Ruokaohjeita

Sivut

lauantai 27. huhtikuuta 2019

Vappuherkkuja helpolla


Pieni makeannälkä lienee tuttu tunne meistä monelle. Kevään juhlapyhät ja monet tapahtumat ovat riittävän hyvä syy leipomiseen. Ruokailun siirryttyä grillikauteen keittiöpuuhastelu vähenee tuttuun tapaansa. Meidän grilli alkoi tiristä tavallista aikaisemmin eli jo huhtikuun puolella harvinaisen lämpöisen sään johdosta. Mitään uutta ja ihmeellistä ruokapuolella ei ole vielä tapahtunut, joten postaan kerran vielä makeasta herkusta. Löysin alkuperäisen ohjeen "Viimeistä murua myöten" -blogista ja sinä löydät sen täältä, ellet ole ehtinyt vielä sitä huomaamaan. Saman linkin takaa löytyy herkullisen tuntuinen voileipäkääretorttu.


Mutta nyt takaisin näihin munkkimuffineihin, joita teimme yhdessä lapsenlapsemme kanssa. Nimesimme ne ensin donitsimuffineiksi, koska alunperin suunnittelimme donitsien tekoa. Donitsipellin puutteessa päädyimme muffineihin, joka ei ollut huono päätös ollenkaan. Taikinaa tuli täydellinen määrä 12 muffiniin! Munkkimaisuus näkyy taas sokeri-kaneli- tai strösselikuorrutuksessa.




Harvinaisen helpon, nopeatekoisen ja useimmista keittiöistä löytyvin aineksin tehdyt muffinit ovat kauniita koristeltuina, rakenteeltaan täydellisiä ja sopivan makeita. Lapsenlapseni ehdotti strösselikoristelua, joka olikin sitten aivan "kirsikka kakussa" tai "piste iin päälle". Puolet muffineista sai alunperin ajatellun kaneli-sokeri -päällisen.



Donitsi- tai muffinimunkit helpolla ja turvallisella tavalla (12 kpl Ikea-muffinivuokaan)

4½ dl vehnäjauhoja
½ dl kaakaojauhetta
2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 tl kanelia
1 tl leivinjauhetta
½ tl ruokasoodaa
n. 1 rkl sitruunamehua
4 dl maitoa (oatly ikaffe meillä)
3 rkl rypsiöljyä (tai voisulaa)

Voiteluun n. ½ dl voisulaa (tai rypsiöljyä)
Kuorrutukseen kaneli-sokeria/strösseleitä tms

  • Laita uuni kuumenemaan 180 ast. ja voitele metallinen muffinivuoka huolellisesti voisulalla tai vuokaspraylla. 
  • Yhdistä kaikki kuivat aineet keskenään. Sekoita esim haarukalla mahdolliset kaakaomöykyt ja kääntele sitten kaikki aineet keskenään.
  • Lisää kuivien aineiden sekaan maito ja rasva, sekoita taikina tasaiseksi.
  • Annostele taikina lusikan avulla muffinivuokiin. Taikina kohoaa, joten sitä ei saisi tulla 'piripintaan'.
  • Paista muffineita keskitasolla 180 ast/30min. (Oli täsmälleen tuon ajan uunissa.)
  • Anna muffinien jäähtyä pari min ja pensselöi ne sitten voisulalla. Kierittele saman tien kaneli-sokerissa ja / tai strösseleissä.
Nämä irtosivat todella helposti vuoista ja voisula tarttui hyvin kuuman muffinin pintaan. Kaneli-sokerissa kierittely tai sen ripottelu rasvaisen muffinin pintaan onnistui yllättävän helpolla. Olipa kiva idea tehdä munkin tyyppisiä makupaloja ilman pelkoa kuuman paistorasvan aiheuttamista palovammoista. Näitä teen uudelleen, mutta ehkä seuraavalla kerralla donitsivuokiin.



Tänä vuonna kevään aikainen muuttuminen kesäksi on hullaannuttanut suomalaiset. En muista nähneeni koskaan aiemmin koivun lehtien puhjenneen huhtikuun puolella. Nautitaan ystävät nyt tästä, mutta ei petytä mahdollisesta normaalilämpötilaan palaamisesta. Ethän vienyt vielä kaikkia lämpöisiä vaatteita varastoon tai vaatekaapin ylimmälle hyllylle?


