja öljyä se. Lado vuokaan munakoisopaloja ja jauhelihakastiketta vuorotellen. Lisään itse valkokastikkeen pinnalle ja autan sitä haarukan kanssa sekoittumaan muiden aineiden sekaan. (Lisää halutessasi valkokastike kerroksittain edellisten kanssa.) 
• Ripottele pinnalle juustoraastetta ja paista 200 ast/n. 45 min.
• Peitä vuoan pinta puolivälissä leivinpaperilla, jos se uhkaa tummua liikaa.
• Anna moussakan vetäytyä n. 10 min ennen tarjoilua.

Moussakan tekeminen ja ohjeet tuntuvat todella työläille ja monimutkaisille. Ruoka on joka tapauksessa niin hyvää, että suosittelen harjoittelemaan huolella ensimmäisellä kerralla. Seuraavilla kerroilla se menee helpommin. Itselleni oli vaikeaa kirjoittaa ohjeita, koska teen moussakan katselematta reseptejä. Joskus tulee parempaa kuin toisella kertaa, mutta joka kerta ruoka on tehnyt hyvin kauppansa.

Tämän päälle tulee valkokastiketta ja juustoraastetta.

Tänään moussakani oli aika tomaattista ja karitsan jauheliha antoi oman makunsa. Siitäkö lienee johtunut, että Mies kiitteli kiittelemästä päästyään. Oli kuulema tosi hyvää! Ja ai niin, muistinpa juuri lisänneeni viikolla jääneen fetajuuston loput tähän vuokaan antamaan lisää kreikkalaisen ruoan tuntua. Eipä tullut ruokahävikkiä siitäkään!

Testattiin puolukan makua tähänkin ruokaan. Meille se maistuu, en tiedä miten muille! Moussakan maku vaan paranee uudelleen lämmitettynä, joten huomennakin vielä herkutellaan. Salaattia pitää saada silloin mahtumaan lautaselle enemmän! 

Tänään ilmassa oli jo toden teolla kevään tuntua sekä sisällä että ulkona. Sisälle tuomiini koivunoksiin on puhjennut muutamassa päivässä ihania, herkkiä vihreitä hiirenkorvia. Viikkoja pitää silti odotella hiirenkorvia ulkona kasvaviin koivuihin. Joutsenia ei näkynyt tänä päivänä läheisellä purolla, olivatkohan etsimässä pesäpaikkaa. 

Seuraavassa postauksessani tulee vielä lisää marttailua. Sain olla tänään ystäväni kanssa uskomattoman upeassa marttajuhlassa Hämeenlinnan raatihuoneella. Saan ilokseni kirjoittaa reseptin herkkuun, joka on suunniteltu varta vasten marttojen juhliin. 

Kiitos paljon sinulle, että kävit lukemassa tämänkertaisen (liian..) pitkän postaukseni! Pitäisi varmaan opetella tiivistämään tekstiä! Kuvia liitän mukaan siksi, että jutun juju selviää jo niistä ja 'höpöttelyt' voi ohittaa, ellei aio ruokaa valmistaa. Kiva kuitenkin, että tulit käymään blogissani! Ihan mahdottoman hyvää tulevaa viikkoa ja kevään odotusta sinulle!

****************************************************************************
Perinteinen Moussaka (marttojen ohje, jota en ole itse testannut)

1 kg munakoisoja
1 tl suolaa
2 dl vehnäjauhoja
n. 2 dl oliiviöljyä
3 rkl voita
400 g naudanjauhelihaa
1 dl hienonnettua sipulia
2 rkl tomaattipyreetä
1 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
4 rkl voita
4 rkl vehnäjauhoja
6 dl maitoa
1 tl suolaa
ripaus jauhettua valkopippuria
1/4 tl jauhettua muskottipähkinää
1 vatkattu muna

2 dl vastaraastettua parmesaanijuustoa

• Kuori munakoisot ja leikkaa ne ½ cm paksuisiksi viipaleiksi. Ripottele munakoisojen pinnalle suolaa ja hiosta niitä n. 5 min.
• Kuivaaa munakoisot ja leivitä ne vehnäjauhoissa. Paista viipaleet miedolla lämmöllä öljyssä ja nosta talouspaperin päälle valumaan.
• Ruskista jauheliha ja sipuli, lisää tomaattipyree, suola ja pippuri. 
• Jätä kastike hautumaan muutamaksi minuutiksi.
• Aloita bechamel-kastikkeen valmistaminen sulattamalla voi kattilassa ja sekoittamalla joukkoon vehnäjauhot.
• Lisää sekaan kuuma maito vähän kerrallaan voimakkaasti sekoittaen.
• Mausta kastike suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä. Hauduta muutama min.
• Lado puolet munakoisoviipaleista voideltuun, uuninkestävään vuokaan. 
• Lisää munakoisojen päälle puolet jauhelihasta, puolet bechamel-kastikkeesta ja neljännes juustoraasteesta.
• Toista edellinen ja lisää lopuksi hieman vatkattu muna ja juustoraaste (sekoitetaan varmaankin keskenään).
• Paista uunin keskitasolla 175 ast / 30 min. (kunnes näyttää kypsälle)
• Anna vetäytyä n. 10 min ennen ruokailua.

Sain maistaa tätä moussakaa marttojen kokkausillassa ja tämä maistui lempeän herkulliselle. Valkosipulin ja pienen chilin sekä hapokkuuden ja makeuden puuttuminen on varmaankin etu heille, jotka eivät ole tottuneet maustamaan ruokia voimakkaasti. Hienoa, että jokainen saa valmistaa moussakaa omin makutottumuksin. Eikös vaan?