Ruokaohjeita

Sivut

maanantai 30. huhtikuuta 2018

Liian hyvää leipää


Tulin ihan pikaseen toivottelemaan hyvää vappua ja kertomaan suoranaisesta leipä-ihmeestä. Olen aina luullut, että todella hyvin kohonnut leipä täytyy tehdä juureen. Tämä leipä onnistui tosiaan liian hyvin, koska ei voinut lopettaa syömistä. Ei ole ennen meidän perheessä moista tapahtunut. 😁


Siirtelin aamulla reseptejäni paikasta toiseen ja tämän leivän ohje tippui lattialle vahingossa. Tuskinpa olisin muuten osannut kiinnittää siihen mitään huomiota. Ohje oli leikattu lehdestä ties milloin. Sikke Sumari leipoo kuulema tätä leipää vierailleen Virossa Muhun saarella Nami Namaste nimisessä kesäpaikassaan. No mutta, oli niin mahtava ja kaiken lisäksi helppo ohje, että haluan jakaa tämän toisillekin.


En tullut ottaneeksi kuvia taikinan teosta, mutta ohjeen helppouden johdosta leipä onnistuu varmaan. En voinut kuin ihmetellä, sillä yleensä leivän tekeminen vaatii erityisosaamista. Tai niin olen tähän asti kuvitellut. Kirjoitan ohjeen täsmälleen, kuten se on omassa reseptissäni ja lisään sitten oman versioni.

 Siken sekaleipä (Huom! Kuppi = 2½ dl)

3 kuppia lämmintä vettä (n.37 ast)
25-30 g tuorehiivaa
1½ rkl suolaa (1 rkl omaani)
0,5 kuppia ruisjauhoja
0,5 kuppia täysjyväjauhoja (hiivaleipäj.)
5,5 kuppia vehnäjauhoja (jauhoja tulee yhteensä 16,25 dl)
  • Sekoita yhteen vesi, hiiva ja suola. Lisää jauhot, mutta älä vaivaa taikinaa. 
  • Anna taikinan nousta kaksi tuntia. 
  • Nappaa jauhoisin käsin neljäsosa taikinasta ja pyöräytä siitä nopeasti greipin kokoinen pallo. 
  • Litistä ilmat pois ja anna sen kohota 40 min.
  • Laita loput taikinasta jääkaappiin, jossa se säilyy hyvänä jopa 2 vkoa.
  • Kun leipä on kohonnut, huiskauta päälle  jauhoja ja tee pari viiltoa sahalaitaisella veitsellä.
  • Paista 230 ast / noin 35 min.
  • Laita uuniin vettä pieneen kuppiin, jolloin saat leipään rapean kuoren.
  • Jauhoja voit muunnellla maun mukaan, mutta vehnää pitää olla vähintään puolet.
Tämä ohje tuntui liian helpolle ollakseen totta. Oikeastaan poikkesin eniten ohjeessa vain siinä, että laitoin vehnäjauhoja noin 2 dl vähemmän kuin ohjeessa.
Käytin ruisjauhoja ja hiivaleipäjauhoja sekä suurimman osan tavallisia vehnäjauhoja. 
Ripottelin jauhot veteen sihdin läpi ja sekoitin samalla vispilällä. Vehnäjauhot sekoitin puuhaarukalla. 
Taikina jäi todella löysäksi, joten otin 'ns greipin kokoisen' palan isolla lusikalla. Lastan avulla työstin siitä kohoamisen aikana leivän näköisen 'pötkylän'. (silikonisella paistoalustalla onnistui hyvin)


Meille Miehen kanssa tämä leipä maistui pelkän levitteen kanssa. Maku oli niin hyvä, ettei tullut mieleenkään sotkea siihen muita makuja. Suosittelen kyllä kokeilemaan! Huomenna on tarkoitus tehdä vappubrunssille yksi leipä ja taikinasta saa sen jälkeen ainakin yhden leivän. Kiitos Sikke aivan mainiosta leipäohjeesta! Luulen, että tästä leivästä tulee joksikin aikaa lempileipäämme.