Lämmin kiitos sinulle, kun annoit aikaasi tämän blogipostauksen lukemiseen! Blogin kirjoittaminen ilman lukijoita ei olisi ollenkaan kivaa! Tiedän ainakin yhden ystäväni odottavan innokkaasti tätä kehumaani reseptiä. Ole hyvä, tämä on sinua varten kirjoitettu ja kuvattu! 💝

keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Vieterinisua herkullisilla täytteillä ja pikkupullia

Herkullisia ovat kaikki pullat, mutta vieterinisu parapähkinöillä selkeä makuvoittaja mielestäni. 
Ajelin pääsiäisen alla tämän lukuvuoden viimeiselle englannintunnille ystäväni Lean kanssa. Keskustelumme siirtyi edessä olevan pääsiäisen viettoon ja suunnitelmiin ruokien ja leivonnaisten suhteen. Ystäväni aikoi mennä miehensä kanssa anoppilaan ja kertoi laittaneensa ruokia valmiiksi ja osan leivonnaisistakin. "Anoppini haluaa kuitenkin tehdä itse vieterinisun", kertoi Lea. Huomioni kiinnittyi heti hauskaan sanaan "vieterinisu". En muista kuulleeni tuota sanaa koskaan aiemmin, joten halusin tietää lisää. 


Oma äitini leipoi aikoinaan lettipullan ohella kierrepullaa. Tulimme tulokseen, että kyse oli samasta tavasta kieputtaa pitkopullaa kierteelle ja maustaa pulla kanelipuustien tapaan. Pulla maistui paljon herkullisemmalle kuin tavallinen lettipulla. Syynä olivat todennäköisesti voi, sokeri ja kaneli. Niitähän ei ole koskaan pullassa liikaa! Lisäsin parapähkinöitä ensimmäisen kerran pullaani. Ihastuin todella paljon näiden 'pähkinöiden' makuun ja rakenteeseen. Klikkaa täältä, jos haluat tietää lisää!

Naapurin pappa tykkää tavallisista pikkupullista, joten halusin ilahduttaa häntä näillä.
Merkillistä, että olen kyennyt olemaan ilman pullanleivontaa useamman kuukauden.  Näiden pullien oli tarkoitus joutua jo pääsiäiseksi, mutta aikapulan vuoksi jäivätkin tähän päivään. Toisaalta pääsiäisen aikaan oli niin monenlaista makeaa leivonnaista, että tuskin kukaan kaipasi enää pullia. Olen leiponut aika harvoin pitkopullaa, vaikka sekin onnistuu. Täältä löydät aiemman ohjeeni.


Vieterinisua varten rullattu pullataikinalevy halkaistaan keskeltä kahteen osaan ja osat kieputetaan toistensa kanssa niin, että leikkauspinta jää yläpuolelle. Helppo ja nopea tapa leipoa herkkupullaa, joka onnistuu takuuvarmasti.


Hiivan avulla pullataikina paisuu vähintäinkin kaksinkertaiseksi kohotuksen ja paiston aikana. Uunista tulviva pullan tuoksu on ihanaa ja kuola alkaa kirjaimellisesti valua suusta. Ensimmäiset puraisut lämpöisestä pullasta ovat aherruksen arvoisia. Viimeisen vuoden ajan olen tehnyt hiivatonta pullaa. Nyt vaalea hapanjuureni ei olisi ehtinyt valmistua tämänpäiväiseen pullanälkään ja jääkaapista löytyi sopivasti pääsiäiseksi varattu hiivapalanen.

Hyvin ovat taas pullat uunissa! Nämä kaunokaiset kohosivat juuri kuten suunnittelinkin.
Pullataikina 3 vieterinisupitkoon 8 pikkupullaan

5 dl (hasselpähkinä)maitoa
½ dl sokeria
1 pkt (50 g) hiivaa tai 2 ps kuivahiivaa

1 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
1 kananmuna (voi jättää poiskin)
1½ dl sokeria
n. 14-15 dl vehnäjauhoja (5 dl kokojyvä- ja n. 9½ dl puolikarkeita vehnäjauhoja minulla)
150 g voita

