Hollandaisekastike maustaa keväisen aterian täydelliseksi

Kukapa olisi uskonut, että uunipaahtaen voi saada näin mehukkaaksi kypsynyttä kuhaa.

Oikein tehdyn hollandaisekastikkeen maku sopii täydellisesti sekä parsan että kuhan kanssa. Teimme viime viikolla Miehen kanssa aterian, jonka uskoisin maistuvan kaikille kalan, uusien perunoiden ja keväisen parsan ystäville. Ateriakokonaisuus valmistui nopsaan ja täytti ainakin meidän odotukset. 

Muutama valkosipulin kynsi maistuu myös uusien perunoiden kanssa valkosipulin ystäville.

Ripottelin suolaa, pippuria ja sitruunamaustettua öljyä aluksi kuhafileiden molemmin puolin.

Kevät on hienoa aikaa joka suhteessa. Luonto muuttuu päivä päivältä vihreämmäksi, kukat kukkivat ja linnut laulavat. Yrtit ja tuoreet kasvikset tuntuvat keväällä paremmille. Kotimaisia juureksia ja monia vihanneksia joutuu vielä odottelemaan, mutta hyviä ulkolaisiakin tuotteita voi valmistaa ruoaksi. Olen kypsentänyt kalafileet usein pannulla paistaen, mutta tällä kertaa löysin mainion tuntuisen ohjeen uunikypsennyksestä "Saaran lautasella" -blogista. Kuha kypsyi herkulliseksi ja meheväksi maukkaan kuorrutuksen alla. Alkuperäisen reseptin löydät täältä! Tein itse kuhan aika tarkasti Sarin ohjetta seuraten. Mahtavaa oli oppia lempikalamme uusi, helppo ja vaivaton valmistustapa. 

Ulkolaiset uudet perunat ovat maistuneet meille tänä keväänä useammin kuin aiemmin. Oivalsin valmistaa ne nopeaan herkulliseksi lisukkeeksi paistinpannulla paistaen. Suola, sipuli, valkosipuli, öljy ja tilkka (kirkastettua) voita auttavat toki asiassa ja perunat muuttuvat pannulla rapeiksi ja maukkaiksi. Ensimmäiset kotimaiset uudet perunat keitetään suolalla maistetussa vedessä. Niiden makua ei mikään voita!

Perunalohkojen kypsyminen vie 15-20 min. Parsa ja sipulit kypsyvät vähän lyhyemmässä ajassa.

Hollandaisekastike oli tällä kertaa arveluttavin komponentti. Olen tehnyt sitä muutaman kerran enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Edellisen kerran juoksettuneesta kastikkeesta on sen verran vuosia, että suostuin taas yrittämään. Tämä kastike on etenkin Miehen mieleen, joten hän osallistui nyt aktiivisesti kokkaamiseen. Apukädet olivat kovasti tarpeen voisulan vatkaamisessa kastikkeen sekaan. Tällä kertaa tuli erittäin hyvää ja koostumukseltaan meidän mieluista kastiketta, ei liian löysää eikä paksua.

Hollandaisekastike kahdelle (riittää hyvin neljällekin)

2 kpl keltuaisia

2 tl valkoviinietikkaa

1½-2 rkl vettä

n. 80-100 g voita (puolet kirkastettua voita)

1-2 rkl sitruunamehua

½ tl suolaa

ripaus pippuria

• Sulata voi etukäteen joko mikrossa tai liedellä. Kirkastetun voin käyttäminen ei ole pakollista, mutta meidän mielestä se teki kastikkeen paremman makuiseksi.
• Kuumenna vettä isommassa kattilassa ja aseta pienempi kuumuutta kestävä kulho tai kattila lähes kiehumispisteessä olevan kattilan päälle. 
• Laita keltuaiset, valkoviinietikka ja vesitilkka pienempään kattilaan ja kuumenna koko ajan voimakkaasti vispaten, kunnes seos on vaaleaa ja kuohkeaa. (kestää n. 5 min)
• Nosta kattila pois vesihauteesta ja lusikoi (tai pyydä kaveria lusikoimaan) voisula kastikepohjan sekaan. Vispaa edelleen tarmokkaasti, kunnes kaikki voi on sekoittunut hyvin ja kastike näyttää kiiltävälle ja kuohkealle.
• Mausta kastike suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla (määrä riippuu sitruunamehun kirpakkuudesta, maistele ennen kuin lisäät kaiken mehun) 
• Mikäli joudut pitämään kastiketta kuumana jonkun aikaa, siirrä astia uudelleen kuumavesikattilan päälle.

Hollandaisekastike on sen verran kaloripitoista tavaraa, että me nautiskelemme siitä enintään kerran keväässä. Juhlistimme tällä aterialla etukäteen äitienpäivää ja päätimme tehdä samantyyppistä ruokaa tulevinakin äitienpäivinä. Täältä blogista ohje on löydettävissä vuoden kuluttuakin. Toivottavasti joku teistä lukijoistakin innostuu tekemään saman kokonaisuuden!

Juhlakausi on jo lähes kokonaan takana. Huh huh, että helpottaa! Kaikki kevään juhliin liittyvät ruoat ovat niin herkullisia, että pakkohan niitä on nautiskella. Tekeminen ei ole itselleni ongelma, mutta syöminen onkin jo toinen juttu. Onneksi liikunta lisääntyy lumien sulamisen myötä ja energiaa kuluu aiempaa enemmän!

Loppukuva on luumupuustamme, jonka istutimme neljä vuotta sitten. Onpa jännittävää seurata, saisimmeko vihdoinkin jo hedelmiä. Tähän saakka kaikki luumut on pitänyt ostaa torilta tai kaupasta. Juuri nyt kukinta näyttää lupaavalle, mutta pölytyksen onnistuminen onkin jo toinen juttu!