Blini-ilta ihastuttaa

Porkkala eli porkkanalohi yllätti eilen. 😋 Sen maku sopii bliniateriaan täydellisesti. Namskis!

Uskokaa tai älkää, mutta katsoin vuoden takaista blogipostaustani vasta ruokailumme päätyttyä. Täsmälleen samalla päivämäärällä olimme herkutelleet blineillä. 'Blinipäivä piristää' näytti olevan tuon aterioinnin otsikko. 

Hetken miettimisen jälkeen oivalsin syyn. Työelämässä ollessamme talviloma oli paras aika blinipippaloihin. Ystäväperheemme Kaakkois-Suomesta tuli usein loman aikana hiihtelemään kanssamme. Blinien syöminen kaikilla herkuilla (ja juomilla) kruunasi illan. Avantouinti jatkui itselläni parikymmentä vuotta Keski-Suomessa asuessamme. Voitte arvata, että tulikuumat blinit hiihdon, avannon ja saunomisen jälkeen jättivät niin täydellisen onnistuneen muistijäljen, että siihen tekee mieli palata uudelleen ja uudelleen. Ihania ystäviämme ikävöimme tällä kertaa eniten! 💕

Viljatuotteen tattarijauhot ovat hyviä ja laatikon takana ohje, jolla blinini onnistuvat aina.

Onkohan ihmisilläkin sisäänrakentunut muistijälki? Linnut näyttävät tulevan lähes tarkalleen samaan aikaan ruokailupaikkoihimme. Pikkuhiljaa rohkeimmat ovat lähestyneet olohuoneemme ikkunan läheisyydessä olevaa siemen- & talilautasta. Eilinen purevan kylmä sääkö lie innoittanut kuvani talitintin naputtelemaan ateriaansa ihan sydämensä kyllyydestä. Ikkunan läpi kuvaus ei touhua haitannut. 🐦

Mutta sitten takaisin eilisiin blineihin. Tein juuritaikinan jo aamupäivällä ja siirsin kulhon jääkaappiin muutamaksi tunniksi. Huoneenlämmössä taikina kohoaa parissa tunnissa. Tällä kertaa en ryhtynyt tekemään kirkastettua voita alusta alkaen. Kaupasta saatava Arlan vastaava tuote maistuu riittävän hyvälle, joten nykyisin mennään sillä. 

Aineet ja ohjeita blineihin
(riitti 3 isoon ja 14 pienempään)

3 dl jogurttia tai kermaviiliä

pieni nokare (15 g) tuorehiivaa tai hippunen kuivahiivaa

2 dl tattarijauhoja

1 tl sokeria

1 dl kuumaa maitoa (kauramaitoa meillä)

1 rkl voisulaa (kirkastettua)

3/4 tl suolaa

1 keltuainen

1 valkuainen vaahdotettuna

Paistamiseen käytettävän voin tai kirkastetun voin määrässä ei kannata säästellä! Blinit kun kertakaikkiaan eivät maistu samalle ilman voin aromia. 

Lisäksi blinien kanssa (kannattaa tarjota omia lemppareita)

•smetanaa tai creme fraichea

•pilkottua punasipulia (voit pehmentää makua mikrokuumennuksella pienessä vesitilkassa) 

•kirjolohen (tai siian) mätiä tms

•kylmäsavulohta

•porkkalaa

•katkarapuja 

• Lämmitä jogurtti 37 ast (kuivahiivalla 42 ast), murentele hiiva sekaan ja lisää sokeri ja tattarijauhot. Sekoita taikina tasaiseksi ja jätä kohoamaan pariksi tunniksi huoneenlämpöön tai esim yön yli jääkaappiin.
• Ennen blinien paistamista lisää taikinaan kuuma maito, voisula, suola ja keltuainen. 
• Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi ja lisää varovasti sekoittaen taikinaan.
• Paista blinit rapean ruskeiksi molemmilta puolilta ja tarjoile heti kuumina. (voit myös pitää lämpimänä uunissa, jos haluat paistaa ensin ja tarjoilla sitten)

Valurautaisessa blinipannussa onnistuu parhaiten. Meillä on blinipannun lisäksi nelipesäinen sininen, valurautainen paistinpannu (kirpparilöytö), jossa blinit onnistuvat hyvin. Olen tosin paistanut aikoinaan teflonpintaisella lettupannulla lähes yhtä rapeita blinejä.