Täytteisiin
n. 100 g voita (+½ dl vaniljakreemijauhetta halutessasi)
n. ½ dl sokeria
kanelia
tummaa suklaata
para- tms. pähkinöitä

Voiteluun kananmunaa
Pinnalle raesokeria

Vaniljakreemijauheen käyttäminen taikinassa ja täytteessä ei ainakaan huonontanut makua. Vaniljan maku ei kuulu kaikkien mielestä pullaan, mutta meille se maistuu.
  • Ota hiiva ja voi huoneenlämpöön n. ½ h ennen leivonnan aloittamista. Mikäli säilytät kananmunia jääkaapissa, ota niitäkin pari kpl huoneenlämpöön.
  • Tee ensin ns taikinajuuri! Mikäli teet taikinan yleiskoneella, voit tehdä juuren suoraan koneen leivontakulhoon.
  • Lämmitä maito kädenlämpöiseksi eli n. 37 ast ja murentele siihen hiiva sekä osa sokerista. Vispaa hetkinen niin, että kaikki aineet sekoittuvat keskenään. Jätä seos n. 15 min ajaksi tekeytymään ts kunnes hiiva alkaa 'kuohuttaa' taikinajuurta. 
  • Sekoita vaniljakreemijauhe jauhojen sekaan. Lisää aineet taikinaan luetellussa järjestyksessä niin, että jätät osan vehnäjauhoista lisäämättä. Käytä konetta keskinopeudella ja vispiläkoukulla alussa. Vaihda taikinakoukut siinä vaiheessa, kun seos alkaa muistuttaa puuroa. 
  • Anna koneen käydä reilut 5 min ja lisää sitten huoneenlämpöinen voi. Jos taikina tuntuu liian löysälle, lisää loput jauhot vähitellen. Taikina saa olla mieluummin liian löysää kuin liian tiukkaa! Loput jauhot voi lisätä leivinalustalle. 
  • Anna koneen käydä n. 10 min. Jätä taikina kohoamaan liinan alle vedottomaan paikkaan (mikroon), kunnes se on kohonnut kaksinkertaiseksi. 
  • Kaada kohonnut taikina jauhotetulle leivinalustalle. Jaa taikina neljään osaan, mikäli teet 3 pitkoa ja pikkupullia, kuten minä. 
  • Kaulitse taikina levyksi ja levitä pinnalle pehmeää voi-vaniljakreemiseosta ja sokeria. Ripottele päälle vielä kanelia, jos teet perinteistä kanelipullaa. Itse ripottelin yhteen suklaarouhetta ja parapähkinärouhetta sekä viimeiseen tummaa suklaarouhetta. 
  • Kääri levy rullalle ja leikkaa rulla keskeltä kahteen osaan. Kieputa osat toistensa ympärille niin, että leikkauspinta jää yläpuolelle. 
  • Asettele ja tasoittele pitkoa niin, että se on kauttaaltaan samanpaksuinen. 
  • Anna pitkojen kohota liinan alla ja laita uuni kuumenemaan 180 ast. 
  • Voitele kohonneet pitkot kevyesti vatkatulla munalla ja ripottele pinnalle raesokeria. 
  • Paista pitkoja 180 ast/n. 22-25 min uunin keskitasolla. (vaihdan itse paiston puolivälissä peltiä toisinpäin, koska takaosa paistuu nopeammin) 
  • Jäähdytä pullapitkot ritilän päällä. 
  • Paista pikkupullat 220 ast/n. 10 min. Ohje ja video pikkupulliin Marttojen ohjeella löytyy täältä!
Hiivan avulla kohotettu pulla maistuu yhtä herkulliselle kuin juureen leivotut pullat. Illan mittaan hiivan aiheuttamat närästyksen tunteet eivät kuitenkaan tunnu mukavalle. Seuraavalla kerralla aion testata samantyyppisiä pullia juureni avulla.


Onhan se tosi kiva tunne, kun pakastimesta saa taas kaivella tuoreen tuntuista pullaa. Viipaloin vieterinisut valmiiksi paloiksi, joten koko pitkoa ei tarvitse sulattaa kerralla. Näin paljon rasvaa sisältävää leivonnaista ei kannata säilyttää liian pitkään pakastimessa. Tosin sitä pelkoa ei tänään leivottujen pullien kanssa ole! 