Kesä keikkuen tulevi! tuumii kai tämä lintulautamme vakiovieras pikkutikka. 


Eipä tässä sitten muuta kuin OIKEIN HYVÄÄ VAPPUA  ihanaiset ihmiset, jotka päätitte pistäytyä blogissani vapun 2018 tienoilla! Kesän tuloa kannattaa juhlia pitkän talven jälkeen! 

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Herkullinen mojito-juustokakku (alkoholiton versio)


Oi sentään kun onnistuin tänään valmistamaan taivaallisen ihanan jälkiruoan tai kahvileivän. Eihän tätä voi olla ottamatta lisää! En muista, missä yhteydessä silmiini osui pääsiäisen aikaan sana mojito-juustokakku. Päätin jo silloin tehdä tätä kakkua mahdollisimman pian. Mojito maistuu sitruunalle tai limelle ja mintulle. Raikasta!


Lime, minttu ja valkosuklaa maustavat tämän juustokakun sitrusliköörin seurassa juuri sopivalla tavalla. Maku ei ole liian sitruunainen, liian makea eikä minttukaan dominoi makua. Kuinkahan moni lukijoistani on maistanut mojitoa Meksikossa? Eihän tähän kakkuun tullut aitoja mojito-drinkin aineita, ehkä joskus lähiaikoina teen. Tätä kakkua saattavat lapsetkin mieluilla, joten en ottanut mitään riskiä.

Koristeet ovat syötäviä, vaikka väri näyttääkin hieman epäilyttävälle kandeeratuissa limen kuorissa.
Mojito-nimen kuulin itse vasta muutama vuosi sitten. Ystäväni mainosti tuota raikasta ja hyvänmakuista juomaa. Pakkohan sitä oli testata myöhemmin Meksikon reissullamme. Yhdistän mojiton  edelleen leppoisien eläkepäivieni alkamiseen. Olimme varanneet hyvissä ajoin matkan Meksikoon tasavuosisynttäreitteni ja alkavien 'vapaaherrattaren' päivien kunniaksi. Juomasekoitukset eivät yleensä ole juttuni, mutta Meksiko & mojito jättivät lähtemättömän muistijäljen. Tuli vaan mieleeni tätä juustokakkua leipoessani.

Blogipostauksen takia oli 'pakko' lohkaista jo tänään yksi pieni pala. Mies tykkäsi paljon! 😋
Googlailin aikani mojito-juustokakkua ja löytyihän niitä ohjeita. Tuskin kukaan on tehnyt juuri samanlaista ja varmaan kaikki reseptit ovat loistavia. Tämä on ensimmäinen maistamani mojito-juustokakku, joten sillä perusteella paras ja herkullisin. Tein kakun aamulla, joten hyytyminen ei ole vielä täydellinen, kuten kuvasta näkyy.


Pohjalta kaikki alkaa, niin myös tämä kakku. Onneksi Mies lähti vielä eilen illalla ostamaan Domino-minttukeksejä, sillä niitähän meillä ei tietenkään ollut. Enpä tiedä saisiko mistään muista kekseistä yhtä hyvää mintun makua. Muutama pala Pätkis-suklaata ja omena sekä sula voi olivat muut pohjan aineet. Toivoin omenan hiukan keventävän ja pehmentävän pohjaa. Usein pohja on kova leikata ja vähän 'raskas'.

Muovikalvon hankkiminen kannatti. Juustokakun reunasta tuli siistimpi kuin aiemmin.
Nyt ei tullut liian jämäkkä pohja. Muutaman tunnin tekeytymisen jälkeen tätä oli tosi helppo leikata. Onnistuu varmaan pelkällä kakkulapiollakin.