Jälleen kerran tuli tunne, että miksi näitä herkkuja tulee tehtyä niin harvoin. Uudenvuoden aaton tarjottavia taitavat blinit olla monessa perheessä. Näitä pitää ehdottomasti tehdä pian uudelleen. Molemmat tykkäsimme paljon porkkalan mausta blinien kanssa, joten sopivat erinomaisen mainiosti kasvisruokailijoille. Kylmäsavulohipaketit jäivät jääkaappiin. Pitääkin kehitellä niistä vaikka maukas suolainen piiras.

Entä jos ei voi millään sietää tattarin makua? Meillä ei onneksi ole sitä ongelmaa, joten en ole koskaan kokeillut muilla jauhoilla. Suosittelen testaamaan tässä tapauksessa esim hiivaleipäjauhoilla tai miksei vaikka kaurajauhoilla.  

Ihanan kaunista talvipäivää ystävät! Nyt olisi juuri oikea aika ottaa upeita kuvia pakkasen ja lumen kaunistamasta luonnosta. Paljon vaatekerroksia päälle je menoksi. Kameran ja kännykän jäätymistä kannattaa varoa. Sain itse eilen tv:stä uutta tietoa tuosta. Eipä näköjään itse hoksaa kaikkia asioita. Kännyn pitää kuulema lämmetä vähintään tunti ennen akun lataamista. Siis jos se ehti jäähtyä totaalisesti! 

Nyhdettävää leipää juhlaan tai arkeen

Herkullista tarjottavaa kasvisversiona. Voi leipoa myös kala- tai lihatäyttein esim juhliin.

Lähes gluteenittoman, maidottoman ja suussa sulavan herkullisen välipalan suunnitelma on pyörinyt mielessäni muutaman päivän. Ostimme eilen kaupasta rievää, aiempaa lempileipäämme. Kyllä sitä söi kukkakaali-juusto-pororouhekeiton lisukkeena, mutta kun ei maistunut millekään. Onko juureen leivotun leivän resepti vai tekotapa muuttunut? Maku ei joka tapauksessa ollut läheskään yhtä hyvä kuin ennen. 

"Tämä on ihan älyttömän hyvää!" Talon Mies mutusteli ensimmäistä palaansa, kun itse keskityin vielä kuvaamiseen. Ai että tuo lause oli musiikkia korvilleni! 😍 Lounasateriaksi riitti tämä leipä sellaisenaan. Meille hyvä leipä on ylintä herkkua!

Eipä jäänyt yhteen palaan omakaan maistelu. On aivan uskomatonta, kuinka hyviä herkkuja saa itse tekemällä. Juuri leivotun tuoreen leivän tuoksu sekä paistuneen Emmental-juuston  viettelevä kutsu. Kaiken kruunaa eilen tekemäni dukkah-mausteseoksen ihanat aromit. Dukkah-mausteen maku sopi tähän nyhtöleipään täydellisesti.

Dukkah mausteseoksen ohjeen löydät blogistani 6.2.2018 postauksestani.

Suunnitelmiini tahtoo aina tulla muutoksia leipomisen kuluessa. Tänään unohdin murustella aikomaani fetajuustoa nyhtöleipäni välikerroksiin. Toisaalta se saattoikin olla onnenpotku, sillä mausteseos sekä käyttämäni juustot pääsivät nyt oikeuksiinsa. Feta-juuston makuhan on aika dominoiva.

Tämä Kuusamon juuston juustoraastepussi löytyi eilen Citymarketin valikoimista.

Porlammen Vege juuston tyyppinen valmiste sopii omiin makumieltymyksiini. Ehkä toistaiseksi paras testaamistani maidottomista juustoista. Uunikäyttäytyminen onkin jo arvaamattomampi juttu. Ruskistuuko kauniisti, muuttuuko maku epäilyttäväksi? Maidottomien juustojen käyttäminen tavallisen juuston tapaan ei ole itsestäänselvyys. Onneksi tämä juusto käyttäytyi aika mukavasti myös uunissa. 

Parhainten gluteenittomien jauhojen valinta leipomuksiin ei sekään ole helppoa. Olen mieltynyt gluteenittomiin Myllyn Paras kaurajauhoihin, mantelijauhoihin sekä tattarijauhoihin. Ne sopivat mielestäni monenlaiseen leivontaan. Tässä yhteydessä voisinkin mainostaa (ihan omaehtoisesti) uutta gluteenittomaan leivontaan liittyvää lehteä. Ostin sen viime viikon Helsinki-reissullani odotellessani ystävääni. Lehti sisältää perustietoa jauhoista sekä herkullisia ohjeita gluteenittomista klassikoista, suolaisista ja makeista.