Kevään eteneminen on tänä vuonna uskomatonta. Tänään lämpötila kohosi 21 ast ja sekä sini- että valkovuokot kukkivat lähimaastossa. Olen seuraillut läheisellä lintutornilla harva se päivä muuttolintujen touhuja. Joutsenpariskunta on harvinaisen kesy eikä tunnu häiriintyvän pesimäpuuhiensa tarkkailusta. Lastenlapsille lintutornilla käynti ja kiikarointi pääsiäisenä oli mieliinpainuva kokemus. Nuotiotulilla istumista olisi voinut jatkaa kuinka pitkään tahansa.


Blogini saa jälleen toimia omana kevätseurannan kalenterinani. On hauska seurata vuosien kuluttua kulloisenkin kevään edistymistä blogia klikkaamalla.  



Huhtikuuta on viikko jäljellä, vaikka sitä ei heti uskoisi. Tänään huomasin tuomien alkavan kukkia tuota pikaa. Alkaa jo huolestuttaa, että kesä tulee liian pian. Olen aikonut osallistua kesäkuun ensimmäisellä viikolla Lepaan villiyrttikurssille, mutta löytyykö silloin enää mitään tunnistettavaa. Ainakin nokkoset ovat tuota pikaa keruukunnossa. Tuskin näin lämmintä säätä kuitenkaan kovin pitkälle riittää! 

sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Sans rival on melkein kuin Ellen Svinhuvudin kakku

"Voittamaton" ja "Vailla vertaa" ovat myös tämän juhlavan kakun nimityksiä.
Sain pääsiäisen alla Linnan Marttojen lahjoittaman Yllätysmuna-kirjan. Kirjan kannessa lukee, että "Martat näkivät kanojen kasvatuksen mahdollisuutena". Kananmunaa monipuolisempaa raaka-ainetta ei olekaan, sanoo Martat-lehden toimituspäällikkö pääkirjoituksessaan. Munasta teet terveellisen pika-aterian tai loihdit upeita jälkiruokia, juttu jatkuu. Martat rohkaisivat emäntiä kasvattamaan kanoja 1900-luvun alussa aloittaessaan järjestön toiminnan. Tänä vuonna marttajärjestö täyttää 120 vuotta ja nostaa jälleen esiin kananmunan, tuon mainion tuotteen. Pääsiäisenä kananmunat pääsevät hyvin esille sekä ruoassa, koristeissa että leivonnassa. Lapset rakastavat saada ja etsiä pääsiäisenä suklaamunia. Muutama vuosikymmen sitten virpojat saivat palkaksi kananmunia, nyttemmin suklaamunia.


Munakirjassa on paljon kananmunaa sisältäviä reseptejä. Bongasin sieltä ohjeen kakkuun, jota en ole koskaan aiemmin tehnyt. Olen aina luullut Sans rival-kakun olevan aivan liian monimutkainen ja lähinnä erikoisleipomoiden loihtima herkku.




Ihana ystäväni oli tulossa luoksemme kiirastorstaina ja sain päähäni edellisenä iltana leipoa tuon vain neljää raaka-ainetta sisältävän kakun. Olin valmistautunut tällä kertaa epäonnistumiseen. Halusin joka tapauksessa yrittää yllättää ystäväni. Olimmehan vuosikymmeniä aiemmin kahvitelleet samaisen kakun kera ja kehuneet kilvan kakun rapsakan makeaa ja suorastaan syntisen hyvää makua. Pieni pala kerrallaan kakku on edelleen ihanaa herkkua kahvilla ja etenkin kuohuviinillä huuhdeltuna. Itselläni ei ole aavistustakaan, voiko kakkua ostaa nykyisin mistään leipomosta.



Manteleiden rouhiminen etukäteen helpotti nougatpalojen murentamista myöhemmin.

Kakun tekeminen koostuu neljästä eri vaiheesta. Parin tunnin kuluttua aloittamisesta otin kuvat valmiista kakusta, vaikka ohjeiden lukemiseen kului ensikertalaiselta reilusti minuutteja. Ei siis ole koko päivää vievä urakka, jos päätät ryhtyä kakun tekoon. Juhlakakkuna tämä lienee erikoisuus, jota useimmat vieraat eivät ole koskaan maistaneet. 


Mantelilastut palavat herkästi, joten niitä on syytä vahtia koko paahtamisen ajan!