Limoncello-liköörin alkoholi on haihtunut reilun 5 min keittämisen aikana.
En osannut päättää, sopisiko Philadelphia- vai Mascarpone-juusto mojito-makumaailmaan paremmin. Molempi parempi, päättelin. Onnistuisi varmaan mainiosti kummalla juustolla tahansa. Rahkaa tai creme fraichea en jostakin syystä halunnut laittaa tähän kokoonpanoon. Saattoi olla ihan viisas päätös, sillä valmiin kakun maku on hyvin pehmeä ja raikas.

Huolellisesti seuraamalla valkosuklaan sulatus onnistuu hyvin mikrossa.

Limoncello-liköörin kiehumisen (5 min) jälkeen silputtu minttu maustoi juoman. Liivatteet sulivat tähän hetken päästä.

Kahden limen kuoriraaste antoi ihanan raikkaan maun juustoseokseen. Limen mehua en laittanut tällä kertaa.


Aineet ja ohjeet Mojito-juustokakkuun (20 cm x 10 cm irtopohjavuokaan)

Pohja
n. 250 g minttu-domino keksejä
50 g pätkis-suklaata
1 omena
60 g voisulaa

Täyte
2 dl kuohukermaa
1 prk Philadelphia-juustoa (300 g)
1 prk Mascarpone-juustoa (250 g)
3 kpl valkosuklaapatukoita (126 g)
n. 1 dl Limoncello-likööriä (aitoon kuuluisi vaalea rommi)
reilu kourallinen tuoretta minttua
(halutessasi limen tai sitruunan mehua sekä sokeria, jos pidät makeammasta)
4 - 5 liivatetta

Koristeluun sitruunamelissan lehtiä ja kandeerattuja limen kuoria
  1. Pohjan tekeminen sujuu parhaiten monitoimikoneessa. Lisää kaikki aineet paitsi voisula ensin leikkurikulhoon. Pyöräytä hetki ja lisää sula voi.
  2.  Pyöräytä konetta, kunnes seos on sopivan tuntuista.
  3. Laita leivinpaperia  vuoan pohjalle ja reunakalvoa (tai leivinpaperia) irtopohjavuoan reunoille.  Painele pohjamassa tasaisesti vuoan pohjalle.
Vie vuoka jääkaappiin kovettumaan, kunnes täyte on valmista. Juustokkuja voi tehdä monista eri maitotuotteista, mutta tällä kertaa makua ja raikkautta tulee niin paljon, että pelkät kerma ja juusto toimivat.
Jos haluat tehdä alkoholittoman kakun, kiehuta aluksi likööriä tai vaaleaa rommin reilut 5 min. Liköörin maku tuntui todella makealle kiehuttamisen jälkeen, kun alkoholi oli haihtunut pois.
  1. Laita liivatteet kylmään veteen n. 5-7 minuutiksi.
  2. Sulata valkosuklaat (varovasti) mikrossa tai vesihauteessa.
  3. Vaahdota kerma (ei kovaksi saakka) ja lisää siihen juustot vatkaten.
  4. Lisää saman tien sulanut valkosuklaa massaan. Sekoita!
  5. Pese limet todella huolellisesti kuumalla vedellä ja harjalla. Raasta kuoret suoraan juustomassaan.
  6. Pilko reilusti vahvaa minttua ja lisää ne liköörin joukkoon.
  7. Puristele vesi liivatteista ja liuota lämpöiseen likööriin.
  8. Kaada likööriseos hiljalleen, vatkaten voimakkaasti juustoseokseen.
  9. Tasoittele massa pohjan päälle tasaiseksi kerrokseksi ja vie vuoka jääkaappiin tekeytymään useammaksi tunniksi. 
Kakku on tekeytynyt ja riittävästi kovettunut vasta seuraana päivänä. Me maistelimme kakkua hieman jo tänään. Makeutta oli riittävästi, joten ainakaan me emme kaivanneet tähän lisäsokeria. Katsotaan, mitä loput 'makuraadin' jäsenet tuumaavat vappuna!


Tiedätkö mitä ovat kandeeratut limen kuoret? Sokeroituja koristeita limestä, appelsiinista, sitruunasta jne voi tehdä kotona, jos jaksaa/viitsii nähdä hieman vaivaa. Innostuin näistä koristeista pääsiäisenä. Tänään en ollut väriin täysin tyytyväinen, mutta maku on hyvä. Googlaamalla löydät helposti ohjeita näiden tekemiseen.