Käytin lehdessä ollutta sämpyläohjetta apunani tämänpäisen leipätaikinani suunnittelussa. Uskoisin taikinastani syntyvän myös todella ihania sämpylöitä. Taikinaan tuli mielestäni todella vähän jauhoja suhteessa nesteeseen. Ilmeisesti psylliumin turpoaminen aiheutti sen, että jauhojen määrä oli kuitenkin täydellinen.

Aineet ja ohjeita nyhtöleipä-taikinaan

5 dl hasselpähkinämaitoa (tms maitoa)
30 g hiivaa
2 tl sokeria

1 tl suolaa
1 rkl hunajaa
2 rkl psylliumia
3 dl tattarihiutaleita
½ dl rypsiöljyä

2 dl Myllärin gluteenittomia kaurajauhoja
2 dl Sunnuntai tumma gluteeniton jauhoseosta

Väleihin ja päälle
1/2 - 1 dl voisulaa (minulla kirkastettua voita, jossa ei ole maitoproteiinia)
n. 1 dl dukkah-mausteseosta
n. 150 g juustoraastetta (Emmental ja Porlammen Vege)
halutessasi n. 100 g pieneksi pilkottua nyhtökauraa (Nude)

Nyhtökauran lisääminen leipääni sattui sopivasti. Hämeen sanomissa oli tänään alla oleva artikkeli. Sain sopivasti lisätietoa keliaakikoille sopivasta ruoasta. Itselläni ei ole keliakiaa, vain gluteenittoman ruokavalion kokeilu meneillään.

En suosittele käyttämään nyhtökauraa, jos ruoka ei saa sisältää gluteenia ollenkaan.

1. Aloita taikinan teko lämmittämällä neste kädenlämpöiseksi eli 37 asteeseen.
2. Murustele hiiva sekaan ja lisää hieman sokeria. (Itse tarkkailen tämän jälkeen muutaman minuutin, alkaako hiiva toimia ts neste alkaa 'poreilla' ja siirrän sitten nesteen yleiskoneen leivontakulhoon.)
3. Lisää tattarihiutaleet, suola, hunaja, psyllium sekä öljy. Pyöräytä hetki taikinakoukuilla varustettua kulhoa hitailla kierroksilla. Anna turvota n. 10 min.
4. Aloita jauhojen lisääminen kannen aukon kautta aika nopeilla kierroksilla ja pienennä kierroksia sitä mukaa kun lisäät jauhoja. 
5. Lisättyäsi kaikki jauhot jätä kone alustamaan taikinaa ainakin 5 minuutiksi. Sen jälkeen voit arvioida, onko jauhoja jo riittävästi. (Lisää, jos on kovin löysää)
6. Etsi valmiiksi tässä välissä käyttämäsi paistoalusta. Leivinpaperoi ja voitele se kevyesti. 
7. Jauhota leivinalusta (itsellä puolet kaurajauhoja, puolet mantelijauhoja) ja jaa taikina kolmeen osaan. 
8. Taputtele 1/3 osa taikinasta sormin ja kaulitse sitten ympyrän muotoiseksi.
9. Nosta kaulinta avuksi käyttäen taikinakiekko alustalle, voitele öljyllä tai voisulalla ja ripottele päälle mausteseosta. Lisää vielä juustoraastetta n. 1 dl.
10. Tee seuraavalle kerrokselle samoin, mutta halutessasi lisää myös pieneksi pilkottua nyhtökauraa tai ruskistettua jauhelihaa tähän kerrokseen.
11. Kaulitse ja nosta kolmas taikinakiekko edellisten päälle. Voitele, lisää mausteseos ja juustoraaste pinnalle. 
12. Kohota leipää tässä vaiheessa noin 20 - 30 min. Itse kohotan aluksi 40 asteisessa uunissa, jonka pohjalle laitan kiehuvan kuumalla vedellä täytetyn kulhon.
13. Ota leipä kohoamaan pöydälle ja asenna uuni kuumenemaan n. 220 asteeseen. Paista leipää alimmalla tasolla 10 min. Vähennä lämpöä 200 ast ja paista leipää vielä keskiritilällä n. 20 min. 
14. Tarkkaa paistoaikaa en pysty taaskaan sanomaan, joten kannattaa tarkkailla. 