Kirjoitan kakun reseptin osittain munakirjan ja joiltakin osin Ahmija-blogin ohjeilla. Suosittelen katsomaan lisävinkkejä täältä!
Lukemieni kommentien perusteella sain tietää, että Sans rival kakku poikkeaa hieman Ellen Svinhufvudin kakusta. Jälkimmäisessä käytetään maustamiseen vahvaa kahvijuomaa. Itse lisäsin hieman mantelilikööriä täytteeseen, joten kakku ei sovi lapsille. Todennäköisesti tämäntyyppinen 'raskas' kakku ei ole lasten mieleen muutenkaan. Runsaan mantelimäärän takia kakku ei sovi manteliallergisille!!


Sans rival eli Ellen Svinhufvudin kakku 

Mantelipohjat
200 g kuorittuja, jauhettuja manteleita (mantelijauhoja)
3 dl tomusokeria
5 munanvalkuaista 

Voikiisseli
1 dl sokeria
1 dl vettä
3 kananmunan keltuaista (laitoin itse kaikki 5 keltuaista)
150 g voita
(2 rkl mantelilikööriä minulla)
Praliini (=nougat)
1 dl eli n. 50 g kuorellisia manteleita
1 dl sokeria

Pinnalle paahdettuja mantelilastuja (n. 2 dl eli 70 g minulla, jotka paahdoin pellillä leivinpaperin päällä 220ast/n.3min koko ajan vieressä vahtien, etteivät pala)

Marsipaanista tehty vihreä nauha ja punainen ruusu ovat usein käytettyjä koristeita tässä kakussa.

Kakku on mielestäni sen verran vaativa, että suosittelen huolellista ohjeiden lukemista vaikka useampaan kertaan!! 
  • Piirrä kolmeen leivinpaperiin halkaisijaltaan n. 22 cm suuruinen ympyrä. Käännä paperi pellille niin, että kuvio jää alapuolelle ja voitele kuvion alue kevyesti voilla. (Jos haluat tehdä suorakaiteen tai neliön muotoisen kakun, piirrä sen mukaiset kuviot.)
  • Valmista mantelipohjat vatkaamalla valkuaiset ensin kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri pikkuhiljaa, jotta se ehtii sulaa vaahdon sekaan ja jatka vatkaamista, kunnes saat kestävän tuntuisen marenkivaahdon. Kääntele mantelijauhot varovasti vaahdon sekaan esim nuolijalla. 
  • (marttaohjeessa sokeri ja mantelijauhot yhdistettiin ja valkuaisvaahto lisättiin niiden sekaan varovasti) 
  • Levitä taikina tasaisesti leivinpapereille piirrettyjen kuvioiden alueelle. Paista pohjat vaaleanruskeiksi n. 125 ast/55-60 min. (marttojen ohjeessa 175 ast/15 min) Kiertoilmauunissa paistaen pohjista tuli hyvät, kun vaihdoin välillä peltien paikkaa keskenään.
Ehdin tehdä voikiisselin ja nougatrouheen sillä välin, kun pohjat paistuivat miedossa uuninlämmössä pitkään. Voikiisselissä ei ollut mielestäni riittävästi makua, joten testasin siihen mantelilikööriä. Sitä kannattaa lisätä varovasti, ettei kiisseli pääse 'juoksettumaan' ts muuttumaan rakeiseksi. Kahvin ystävät maustavat kiisselin halutessaan vahvan kahvin avulla.
  • Valmista voikiisseli lisäämällä ensin vesi ja sokeri kattilaan. Kuumenna seos kiehuvaksi, pienennä lämpöä ja anna poreilla hiljakseen n. 15 min välillä sekoittaen. 
  • Lisää sokeriliemi keltuaisten sekaan koko ajan sähkövatkaimella voimakkaasti vatkaten. Jatka vatkaamista, kunnes kiisseli on kylmää. (laskin kylmää vettä altaaseen ja vatkasin siinä) 
  • Vatkaa huoneenlämpöinen voi vaahdoksi ja yhdistä siihen kylmä kiisseli vatkaten. (Lisää myös nougatrouhe eli praliini tässä vaiheessa, mikäli se on ehtinyt jäähtyä, sekoita joukkoon 1-2 rkl mantelilikööriä tai vahvaa kahvia halutessasi) 
  • Vie kiisseli jääkaappiin jäähtymään. 
Nougatrouheen valmistaminen on varovaisuutta vaativa työvaihe. Sokerin sulattaminen vie aikaa ja kysyy kärsivällisyyttä. Osa sokerista jäi paakuiksi ja sitä joutuu sekoittelemaan jonkun aikaa, jotta sokeri muuttuu kauttaaltaan paahteisen ruskeaksi. Marttojen ohjeessa kokonaiset tai rouhitut mantelit lisättiin sokeriliemeen, itse rouhin mantelit ensin morttelissa ja jauhoin jäähtyneen praliinirouheen hienoksi sauvasekoittimen silppurissa. 