Tänään oli aikaa puuhastella näiden herkullisten makujen kanssa. Ei mennyt päivä ihan hukkaan!

lauantai 28. huhtikuuta 2018

Hyviä kasvispihvejä ja helppoa broileriruokaa


Olen tehnyt viimeisen vuoden aikana paljon kasvispihvejä. Maku on ollut joka kerta moitteeton, mutta kasvispihvien koossapysyminen arvoitus. Vielä en ole saanut varmuutta, mikä siihen vaikuttaa eniten. Tämänkertaiset pihvit on tarkoitettu vapuksi burgerien väliin, mutta piti vähän testata makua. Se oli ihan kohdillaan!


Mustapapupihvit olivat kymmenisen vuotta sitten elämäni ensimmäiset onnistuneet kasvispihvit. Aiemmin olin valmistanut kasvispihvini lähinnä raasteista, kananmunista ja vehnäjauhoista. Suola, pippuri ja paprikajauhe taisivat olla ainoat mausteet. Söin niitä mieluummin kuin jauhelihapihvejä, mutta varsinaista himoa kasvispihveihin ei syntynyt. Mustapapujen käytöstä alkoi kasvispihvien uusi aika. Niitä pystyi jo sanomaan todella maukkaiksi.  


Olen ihastunut kirjastosta lainaamaani kasvisruokakirjaan Hullaannu vegestä. Innostus näihinkin kasvispihveihin löytyi tuon kirjan sivuilta. Ohjeessa ei ollut tosin kikherneitä, mutta mielestäni ne antoivat näille mukavan lisän. Laitoin illalla kikhernet likoamaan ja keittelin tänään reilun puoli tuntia kiehuvassa vedessä. 


Aineet ja ohjeet 14 kasvispihviin

1 tölkki mustapapuja (230 g)
n. 200 g kikherneitä (reilu 1 dl kuivia)
n. 100 g vaaleaa leipää (foccacia minulla)
1 kananmuna
n. ½ dl kuullotettua sipulia (myös valkosipulia halutessasi)
1½ dl juustoraastetta (esim parmesan, minulla vegeä)
½-1 tl suolaa
pippuria
reilu kourallinen tuoreyrttejä (lehtipersilja, korianteri tms)
Paistamiseen öljyä tai voita. (Minulla oli öljyn ja voin seosta, johon lisäsin valkosipulia)
  • Huuhtele mustapavut lävikössä ja lisää monitoimikoneen leikkurikulhoon.
  • Valuta ja huuhtele kypsät kikherneet, lisää kulhoon. 
  • Lisää kaikki muutkin aineet leikkurikulhoon ja anna koneen käydä keskinopeudella.
  • Taikinaan saa jäädä vähän purutuntumaa. Maistele ja lisää halutessasi mausteita, joista pidät.
  • Anna taikinan tekeytyä n. 30 min ja tee sillä välin muut valmistelut.
  •  Muotoile taikinasta kostutetuin tai öljytyin sormin kasvispihvejä rasvattuun lettu- tai paistinpannuun. (onnistuvat hyvin myös paistinpannulla)
  • Paista molemmilta puolilta usean min ajan keskilämmöllä, kunnes pihvi on ruskistunut ja tuntuu kypsälle. 
Pihvit tuntuivat sen verran napakoille, että olivat helppoja kääntää paistinlastalla.


Voitelin tällä kertaa kasvispihvit molemmin puolin. Näin pihveihin tuli rapea pinta kauttaaltaan.  
Suurin osa pihveistä menee pakastimeen ja otetaan esille vasta vappuna. Vielä en pysty sanomaan, kuinka maku muuttuu pakastimessa. Uskon sen säilyvän hyvänä.