Uskoisin, että keskiosan poisotettu pala nopeuttaa leivän kysymistä kauttaaltaan.

Leivän voi mainiosti paistaa tässä vaiheessa. Itse halusin pidentää leipomusaikaa muistaessani erään näkemäni hauskan tuntuisen YouTuben videonpätkän. Kello lähenteli vasta yhdeksää, joten oli riittävästi aikaa 'leikitellä' hieman leivälläni. Eipä ollut kiirettä ulos pakkasen paukkuessa ja kylmän tuulen tuivertaessa.

Leikkasin leipäni taikinapyörällä ensin 4 osaan ja jokaisen palan edelleen 4 osaan. Sen jälkeen pyöräytin kaksi leikkaamaani vierekkäistä palasta eri suuntiin pari kertaa ympäri. Pareja on kahdeksan, joten 7 muulle parille tehdään sama pyöräytys. Tätä vaihetta on hieman vaikea selittää, mutta uskon sen kokeilemalla valkenevan. Idea oli saada leivästä hieman ilmavampi ja näyttävämmän näköinen.

Ehkäpä kokeilen seuraavalla kerralla samaa konstia pullaan tai tavallisilla jauhoilla leivottuun leipään. Postausta lopettaessani leivästä on napsittu pikkuhiljaa lähes puolet. Ei ollut huono tämä kokeilu. Voisin jopa kehaista, että oli parempaa kuin uskoinkaan.

Vegejuusto ei ruskistunut, mutta enpä huomannut maussa moittimista. Laitoin osalle leipää vegejuustoa.

Ensimmäiset palat oli pakko leikata veitsellä, koska leipä oli vielä liian kuumaa käsin nyhdettäväksi. Ehdottomasti herkullisempia paloja syntyi myöhemmin nyhtämällä.

Kaunista talvipäivää ystävät! Onpa kiva tietää, että sinulla oli mahdollisuus käydä lukemassa tämänpäiväinen postaukseni. Me lähdemme nyt kuntosalille ja vesijuoksemaan. Illemmalla syödään tämän talven ensimmäinen bliniateria. 

Lehtikaali 'rikastaa' salaatin

Suhteeni lehtikaaliin on tähän saakka vaihdellut viha-rakkaus akselilla. Lehtikaalisipsit, joo! Hyviä silloin tällöin, mutta ovatko kaikki terveelliset vitamiinit jne tallella uunikuumennuksen jälkeen. Milloinkas lehtikaali tulikaan näkyvästi kauppoihimme? Muistan selkeästi ensimmäisen kerran, jolloin ostin sitä kotiin. Asuimme vielä Jyväskylässä, joten ainakin neljä vuotta siitä täytyy olla. 

Suurin toivein, innostuksen vallassa kerroin talon Miehelle ostaneeni kerrankin mahtavan terveellistä salaattia. Poistin paksun lehtiruodon ja paloittelin loput salaattiin tomaattien, paprikoiden ja kurkunpalojen kanssa. Arvatkaapa huokailimmeko ihastuksesta? Aikamme sitkeää salaattia pureskeltuamme luovutimme. Seuraavaan lehtikaaliruokaan kuluikin pari vuotta, lehtikaalisipsejä tein pikkusiskoni opastamana. Nekin poltin karrelle eka kerralla, voi pettymystä taas!

Nyt olen onnistunut silloin tällöin lehtikaalin kanssa, taitaa olla joku ohje blogissakin. Hehkutan edelleen 'Samassa liemessä' tv-ohjelmaa, josta nappasin vinkkini. (Tilasin muuten Pipsan ja Merituulen uuden kirjan. Tiedän, että tulen rakastamaan sitä! 💓 )Jos joku ei ole tiennyt hyvää tapaa käsitellä lehtikaalia, kerron sen nyt. Tein eilen tätä salaattia lounaalle ja loput syötiin iltapalana. Uskokaa tai älkää, myös talon Mies kehui ilman maanitteluja salaattiannostaan. 

