Helpolla hyvää pastakastiketta

Keittiö siirtyy näin lämpöisenä kesänä monissa perheissä ulkotiloihin. Kaikilla ei tietenkään ole mahdollisuutta grillata. Meillä suurin osa ruokailuista sujuu niin, että ruoka valmistuu sisätiloissa ja valmiit annokset kannetaan terassille.  Hyväkin ruoka maistuu paremmalle raikkaassa ulkoilmassa. Tämänkertaisen ruoan valmistukseen ei tarvinnut varata aineita eikä aikaa kovin runsaasti. 

Ihastuin tämän melonin makuun viime viikolla. Ystäväni oli laittanut sitä salaattiin. Kiitos Aira vinkistä!

Makea, aromaattinen ja aika vahvan makuinen sekä tuoksuinen meloni tekee salaatista herkullisen. Tuoreet mansikat löysivät passelin makuparin. 

Tämän kesän mansikat maistuvat erityisen maukkaille. Vai kuvittelenkohan, että ne olisivat tavallista parempia? Tuoreiden mansikoiden käyttö rajoittui aiemmin etupäässä makeisiin herkkuihin, mutta nyt niitä sujahtaa kevyesti ruoka-annoksiin. Salaattiin ja jopa pizzaan ne antavat herkullista makua ja värimaailmaa. 

Broilerin ja kalkkunan jauheliha ruskistuu hyvin kuumalla lämmöllä, kun sen antaa paistua rauhassa ja koko ajan kääntelemättä. Sipulit lisätään vasta ruskistumisen jälkeen, koska ne palavat helposti.

Uudet porkkanat kypsyivät ihan sopivan al denteksi eli napakoiksi kantarelliliemen haihtuessa.

Huhu kertoi, että kantarellit alkavat ilmestyä maastoon täällä Hämeessä. Ystäväni kävi nappaamassa eilisellä golfkierroksella reilusti yhteen munakkaaseen riittävän satsin noita keltaisia herkkuja, joten uskottava on. Viime kesä oli sen verran runsassateinen ja sienten osalta satoisa, että pakasteestamme löytyy vielä muutama pussi erinomaisen hyvin säilyneitä kantarelleja. Nyt niitä on lupa käyttää vaikka arkiruokaan. Tämänkertaiseen kalkkunanjauheliha-pastakastikkeeseen ne antoivat hyvän makulisän. Laitoin kaksi pussukkaa eli n. 4 dl omaan liemeen pakastettua kantarellisilppua.

Tämän kastikkeen teko suju keneltä vaan. Vaikein osa on mielestäni sipuleiden pilkkominen. 

Olen tykästynyt viime aikoina pikkusiskoni suosittelemaan kookoksen makuiseen ruokakermaan tehdessäni ruokaa broilerista. Tällä kertaa halusin testata uutta makua. Sienet ja kookos eivät sitä paitsi kuulosta hyvälle makuparille. Olen tainnut kertoa aiemminkin, että käytän valmiiksi maustettuja ruokakermoja silloin, kun haluan nopeasti ja helpolla hyvänmakuista ruokaa. 

Jauhelihan ei ole pakko olla kalkkunaa. Tällä kertaa olin ostanut sitä siksi, että se sattui olemaan tuoreinta jauhelihaa kaupan valikoimissa. Kastikkeen maustaminen sujuu tässä ruoassa niin simppelisti, että ihme, ellei onnistu kaikilta kokeilta.

Aineet ja ohjeet kalkkunan jauhelihasta tehtyyn pastakastikkeeseen  (3-4 hengelle)

1 rkl öljyä paistamiseen

400 g kalkkunan tms jauhelihaa

pari sipulia (esim puna- tai salottisipulia)

valkosipulia halutessasi

kantarelleja (tuoreita tai pakastettuja haluamasi määrä) 

nippu uusia porkkanoita

n.½ l kasvislientä

hieman tummaa sokeria

1 prk eli 2,5 dl ruokakermaa (maustettua halutessasi)

n. 2 rkl Maizena-kastikesuurustetta (vaaleaa)

(hieman vettä, jos kastike tiivistyy liikaa)

timjamia tms yrttejä 

(laitan itse aina balsamikastiketta antamaan hieman hapokkuutta)

suolaa, jos sitä tuntuu olevan liian vähän maistelun jälkeen

• Keitä valitsemasi pastat samaan aikaan, kun valmistat kastikkeen. Yritä ajoittaa niin, että molemmat ovat valmiita samaan aikaan!

1. Valmistele sienet; puhdista ja paloittele tuoreet tai sulata pakastetut.
2. Ota jauheliha huoneenlämpöön n. ½ h ennen paistamista.
3. Kuori ja paloittele sipulit. Pilko porkkanat.
4. Kuumenna paistinpannu ja öljy. Lisää jauheliha pannulle ja anna ruskistua rauhassa. Sekoittele ja lisää pilkotut sipulit kuullottumaan.
5. Haihduta sienten neste kasarissa tms ja pehmitä porkkanat nesteessä.
6. Yhdistä jauheliha- ja sieniseokset. Lisää kasvisliemi kasariin.
7. Mausta kastike kermalla, lisää suuruste ja kiehauta muutama minuutti. 
8. Tarjoa kastike pastan kanssa. Sopisi varmaan myös riisin, kuskusin ja jopa perunoiden kanssa. Lisäkkeksi riittää hyvä ja raikas salaatti.