Lauantai taitaa olla aika monessa perheessä siivouspäivä. Sunnuntaina tekee mieli lähteä pitkälle kävelylle tai vaikka luontoretkelle. Onko ihananpaa tunnetta, kun tulet nälkäisenä kotiin ja uunista tulvii valmiin ruoan tuoksu. Tottakai mikä viikonpäivä tahansa sopii samalla tavalla. Niin, tai voit katsella elokuvaa tv:stä tai vain löhöillä kotona ja nuuhkia uunista tulvivia tuoksuja. Joka tapauksessa tämä ruoka valmistuu vaivattomasti ja on erittäin maukasta. 
Pakastamattomasta valmiiksi maustetusta kokonaisesta broiskusta syntyy herkkuruokaa vajaassa parissa tunnissa ihan itsekseen. Mies kehui tätä ruokaa paljon ja minunkin oli ihan pakko käydä kerran hakemassa lisää.

Riisi kypsyi uunissa valmiiksi sillä välin, kun otin broilerin tekeytymään folioon käärittynä.
On se niin väärin, että parinkymmenen vuoden ajan olen itsekin ostanut etupäässä moneen osiin paloiteltua broileria. Kokonaisena paistettu broileri on todella paljon parempaa ja voi sentään, että helppoa. Tämä broisku oli valmiiksi maustettu, joten tarvitsi pelkästään ujuttaa paistopussiin ja siirtää kulhossa uuniin. 

Mehevä kokonainen broileri, basmatiriisi ja paistopussiin valunut liemi kermatilkan kanssa kastikkeena.
Puolitoista tuntia 180 ast uunin lämmössä irrotti broilerin nesteitä riittävästi sekä riisien keittämiseen (tarvitsi kyllä myös muutaman dl vettä) että kastikkeen liemeksi. 


Tämä broileriruoka ei paljon ohjeita kaipaa. Melkein harmittaa, etten ole aiemmin uskonut valmiiksi maustetusta broilerista tulevan herkullista ruokaa. Olin väärässä, mutta hyvä, että edes nyt nappasin broiskun kaupan kylmähyllystä. Aikoinaan Suomessa oli myytävänä vain kokonaisia broilereita, joten juuri tämäntyyppistä ruokaa perheessämme syötiin harva se viikonloppu hyvällä ruokahalulla. Kannattaa kokeilla! 😋 Herkullista viikonloppua ja vappua ihan jokaiselle tasapuolisesti!
Makeahko granaattiomenabalsamico antoi ruoalle sopivasti pientä hapokkuutta.


Tällä kertaa en löytänyt puhelimestani yhtään lähimaastosta näpättyä kevätkukkasen kuvaa. Nämä aiemmin Espanjan reissuilla ottamani kuvat saavat ilmaista kiitokseni sinulle siitä, että olet halunnut käydä lukemassa blogiani.

perjantai 27. huhtikuuta 2018

Parsakääröt, nauravat nakit ja suklaapuustit vappubrunssille

Sinappi, ketsuppi ja majoneesi sopivat nopeiden suupalojen maustajiksi.
Vappuruokien suunnittelu ja testaaminen on mukavaa silloin, kun ei ole muuta tekemistä kuin odottaa tärkeää puhelua. Kävin vaihteeksi Lidlissä ajatuksena hankkia vappua varten pari kääröä lehtitaikinaa eli hienommin Puff Pastry-taikinaa. Yhden kokemuksen perusteella en uskaltanut paljon hehkuttaa, mutta joo! On ihan hyvä ja monipuolinen sekä ennen kaikkea helppo tapaus. Kerran nuorena päätin kaulita itse voitaikinaa. Urakan jälkeen päätin, että voin elää ilman voitaikinaa, ellen saa sitä valmiina. Oli turhan työlästä ja kaupasta saa parempaa, vaikka olisi pakastettuakin. Lidlin lehtitaikina ei ole liian hintavaa eikä näin ollen voilla leivottua, mutta maistuu hyvälle. (en ole silti Lidlin kanssa yhteistyössä, huom!)