Lehtikaali tarvitsee happoa, suolaa ja hierontaa sanotaan myös Soppa365 ohjeessa. Käytin itse sitruunamaustettua extra-neitsytoliiviöljyä ja kiteistä sormisuolaa. Oli oikeastaan aika ihanaa upottaa sormensa hienoksi pilkotun salaatin sekaan ja rutistella sydämensä kyllyydestä. Yllättävän pian tunsin salaatin 'nöyrtyvän' ja taipuvan tahtooni. Maistelin lehtiä pari kertaa puristelun aikana ja lopetin, kun olin täysin tyytyväinen. Ja tosiaan, lehtikaalin sekaan kannattaa pilkkoa omia lemppareitaan. Meillä oli pilkottua sydänsalaattia, tomaattia, kurkkua, paprikaa, fetaa ja siemenseosta. Lisukkeeksi tein jälleen kerran ihania uunissa paahdettuja kirsikkatomaatteja.  Salaattilajikkeet linkistä näet muita sopivia salaattilajikkeita. 🌿🌱

Kirsikkatomaatit kypsyvät herkullisen makuisiksi hitaasti lempeällä uuninlämmöllä tai nopeasti kuumassa uunissa tai grillissä valmistaen. Parsakaali ja paneeratut turskafileet sisältyivät myös lounaaseemme. Meillä on yleensä pakasteessa pari nopeaan kokkaamiseen hankittua valmisruokaa. Pakko on todeta, että hurjan paljon voi-öljyseosta imeneet valmiiksi paneroidut punakampelafileet olivat tämän aterian huonoin komponentti. Kalaa vähän ja korppujauhoja runsaasti; onkohan laatu huonontunut vai oma makuaisti kehittynyt?

Uunipaahdetut juurekset ja perunaveneet maistuvat toiseen kertaan lämmitettyinäkin. 

Olemme syöneet jo muutaman päivän ajan ituja salaattimme seassa. Parsakaali maistuu muutenkin, joten tämä Parsakaali silmusalaatti on oikein tervetullut uutuus.

Kohta on maaliskuu ja valon määrä lisääntyy ihan silmissä. Onpa mukavaa nousta aamuisin valoisaan huomeneen ja nauttia pitkälle iltapäivään auringon säteistä.

Meillä on katseltu digikuvia kymmenen vuoden ajalta ja samalla muisteltu menneitä. Mukavaa pakkasilman puuhastelua sekin. Harrastin silloin paljon valokuvausta luonnossa. 🐞

Pitäisi selvitä kunnialla vielä tämä viikko pohjoisesta puhaltavasta puhurista ja kylmästä pakkasjaksosta huolimatta. Jospa sen jälkeen auringon voima saa ilman lämpenemään. Mutta ystävät, muistattehan pukeutua kaikkein lämpöisimpiin asusteisiin. Itselläni on parikymmentä vuotta vanha pitkä untuvatakki näitä säitä varten. Sitä ei näköjään kannata hävittää, vaikka jatkuvasti puhutaan ilmaston lämpenemisestä. Annetaan pakkasen paukkua ja aletaan sitten odotella kesää, kärpäsiä ja perhosia! 🌞☔

Lämpöinen kiitokseni jälleen kerran, että olet halunnut käydä kurkkaamassa blogini kuulumisia! Tykkään siitä! 💞 😄

Gluteenittomat munkit makeilla päällisillä

Herkullisten munkkien tekeminen on taitolaji. Harjoittelemalla oppii, mutta minulle munkit ovat osoittautuneet todelliseksi haasteeksi. Vielä jonakin kauniina päivänä aion yllättää itseni tekemällä pehmeitä, täydellisesti paistettuja herkullisia munkkeja.

Lapsenlapseni eivät nirsoilleet näiden gluteenittomien munkkien makua, mutta suurin ansio oli varmaankin makeissa päällisissä. Parasta kaikessa, että sai itse pyöritellä oman munkin vaaleanpunaisessa pomadassa tai Omar-kinuskissa. Mieluisia nonparelleja pintaan ja herkku oli valmis. Talon Mies ja muut aikuiset taisivat pitää enemmän jälkkäritarjonnan muista herkuista. Viikko sitten tekemäni juustokakku oli säilynyt hyvänä pakastamisesta huolimatta. Se oli tällä kertaa selkeästi pöydän kuningatar.

Munkkien tekeminen vaatii monta työvaihetta. Huolellinen kohottaminen on ainut keino tehdä kuohkeita ja pehmeitä munkkeja. Gluteenittomistakin jauhoista voi saada onnistuneita herkkuja, mutta pitää osata valita oikeat jauhot ja kohotusaineet.

Karkeiden riisijauhojen käyttäminen leivonnassa ei ollut hassumpi idea. Taikina ei jäänyt leivinalustalle kiinni ollenkaan. 

