Crème brûlè eli paahtovanukas

Tämä on jälkiruokaherkku, jota halusin muutama vuosi sitten maistella aina syödessämme ravintolassa. Kotimaiset tuoreet marjat sopivat mielestäni loistavasti sokeriseen ja hieman kermaiseen makuun. Ulkomailla kaipaan usein suomalaisia marjoja jälkiruokiini, mutta paahtovanukas maistuu toki ilmankin. On se niin hyvää!

Tuonne Vanajaveden toiselle puolelle muutimme 30 v sitten.

Eilen juhlimme talon Miehen synttäreitä ja muistelimme menneitä Aulangon maisemissa. Aurinkoinen upea sää houkutteli syömään ulkoterassilla. Tottakai piti juhlistaa päivää kuohareilla, vaikka lounaaksi valitsimmekin "kevyttä kesäherkkua". 

Falafel-hampurilainen epäilytti aluksi, mutta maistuikin hyvin upeita maisemia ihastellessa.

Kasvishampurilainen sopi mainiosti vesijumpan jälkeiseen pieneen nälkään. Talon Miehen kokolihahampurilainen sopi paremmin parituntisen tenniskentällä rehkimisen jälkeiseen isoon nälkään. Jälkiruoan jätimme taas väliin, koska kotona odotti molempien herkkua. Paahtovanukas on jälkkäri, jonka tein uunissa vuosikymmeniä sitten. Nyt postaan ohjeen kahdella eri tavalla tehtyyn vanukkaaseen.

Aineet paahtovanukkaaseen (4 - 6 annosta)

3,3 dl kuohukermaa

1 dl kevytmaitoa

4 munankeltuaista (tai 2 kananmunaa)

½ dl sokeria

2 tl vaniljasokeria tms vaniljaa

Ruokosokeria vuoan pinnalle n. 1 rkl / annos

Keltuaiset ja sokerit vispataan kevyesti sekaisin, mutta ei tarvitse vaahdottaa enempää.

Ohjeet

1. Kuumenna kerma-maitoseos teflonpintaisessa kattilassa. Kiehauta!

2. Sekoita keltuaiset ja sokerit kulhossa.

3. Vispaa hieman jäähtynyt kerma-maitoseokseos kananmunaseokseen.

4. Kaada massa tasaisesti 4 - 6 vanukasvuokaan.

5. Siirrä vuoat laakeaan uunivuokaan.

6. Kaada kiehuvaa vettä uunivuokaan n. 3/4 korkeudelle vanukasvuoista.

7. Kypsennä vanukkaita 150 ast / 1 tunti uunin alimmalla tasolla.

Vuoat voi voidella kevyesti öljyllä ennen seoksen lisäämistä.

Itse kaadan veden uunivuokaan vasta uuniritilälle siirron jälkeen. Vesi lähtee helposti kallistumaan ja roiskumaan siirtovaiheessa vanukasvuokiin. (minulle kävi näin joskus) Vettä ei saa joutua vuokiin, koska se muuttaa vanukkaan rakennetta.

Rapean pinnan saaminen vanukasvuokaan on Se Juttu. Ilman "tohotinta" se ei onnistu niin näppärästi. Meidän nuoret yllättivät vuosia sitten:)) He tiesivät minun haaveilleen kunnon tohottimesta ja kauniista paahtovanukasvuoista. Ilman mitään merkkipäivää saatu yllätys lämmittää sekä mieltä että vanukkaan pinnan herkulliseksi nykyäänkn. Pitäisi tehdä useammin tätä helppoa ja herkullista jälkiruokaa.

Kaasupoltin eli "tohottaja"

Rapsahtava ja rusahtava kuorrute crème brûlèlle

Ripottele n. 1 rkl ruokokidesokeria jäähtyneen vanukasvuoan pinnalle.
Paahda pinta kauniin ruskeaksi kaasupolttimella tai uunin grillivastuksen alla.

Paahtovanukas voi lohkeilla vuoasta irrotettaessa, mutta sehän ei makua pahenna.

Toinen ja itselleni tutumpi tapa on valmistaa paahtovanukas kokonaan uunissa.
Tällä kertaa lisäsin vanukasvaahtoon tyrnimehua. Sen hapan maku sopi erittäin mainiosti sokeriseen ja kermaiseen jälkkäriin. Kunpa saisin vielä tuoreita tyrninmarjoja koristeeksi. Tätä versiota aion tehdä myös seuraavalla kerralla.

Vanukasseos tehdään samalla tavalla kuin pintakuorrutettuun versioon. Lisäsin tyrnimehua noin 1 rkl suoraan vuokiin ja hyvin sekoittui massaan uunin lämmössä.

Sokeriliuos 4 - 6 vuoan kuorruttamiseen

1 dl sokeria
reilu ½ dl kiehuvaa vettä

Sulata sokeri paistinpannulla ja anna sen saada väriä kohtalaisella lämmöllä. Kun sokeriliemi on kauniin kullanruskeaa, lisää kiehuvan kuumaa vettä sekaan. Varo, ettei räisky käsille!
Sekoita ja kiehuttele seosta, kunnes se on siirappimmaista.
Kaada seosta vanukasvuokien pohjalle ja kääntele vuokaa kunnes seosta on tasaisesti joka puolella.
Lisää vuokiin jälkiruokaseos ja siirrä ne uunipannulle. 
Kaada kiehuvaa vettä uunipannulle n. 3/4 vuokien korkeudesta.

Kypsennä seoksia 150 ast / n. 1 tunti

Vanukas on kumottu lautaselle. Siirappieseosta taisi olla liikaa tällä kertaa.

Paahtovanukkaat jäähdytetään jääkaapissa kylmiksi ennen viimeistelyä.
Koristeeksi sopivat marjat, hedelmät, kukat, paahdetut mantelilastut yms.
Näitä herkkuja kehtaa tarjota vieraillekin ja parasta kaikessa, että ne voi (ja pitääkin) tehdä etukäteen, jotta ehtivät jäähtyä kunnolla ennen tarjoamista.

Aulanko-päivän ja menneiden muistelujen iltapalajälkkärinä pienet Crème brûlèt toivat hieman nostalgiaa ja ripauksen glamouriakin kotiimme. Juhlahetket arjen lomassa pitävät mielen virkeänä eläkeläisilläkin, puhumattakaan työelämässä puurtavista. Nautitaan loppukesän aurinkoisista päivistä ja luonnon antimista!

Alla vielä muutama otos vierailulta Aulangon Graniittilinnaan ja ympäristöön.

Kiipeilytelineet olivat pitkästä aikaa tyhjillään keskipäivällä.