Vihdoinkin sain jäähdytysritilän. Ei löytynyt kaupoista, mutta tilaamalla "Annin uunista" netin kautta sain parissa päivässä kotiini. 
Suklaapuustieni tarina alkoi joskus 15 v sitten. Päätin pistäytyä lähikaupassamme hakemassa jotakin hyvää kahvileipää töiden jälkeen. Ja voi ihmettä! Sinne olikin yllättäen ilmestynyt oma uuni ja jo ovella vainusin 🙋 mahtavan tuoreen pullan tuoksun. Siihen sekoittui myös aavistus suklaasta. Elettiin sitä aikaa, kun kaupat alkoivat paistaa raakapakasteista 'tuoretta' pullaa, sämpylöitä yms. Olen aina rakastanut tuoretta, kotonaleivottua pullaa. Tuon pullan maku löi minut ns ällikällä! 


Tuon ensimmäistä kertaa elämässäni makunystyröitä hellineen herkun makua ei voi unohtaa. En muista enää, kuinka monta pullaa ostin. Siitä hetkestä alkaen tajusin, että korvapuustin sisään voi laittaa muutakin kuin kaneli-sokeria. Tykkään tottakai myös ihan perinteisistä kanelipullista, mutta nuorten ja lastenlasten makuun nuo suklaapullat ovat edelleen The Must! Tässä tuo suklaapuustieni tarina. Tänään tein taikinan tavalliseen laktoosittomaan maitoon lähes jauhopaketin ohjeen mukaan.
Suosikkisuklaapullat eli Leenan suklaapuustit linkistä löytyy ohje.


Parsakääröjen ja nakkipiilojen tarina on tuore tapaus. Mielessä pyörii jo lupaamani vappubrunssin tarjottavat. Lapsille (ehkä aikuisillekin) maistuvat vappuna nakit. Tänä aamuna näin tv:ssä vinkin dipata nakit friteeraustaikinaan ja paistaa sen jälkeen öljyssä. Sopii hyvin vappuun, mutta aikomukseni on valmistaa tänä vappuna churroja suklaakastikkeella. Yksi öljyssä paistettava herkku riittää. Joskus olen piilotellut nakkeja voitaikinaan, joten lehtitaikina sopinee samalla tavalla.


Ostin parsapuntin viikonlopuksi ja siitä riittää hyvin muutama varsi tähän testiin. Parsakääröt olivat ihania omaan makuuni ja Mies tykkäsi enemmän nakkitapauksista. Hän oli ollut tuntikausia raikkaassa ulkoilmassa ja oli nälissään.

Kävin tänään kuvaamassa Miehen eilisen urakan jälkeä. Onpa siistiä!
'Ensin työt ja sitten syöt!' Pensasaita kukoistaa ja kukkii pian kauniisti valkoisenaan.  Mies pääsi raikkaan ilman makuun eilen ja jatkoi tänään kiertämällä golfkenttää. Tänään meillä Hämeessä aurinko paistoi suurimman osan päivää.


Oli muuten äärettömän helppoa ja nopeaa leipasta näitä suolaisia juttuja. Ehtii hyvin tehdä aamulla, jos aikoo tarjota vappuna piknikillä tai brunssilla.


Lehtitaikinan levy auki, reilusti Parmesan tai Grano Padano -juustoraastetta pinnalle. Sopivan kokoisiksi paloiksi saa näppärästi pitsaleikkurilla. Nakkien päihin ristiviillot ja parsat kuorittuina (tyvet napsautetaan kovalta osuudelta pois) ennen käärimistä. Helposti sai nipisteltyä taikinan kiinni. Sitten pieni voitelu kanamunalla, pyörittelyä juustoraasteessa (parmesan) ja n. 15 min / 225 asteessa keskilämmöllä. (Seuraa!)


Kolmen aineen liitto toimi tässäkin tapauksessa loistavasti. Me emme kaivanneet näihin mitään muuta, mutta täytteiden määrässä vain mielikuvitus asettaa rajat. Valmiin käärön dippaamistapoja voi kehitellä. Meillä oli tänään vain nuo perinteiset.