Itse kohotin munkit hieman lämmitetyssä uunissa. Katsomassani ohjeessa 'Gluteenittomat berliinimunkit pomadalla' oli niin täydellisen selkeät ohjeet ja hyvät kuvat, että kokemattomammankin olisi pitänyt onnistua. Tykkään muutenkin tuon Gluteenitonta leivontaa-blogin ohjeista. Viime viikkoina olen vieraillut usein tuossa blogissa.

Suosittelen käyttämään tuossa blogissa (linkin lisääminen ei valitettavasti onnistunut) mainittuja jauhoja. Suurin kompastuskiveni oli tällä kertaa oikeiden jauhojen puuttuminen. Nyt kaapit on varusteltu taas gluteenittomilla jauhoilla, mutta viime viikolla jouduin käyttämään näihin pussin pohjia.

Pienen reiän tekeminen munkin kylkeen heti kuumana helpotti myöhemmin hillon saamista munkin sisuksiin. 

Aineet ja ohjeita tekemiini munkkeihin (n. 15 kpl)

4 dl maitoa tai vettä
3/4 palaa hiivaa
2½ tl psylliumia

1 tl suolaa
1,5 dl sokeria
1 - 2 tl kardemummaa
1 kananmuna
8 - 9 dl gluteenittomia jauhoja (Semper, Jytte tms)
½ tl ksantaania
80 g pehmeää voita

Paistamiseen kookosrasvaa tai jotain uppopaistamiseen sopivaa öljyä
Täytteeseen mansikkahilloa (n. 2 dl)
Päälle pomadaa tai Omar-kinuskia ja nonpararelleja

1. Etsi leivontatarvikkeet esille. Pehmennä voi huoneenlämpöiseksi.
2. Lämmitä neste n. 37 ast, murentele siihen hiiva ja lisää psyllium. Anna turvota n. 10 min, jotta psyllium ehtii turvota.
3. Siirrä maitoseos yleiskoneen kulhoon, ellet aio alustaa taikinaa käsin.
4. Lisää suola, sokeri, kananmuna, kardemumma ja muutama dl jauhoja voimakkaasti vatkaten. (tai koneen nopeilla kierroksilla)
5. Yhdistä ksantaani loppujauhojen sekaan ja lisää jauhoja kulhoon pikkuhiljaa. Anna koneen käydä hiljaisemmilla kierroksilla ja lisää loppuvaiheessa pehmeä voi. Kone saa käydä ainakin 5 min.
6. Seuraa, ettei taikinasta tule liian kovaa. Voit lisätä loput jauhot vielä leivontavaiheessakin leivinalustalle. 
7. Leivo taikinasta munkkeja saman tien ilman kohotusta. 
8. Pyörittele runsaasti jauhotetulla alustalla taikina paksuksi tangoksi ja paloittele se n. 15 samankokoiseen osaan.
9. Pyörittele paloista pullia, ripottele jauhoja leivinpaperoidulle pellille ja nosta pullat pellille.
10. Lämmitä uuni haaleaksi (n. 40 - 50 ast) ja anna munkkien kohota n. 30 min uunissa, jonka luukku on suljettu. Hyvä vinkki on laittaa kiehuvaa vettä kattilaan uunin pohjalle, jotta uunin kosteus pysyy sopivana.  
11. Lämmitä munkkien kohotessa öljy paksupohjaisessa kattilassa tai rautapadassa riittävän kuumaksi. (170 - 180 ast, suosittelen mittarin käyttöä)
12. Paista kohonneet munkit molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Nosta munkit reikäkauhalla leivinpaperin päälle valumaan. Jos aiot pursottaa hilloa munkin sisään, tässä vaiheessa kylkeen tökätty reikä helpottaa myöhemmin hillon pursottamista. (Käytin itse tähän puista kiinalaisen syömäpuikkoa.)
13. Viimeistele munkit hillolla. Sokeroi pinta tai päällystä pomadalla / Omar-kinuskilla. Makeat munkit -linkistä löydät Omar-kinuskin ohjeen!

Omar-karkeista (130 g + n. 1,3 dl kermaa) tehty kinuski on helppoa ja herkullista.

Tein ensimmäisen kerran pomadaa Gluteenitonta leivontaa blogin ohjeiden mukaan. Aluksi oli vaikeuksia saada pomada riittävän paksuksi, mutta tomusokerin lisääminen auttoi. Eipä ollutkaan ihan niin vaikeaa kuin olin luullut.