  • Sulata nougattia varten sokeri paistinpannulla kuumuutta kestävällä lastalla sekoittaen.  Lisää siihen joko kokonaiset tai etukäteen rouhitut mantelit. 
  • Kaada seos leivinpaperille jäähtymään. (varo polttamasta käsiäsi)
  • Hienonna kovettunut levy monitoimikoneessa. (onnistui hyvin puisen nuijan avulla niin, että paloittelin levyn vahvan muovipussin sisään ja paukuttelin rouheeksi. Jätin tarkoituksella myös isohkoja paloja rouheeseen.
  • Sekoita nougat eli praliini jäähtyneen voivaahdon sekaan.
Kakun kokoaminen kannattaa tehdä leivinpaperialustalla. Sen voi leikata myöhemmin tarjoilulautasen kokoiseksi. Kakku oli helppo nostaa alustalle kahden lastan avulla.
Kiisseli riittää myös kakun reunoille, kun suunnittelet etukäteen pohjien väleihin tulevan määrän. (ehkä noin 2/5 osaa kahteen väliin, 1 osa päälle ja 2 osaa reunoille)
  • Kokoa kakku levittämällä kiisseliä alimmaisen pohjan päälle. Nosta seuraava pohja sen päälle ja levitä kiisseliä tasaisesti sen päälle.
  • Levitä loppu kiisseli päällimmäiseen kerrokseen ja kakun reunoille. 
  • Koristele kakku paahdetuilla mantelilastuilla joka puolelta. 
  • Nosta kakku kahden tukevan lastan avulla tarjoiluastiaan ja vie jääkaappiin jäähtymään. 
Kakku säilyy (jos säilyy..) kuulema jääkaapissa maukkaana useamman päivän. Aion pakastaa loppukakun ja testata, muuttuuko tämäntyyppisen kakun maku pakastamisen aikana. (päivitän myöhemmin kokemukseni tänne)
P. S. Kakun maku ja rakenne eivät muuttuneet lyhyen pakastamisen (2 vrk) jälkeen juuri ollenkaan. :))


Tuoreet ja mielellään syötävät kukat sopisivat mielestäni parhaiten tämän juhlavan kakun koristeiksi. Ehkäpä joku teistä blogini lukijoista innostuu tekemään Sans rival kakkua kevään juhliin. Vastuu jää toki leipojalle, mutta omasta mielestäni kakun tekeminen ei ollut liian vaikeaa. Kakku onnistui täydellisesti! Vieraamme tykkäsi kakusta todella paljon ja oli kovasti otettu hemmottelemisestaan. Sain houkuteltua hänet ottamaan palan kotiinviemisiksi ja oli kuulema maistunut oikein herkulliselle myöhemminkin. Olipa onnellinen olo, kun sain näin ilahduttaa rakasta ystävääni. 😘 




Ystäväni tuoma kaunis kukkakimppu ilahduttaa puolestaan meitä koko pääsiäisen! Pääsiäisen runsasta iloa myös sinulle rakas blogiani säännöllisesti seuraava! Auringon runsas valo ja lämpö hellikööt edelleen kaikkia teitä, jotka kävitte lukemassa tämän postaukseni. Itse alan valmistautua seuraavien pääsiäisvieraiden tuloon!  


torstai 18. huhtikuuta 2019

Sisäfilepihviä hunajoidulla pippurikastikkeella


Milloinkahan söimme edellisen kerran näin hyvää liharuokaa? "Emme koskaan!" vastasimme Miehen kanssa lähes samaan aikaan heittämääni kysymykseen tai oikeastaan toteamukseen. Blogini lukijat ovat huomanneet, että punainen liha ei kuulu säännölliseen ruokavalioomme. Emme kumpikaan kieltäydy syömästä sitä, mutta olemme tietoisesti muuttaneet ruokavaliota kevyempään ja kasvispitoisempaan suuntaan viime vuosina. Ikääntymisen myötä elimistö ei tunnu kaipaavan tummaa lihaa. Kala, kana ja kasvikset riittävät hyvin tyydyttämään ravinnontarpeemme ja niistäkin on helppo loihtia monenmoista maukasta ruokaa.