On tällä kylällä ahkeria miehiä. Naapurikin sai tuoreita leivonnaisia urakkansa päätteeksi.
Onneksi tämä päivä ei mennyt ihan hukkaan, sillä odottamaani puhelua ei koskaan tullut. Lääkärillä oli varmaankin kiireisempiä potilaita ja aika on rajallinen.. (vai rahaa) Hrmmm.. Hieman olen harmissani, mutta sitä ei varmaan kukaan huomaa.


Kukat kukkivat, nurmikko vihertää, linnut laulavat ja aurinko paistaa. Ei paha! 😄


Vappusima on jo pullotettu ja jäähtymässä. Upouusi lasinen sima- tai vesikanisteri hankittu!


Tänään itseäni eniten koskettanut asia oli järjestyksessä 32. Veteraanipäivän juhla. Kuulun siihen ikäpolveen, jonka lapsuuteen sodan varjo toi pitkiä, tummia sävyjä. Pahinta oli, että sodasta ei paljon puhuttu, vaikka sen päättymisestä oli alle 10 v. Pelon saattoi aistia heti, kun vähänkin puheet kääntyivät Suomen itsenäisyyteen. Sisua, suomalaista sisua kiiteltiin juhlassa tänäänkin. Minua koskettivat nuoret kuorolaiset, jotka esittivät sota-ajan lauluja hämmästyttävällä taidolla ja tunteella. Kiitos, että saamme elää itsenäisessä Suomessa! "Yhdessä eteenpäin!"

torstai 26. huhtikuuta 2018

Lisää arjen nopeita ja muutama vinkki siman tekoon


Ihan hyvä, että välillä on päiviä, jotka ovat lähes kiireisiä. Muistuu elävästi mieleen työajat. Kevättä kohden päivät venyivät ja kiire lisääntyi. Ennen lomia oli saatava kaikki tehtyä valmiiksi. Muistan edelleen elävästi nuo ajat, vaikka siitä on jo reilut viisi vuotta. Monena keväänä harmitti, kun ei ollut riittävästi aikaa seurata kevään edistymistä. Tuolloin päätin, että päästessäni eläkkeelle käytän keväällä joka päivästä osan luonnon seuraamiseen. Saahan siitä haaveilla, mutta vieläkään aika ei aina riitä. Meillä Suomessa luonnossa tapahtuu muutamassa viikossa isoja muutoksia. 


Tänään aiheutin osittain itse kiireeni aloittamalla jääkaapin siivoamisen, vaikka olisi ollut muitakin hommia. Kaiken lisäksi oli pakko seurata fasaaniuroksen touhuja, kun  vähän väliä ulkoa kantautui rääkäisyjä sisälle saakka. Toivottavasti hän lopulta löysi etsimänsä. Hurja oli vauhti välillä!

Krookukset pääsivät yllättämään tänä keväänä. Onneksi huomasin tänään nämä kauniit violetinsiniset kukat luumupuumme juurella.

Lounasruo'aksi tein tänään kaikkein nopeinta ja silti ihan hyvää ruokaa. Kaupasta voi ostaa valmiita juuressoseita. Lisäämällä purkin maustettua kermaa, vähän vettä ja kasvislientä tai suolaa ja halutessaan vielä pilkottuja yrttejä, keitosta tulee maukasta.  Kuvaa en ehtinyt ottamaan, koska tuli kiire kuntosalijumppaan ja vesijuoksuun saman tien, kun Mies palasi tennispelistään.

Broilerifileet ja kasvikset valmistuvat samassa ajassa, mitä ranskikset tarvitsevat kypsyäkseen. (15-20 min)
Aika usein meille riittää yksi varsinainen lämmin ateria, mutta tänään sekä miehellä että minulla oli niin paljon liikuntaa, että toinenkin lämmin ruoka oli tarpeen. Harmi, että jouduin senkin tekemään pienessä kiireessä. 40 minuutissa piti sekä valmistaa että syödä ruoka. Kiire tuli, mutta onnistuin silti saamaan aikaiseksi ihan kelvollisen ruoan. Mies ahersi tänään niin monta tuntia pihatöissä, että vahva ruoka oli tarpeen.