Ehkäpä leivon vapuksi sittenkin ihan perinteisiä munkkeja. Talon Miehen kiltti kommentti oli, että ne tavalliset rinkelimunkit ovat täydellisen herkullisia. 😋 Hih hih, mitäpä sitä sitten erikoisuuksia yrittämään.

Talviurheilun hurmaa katsellessani teki mieleni lisätä blogipostaukseni loppuun reilu kymmenen vuotta sitten otetut pari kuvaa. Talvilomalla Levin maisemissa oli todella paljon lunta ja pakkasta silloinkin. Hiihtokilometrejä kertyi silti runsaasti.

P.S. Hip hei ja huraa! Suomi sai vielä yhden mitalin taviolympialaisista! 🎉 Hienosti hiihtänyt Krista Pärmäkoski voitti hopeaa perinteisen 30 km yhteislähtökisassa. Juhlan kunniaksi join juuri aamukahvit! Mitalikahveja saa nauttia harvakseltaan, joten kylläpä maistui! Sekä hopeamitali että kahvi kauramaidolla ja kaurasämpylöillä ennen aamukymmentä on elämän juhlahetkiä. Niistä kannattaakin nauttia! Sydämelliset onnittelut Krista♥ ja kaikki muutkin suomalaiset kilpahiihtäjät! 🎿 Kiitos, että me penkkiurheilijat olemme saaneet nauttia urheilun jännityksestä ja riemusta reilut kaksi viikkoa!

Supersuomalaiselle onnittelut!

Tänään 24.2.2018 kyyneleet, ilon kyyneleet ovat herkässä suomalaisten hiihdon ystävien silmänurkissa. Iivo Niskanen voitti kultaa Etelä-Korean Pyeongchangissa hiihdon kuninkuusmatkalla eli 50 km perinteisen yhteislähtökisassa. 

Kiitokset ja sydämelliset onnittelut Iivo upeasta hiihdosta!

Talviolympialaiset 2018
Iivo Niskasesta olympialatujen kuningas

Kiinalaista ja kiva päivä

Vaikka tykkään kokata itse oikein ajan kanssa, tykkään syödä jonkun muunkin valmistamaa ruokaa. Mutta vain silloin, kun ruoka on tehty huolella hyvistä ja tuoreista raaka-aineista. Olen yleensä aika kiitollinen ruokailija ja kerron tyytyväisyyteni kokille. Heillä on varmaankin välillä aika rankkaa yrittää tyydyttää kaikkien asiakkaiden toiveita. Makuja on monia!

Aurinkoa ja  avaria näkymiä oli ohjelmassa eilen. Pikkukaupungin asukkaalle on joka kerta pieni seikkailu sukeltaa pääkaupungin vilinään. Pitkästä aikaa postaan hieman ravintolaruoasta. Lounasbuffeestakin voi nauttia hyvässä seurassa viihtyisässä ravintolassa. Olimme lähes ensimmäiset asiakkaat ja hetkessä paikka oli täyttynyt nälkäisistä, kiireisistä lounasruokailijoista. Kertonee jotakin paikan tasosta. Empire Plaza oli riittävän hyvä ystävälleni ja minulle. Sijainti Kampin keskuksessa täydellinen meidän pakollisten menojen kannalta. 

Alkukeitto yllätti lempeydellään. Onneksi tykkään maissista, sillä sitä oli keitossa runsaasti. Yritin urkkia reseptiä maistelemalla ja haistelemalla. Tätä aion tehdä kotona. Tykkäsin!

Pääkaupungin kiinalaisten ravintoloiden kirjo on laaja ja lavea. Edellinen ruokailu vastaavassa paikassa (Forumissa) ei herättänyt ihastuksen huokailuja. Kampin kiinalaisen ravintolan ruokia ja ilmapiiriä voi muistella ihan ilolla. Ruoka oli hyvää ja riittävän kuumaa. Kuumia, rapeita kevätrullia jäin tosin kaipaamaan..

Sitruunakastikkeen salaisuuden miettiminen oli jännää. Juuri sopivasti hapokkuutta ja makeutta, suolaisuutta ja kirpeyttä. Tykkäsin, ehdottomasti tykkäsin aidolle sitruunalle maistuvasta kastikkeesta.

Friteeratut surimi-puikot eivät ole ehkä suurinta herkkuani, mutta raikkaan sitruunainen kastike teki niistä hyvän makuisia. Melkein teki mieli käydä santsaamassa. 