Kävimme viime lauantaina noutamassa Kauklahden lihakauppa Ordénista pääsiäiseksi tilaamani karitsan kareet ja fileet. Jo vuosikymmeniä lammas tai paremminkin karitsa on kuulunut pääsiäisemme ruokapöytään. (Ohjeita löytyy esim täältä.) Kysyin Mieheltä ennen kauppaan menoa,  haluaisiko hän pitkästä aikaa syödä  naudan sisäfilettä. Nyt olisi nimittäin mahdollisuus ostaa kunnon pippuripihviksi sopivaa raaka-ainetta. "Mikä ettei!" kuulin. Haluatko sinä kurkistaa Lihakauppa Ordéniin? 
Espoon Kauklahden asukkaat ovat tyytyväisiä saadessaan viime vuoden lopulla myös lihakaupan alueelleen. Klikkaa täältä halutessasi lukea lisää! Mitähän sinne saadaan seuraavaksi?



Koko ateriasetti syntyi ilman täsmällistä etukäteissuunnitelmaa.  Uskomatonta kuinka täydellisesti se silti onnistui. Hunajoitu pippurikastike oli joskus 90-luvulla pikkusiskoni bravuuri. Sitä olemme ajoittain haikeina muistelleet. Mukavien muistojen siivittämä ruoka on jollakin tapaa erityistä. Yritin noudattaa nyt jo edesmenneen, rakkaan siskoni opetuksia.


Perunat kuuluvat erottamattomasti pihvin kylkeen, joten niitä ilman muuta. Ostamani tuoreet herkkusienet olivat tavallista kookkaampia ja niistäpä syntyikin mainio toinen lisäke. Pilkoin varhaissipulia sienen sisälle, lorautin hiukan öljyä sekaan ja ripottelin vähän suolaa ja pippuria lopuksi. Pyöreä halloumjuustoviipale sienen pinnalle ja se sai kypsyä 200 ast uunissa n. 20 min. 


Oikea valurautapannu on mielestäni paras lihanpaistossa. Sillä onnistuu varmimmin!
Tämän aterian valmistelussa meillä oli selkeä työnjako Miehen kanssa. Hän googlasi netistä ohjeita ja minä valmistin ruoan hänen neuvoillaan. Tämän linkin avulla teimme täydellisiä sisäfilepihvejä. Paistokypsyys on tottakai makuasia, joten tarkkaa paistoaikaa on mahdoton sanoa. Mies halusi oman pihvinsä medium+ kypsäksi ja minä vielä hiukan kypsemmäksi.

Lihan kypsyys on täydellinen minulle, vaikka moni pitäisi tätä ylikypsänä. 
Tällä kertaa paisto ei olisi voinut onnistua paremmin. Meillä oli tuuria, sillä en käyttänyt lämpömittaria. Harjoittelu toki auttaa pihvinpaistossa, mutta joskus on hyötyä vuosien takaisista muistikuvista. Söimme aikoinaan kohtuullisen usein naudanlihaa ja silloin tällöin viikonloppuisin sisäfilettä ja valkosipuliperunoita. 




Valmistin pippurikastikkeen helpoimmalla mahdollisella tavalla eli pippurijuuston avulla. En katsonut ohjeita mistään, joten oli pakko luottaa muistikuviin. Oikein hyvää siitä tuli! Emme kumpikaan pidä siitä, että pihvi ja perunat uivat kastikkeessa, joten se sai muhia niin pitkään kattilassa, että liiat nesteet ehtivät haihtua.