Pakastevihannekset, pakasteranskikset ja itsetehty porkkanaherkku sekä broileri saivat hyvän makulisän kaupan pestosta ja kurkkumajoneesista. Sipuli ja runsas valkosipuli maistuvat meille kasvisten kanssa. Ei ollut hassumpaa kiireruokaa tämä.


Monen vuoden tauon jälkeen tuli innostus tehdä vappusimaa. Tuo kirpeänmakea juoma kuului montakymmentä vuotta vapun itseoiketetuksi juomaksi. Sekä äitini että anoppini tekivät todella ihanaa vappusimaa, jota nautittiin superherkullisten munkkien kanssa. Itsekin tein aiemmin simani vähän työläämmin. Sitruunat pestiin huolella ja ohut kuorikerros hyödynnettiin simassa. Hedelmäliha viipaloitiin juomaan ja molemmat siilattiin seuraavana päivänä pois. Hetken harkitsin samaa tekotapaa, mutta menin kuitenkin helpomman kautta. Saas nähdä, tuleeko yhtä hyvää?


Marttaliiton vastavalittu puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen antoi aamutv:n ohjelmassa kivan tuntuisen vinkin vappusimaan. Puntti tuoretta minttua sima-astian pohjalle antaa varmaankin hyvän makulisän simalle. Oma minttuyrttini veteli jo viimeisiään, mutta lisäsin sen silti juomaan. (Ostin iltapäivällä tuoreen puntin, josta lisäsin osan astiaan.)

Toinen äskettäin kuulemani vinkki koskee sitruunaa. Mehun puristaminen onnistuu kuulema tehokkaammin, kun sitruuna saa 30 sek mikrokuumennuksen. Yhden kerran perusteella en osaa hehkuttaa, irtosiko mehu paremmin. Puristan itse mehun astiaan, johon myös siemenet tippuvat. Sitten siilaan mehun reikäkauhan tai sihdin läpi sima-ainekseen. Toki sekä sitruunoiden että appelsiinien mehun saa tehokkaasti sitruspuristimen avulla. 

Hyvät ja selkeät simanteko-ohjeet löytyvät fariinisokeripussin kyljestä. Meille riittää kolmen litran sima-annos. Oman simani tein seuraavalla tavalla.

Laitoin ison kattilan pohjalle ensin

300 g fariinissokeria
100 g (1 dl) sokeria
puntin tuoretta minttua

Näiden päälle kaadoin 1½ kuumaa (vedenkeittimestä) vettä.  
Seuraavaksi puristin 1½  sitruunan mehun kattilaan. 
Lisäsin kattilaan 1½ l kylmää vettä, jolloin nesteestä tuli kädenlämpöistä.
Tuorehiivaa ei sattunut löytymään jääkaapista, joten jouduin käyttämään kuivahiivaa, jota ripottelin kattilaan vajaan tl. 
Muutamassa tunnissa huomasin sima-aineksen alkaneen käydä ja pinnalle oli muodostunut vaaleaa vaahtoa. 
Sima-aines saa olla vuorokauden huoneenlämmössä. Sen jälkeen aion kaataa siman pulloihin, joihin lisään hieman sokeria ja muutaman rusinan. Vappuun mennessä siman pitäisi olla valmista. Toivotaan että tuli hyvää simaa! 😋


Ihanaa keväälle tuntuvaa viikonloppua kaikille teille, jotka satuitte kurkkaamaan blogiani tänään! Kivalle tuntuu, että jaksatte pysyä mukana. 💞 Uskon, että usealla blogini lukijalla elämä on varmaan paljon kiireisempää kuin itselläni. Harvoista vapaahetkistä kannattaa nauttia tekemällä niitä asioita, jotka tuovat iloa ja hyvää oloa.