Leppoisaa ruokailua ja tulevan päivän suunnittelua on mukava muistella vielä myöhemminkin. Jatkuvasti ja säännöllisesti kotona kokkaavalle maistuisi vaatimattomampikin ruoka, saatikka näin monipuolinen buffee-tarjoilu. Saimme olla lähes ensimmäisinä ottamassa tulikuumaa ruokaa astioista. Ajoitus meni nappiin, kun satuimme olemaan ravintolan läheisyydessä ovien avaamisen aikaan. 

Aika usein ravintolaruokailupaikka valikoituu alkusilmäilyjen perusteella. Paremmin ruoka tuntuu maistuvan viihtyisässä ja siistissä ravintolamiljöössä kuin liian levottomassa ja epäsiistissä paikassa. Alkukeiton jälkeen oli sopiva tilaisuus napata muutama kuva tämän ravintolan sisustuksesta. Tunnelma oli mielestäni onnistunut.

Yksi loppuelämäni unelmalistasta eli englantilaisittain 'bucket list' kohteista on Kiinan muuri. Haaveilen käveleväni siellä jonakin päivänä terveillä jaloilla. Voi että! 👍 

Pieni pala Kiinaa on tällä erää helpointa toteuttaa vierailemalla kiinalaisessa ravintolassa. Parikymmentä vuotta sitten tykkäsin kiinalaisesta ruoasta vielä enemmän, olisin voinut syödä sitä ainakin kerran viikossa. Nykyään pari kertaa vuodessa riittää.

Nuudelit löytävät harvoin lautaselleni runsaan lounasbuffen tarjonnasta, mutta eilen tein poikkeuksen. Riittävän kuuma nuudeliannos ei tuottanut pettymystä, oli jopa aika hyvää.

Pöydän pienen kulhon chilitahna ei maistunutkaan niin tuliselle kuin pelkäsimme. Olisikohan oma suu tottunut jo chilille maistuvaan mausteöljyyn. Tummasta väristä päätellen seoksessa oli myös soijakastiketta. Onneksi tahnaa ei oltu pilattu liian voimakkaan makuisella seesamiöljyllä.

Ravintolan takaosassa sijainnut pienempi sali sopii hyvin seurueille. Lounasruokaa joutuu tietenkin noutamaan kauempaa, mutta vastaavasti saa ruokailla rauhassa omalla porukalla.

Salin seinillä oli useita erikokoisia ja -näköisiä tauluja, joita voi katsella tilausruokaa odotellessa. Lounasajan jälkeen tässä ravintolassa saa varmaankin hyviä annoksia.

Aterian lopuksi ravintolassa sai teetä tai kahvia. Chilillä ja muilla mausteilla maustetun ruoan jälkeen olisi ihan pieni makupala voinut maistua, mutta tällä kertaa pelkkä tee sai riittää.

Iso mukillinen höyryävän kuumaa kahvia maistui croissantin kanssa myöhemmin iltapäivällä. Kivan kodikkaita nämä nykyiset kahvilat. On mahdollisuus istua upottavalla sohvalla ja tarkkailla samalla pääkaupungin kiireisiä tai vähemmän kiireisiä ihmisiä. Meillä oli aikaa riittävästi nauttia sekä kahvista että tunnelmasta..

Tällainen päivä meillä eilen. Eipä tullut kovin paljon humputeltua. Sain hankittua upouudet kalaruotojen nyppimiseen suunnitellut pihdit. Tuli käytyä hakemassa ne ihan Stockan keittiöosastolta. Taas kerran sain muistella kesää 1972. Työskentelin ylioppilaskesänäni myyjänä Stockan lastenvaateosastolla. Voi noita aikoja! Ei tarvinnut murehtia jalkavaivoja, askel oli kevyt kivassa työyhteisössä. Välillä kaipaan noita aikoja. 💖😘

Nyt lähden nyppimään ruotoja uusilla pinseteillä talon Miehen ostamasta suuresta lohesta tai paremminkin kahdesta lohifileestä. Tänään herkutellaan kotoisasti lämminsavustetusta lohesta ja uunipaahdetuista juureksista parhaassa mahdollisessa seurassa. Lapsenlapset pääsevät ruokailun jälkeen koristelemaan itse tehtyjä munkkeja pomadalla ja Omar-kinuskilla. Tänään saadaan jälkiruokaakin. Naminami! 😋