Hunajoitu pippurikastike kahdelle

n. 2 rkl voita
2 salottisipulia
2 valkosipulin kynttä
1½ dl ruokakermaa (+tarvittaessa vettä)
1 pkt (100 g) pippurituorejuustoa
1 rkl balsamietikkaa
1 rkl hunajaa
suolaa ja pippuria myllystä tarvittaessa
  • Kuumenna voi pinnoitetussa kattilassa ja pilko sipulit.
  • Kuullottele sipulisilppua miedolla lämmöllä muutamia minuutteja. Kääntele!
  • Lisää kattilaan kerma ja lämmitä se lähes kiehuvaksi. Lohko juusto kerman sekaan ja hämmentele, kunnes juusto on sulanut.
  • Mausta lopuksi hunajalla, balsamietikalla ja suolalla, jos sille tuntuu. 
  • Pienennä lämpö minimille ja anna kastikkeen hautua sen aikaa, kun teet muut valmistelut. (Itse laitoin kannen päälle, kun kastikkeen koostumut tuntui sopivalle.)
  • Lisää lopussa nestettä, jos kastike ehti muuttua liian jäykäksi!

Rosamunda-uuniperunat
  • Huuhtele ja harjaa perunat huolella ja puolita ne. Kuivaa ne talouspaperilla ja asettele öljytyn uunivuoan pohjalle leikkuupinta ylöspäin. 
  • Pistele perunanpuolikkaisiin reikiä (ei pakollisia), lorauta öljyä ja ripottele suolaa pinnalle.
  • Paista perunoita n. 200 ast uunin keskiritilällä n. 40-50 min. Testaa kypsyyttä haarukalla. Näin valmistetut perunat voi syödä kuorineen. 
Kokoa annokset lautasille ja koristele vihreillä (herneen) miniversoilla ja varhaissipulin vihreillä osilla. Hyvä punaviini on luonnollisesti paras nestemäinen osuus tämän setin seuraksi. Nykyään saa kohtuuhinnalla varsin laadukkaita viinejä ja asiantuntemusta sopivan viinin löytämiseksi löytyy Alkon myyjiltä.


Tästä postauksesta uhkaa tulla liian pitkä, mutta sujautan silti vielä muutaman kuvan lihakaupan tuotteista. Ostimme saman tien useampaa lihalajia makuun päästyämme. Saattaahan mennä jokunen kuukausi seuraavaan lihanostoreissuun!


Ordénin valmiiksi maustettu lampaan jauhelihapihvi oli meille uutuus. Uskomatonta, kuinka hyvät hampurilaiset kokosimme tuosta pihvistä, halloumjuustokiekosta, marinoiduista sipuleista ja kasviksista. Poppamiehen uutuusmajoneesi kruunasi tämän helpon ja maukkaan hampparin maanantainälkäämme. Edellisen päivän uuniperunat kuumenivat valurautapannulla aterian lisäkkeeksi. Nälkä lähti tällä annoksella moneksi tunniksi!




Torstaiaamuna oli sopivasti aikaa ottaa kuvia ja kysellä veljekset A&J Ordénilta kaupanpidosta Kauklahdessa. Lauantaina liike oli niin täynnä asiakkaita, että täytyi tyytyä vain ostoksiin ja pikaisiin kuulumisten vaihtamiseen. Onpa mahtava kauppa!



Tämän postaukseni tärkein asia oli suositella mainion mainiota lihakauppaa. Veljekset Ordén ovat onnistuneet lyhyessä ajassa totuttamaan Kauklahtelaiset ja miksei kauempaakin tulevat asiakkaat erittäin laadukkaisiin lihatuotteisiin. Ystävällinen palvelu ei haittaa sekään, asiakkaat palaavat uudelleen ja uudelleen mukaville ostoksille!


Oikein lämpöinen kiitokseni sinulle, joka jaksoit lukea tämän postaukseni loppuun saakka! Toivottelen hyvää pääsiäisviikon jatkoa ja kauniita kevätpäiviä sinne missä oletkin! Meillä Hämeenlinnassa on ollut upean aurinkoinen viikko. Linnut laulavat ja kevään kauneimmat kukat eli sinivuokot ovat puhjenneet. Kyllä kelpaa ulkoilla ja kiertää taas golfkenttää. Lihakaupan jauhelihaan tehty lasagne on tänään paistoa vaille valmiina jääkaapissa odottamassa nälkäisiä kentältä palaavia golfareita.