Pastan päälle kuuluu perinteisesti pecorino- tai parmesanjuusto. Tämä kastike maistui niin hyvälle, että edes Mies ei kaivannut tällä kertaa juustolisää.  

Muutaman päivän poissaolo kotoa oli villinnyt yrttini hurjaan kasvuun. Nyt yritän kuivatella ja pakastaa niitä talven varalle. Yrtit ovat mielestäni helpointa mahdollista kasvatettavaa. Ne viihtyvät hyvin aurinkoisessa paikassa eivätkä tarvitse paljoa ravinteita.

Uuden-Seelannin pinaatin kukat ovat pieniä ja keltaisia.

Korianterin kukkaset ovat valkoisia ja herkän kauniita. Ensimmäinen kerta, kun olen nähnyt kukkivan korianterin.

Olin jo poistamassa näitä reilu viikko sitten ottamiani kuvia puhelimestani. Toisaalta, teenhän blogiani toivein, että lapsenlapseni löytävät tämän joskus ja kiinnostuvat muustakin kuin kokkaukseen liittyvistä kuvista.

Joutseno on liitetty sittemmin Lappeenrannan kaupunkiin.

Kesällä -72 (8.7.) hurja kesämyrsky pyyhkäisi suuren osan Joutseno-nimisen paikkakunnan puista kumoon. Kurkistelin pari kuukautta myöhemmin junan ikkunasta tuota hurjaa näkyä. En arvannut löytäväni seuraavana kesänä itseäni useana viikonloppuna samalta kylältä. Tutustuimme Miehen kanssa seuraavana  talvena ja olimme aina tervetulleita kyläilemään tulevien appivanhempieni kotona. Noilta ajoilta on paljon ihania muistoja.

Tämä appivanhempieni kihlajaiskuva on täynnä rakkautta, kesää ja kukkasia. Sain Mieheltä luvan liittää kuvan tämänpäiväiseen postaukseeni. Uskon kuvan tuovan hyvää mieltä muillekin, koska se kertoo elämän tärkeimmästä asiasta. Pitäkää hyvää huolta toisistanne ja antakaa rakkauden näkyä! Minulla on varmaankin ollut maailman ihanimmat appivanhemmat!  Kiitos siitä! 💕

Grillissä tirisee herkkuja

Totta puhui Pekka (mtv/meteorologi Pekka Pouta) eilisessä sääennusteessaan. Nyt Suomi saa nautiskella kahden viikon pituisesta korkeapaineesta. Elikkäs sateita ei ole luvassa ja saattaapa olla luvassa mukavan lämpöistä säätilaa.

Noo, grillattiin, mutta ruokapöytä piti kantaa terassin aurinkoiselle puolelle ja tuulensuojaan. Niin oli hyvä!

Viime kesän grillauksista viisastuneena asettelin osan kasviksista mikron kautta pehmenneinä kuumaan grilliin. Aika paksut kukkakaalikaunottaret eivät ehdi kypsyä ja pehmetä riittävästi samassa ajassa kuin kuoritut parsat. Grillatessa oppii!

Meidän ruoka oli tänään aika simppeliä, mutta kerrassaan herkullista. "Kastike sen tekee" piti tällä kertaa paikkansa, vaikka olemme enimmäkseen luopuneet kaloreita tursuavista rasvaisista kastikkeista. Kerran keväässä on aivan pakko eli must nauttia parsaa hollandaisekastikkeella. Löysin niin helpon ja hyvän tuntuisen reseptin tänä aamuna, että jopa minä uskalsin ryhtyä kastikkeen tekoon. Yleensä olen jättänyt hollandaisekastikkeen valmistamisen itseäni paljon paremmalle kokille, miniällemme. 😊

Käyhän kurkkaamassa tästä blogiosoitteesta ohjeet, jos kiinnostuit! Onnistut aika takuuvarmasti, sillä mekin saimme nautiskella tuon blogin ohjeilla ihanasta (ja lihottavasta) herkusta. Tein vain 2/3 osaa ohjeen määrästä ja laitoin sitruunamehua vähemmän. Lisäsin mukaan raastettua sitruunan kuorta. Puoletkin olisi riittänyt, mutta tuntui liian hankalalle puolittaa kananmunan keltuaisia. Blenderin pohjalle jää osa kastikkeesta joka tapauksessa.

Hosuvalle sattuu ja tapahtuu. Kebakon varsia ei ollut tarkoitus uittaa kastikkeessa. 😅

Kukkakaali tuntui juuri sopivalle herkulle ja kaveriksi parsalle tähän annokseen. Olin luvannut tenniskentän talkoissa rehkineelle Miehelle jotakin lihaisaa grilliruokaa, joten kebakot kalkkunan jauhelihasta pääsivät tuohon 'hienoon' seuraan. Ihan mukavasti pärjäsivät ja täydensivät toisiaan. Ja nälkä lähti kertasyömisellä! 

Kalkkunanjauhelihakebakot 6 kpl ja -pihvit 4 kpl

1 rkl voi-öljyä

2 salottisipulia tms

1 yksikyntinen valkosipuli

400 g kalkkunan jauhelihaa

1 kananmuna

n. 1 dl korppujauhoja (vaaleaa leipä tai vehnäj sopivat myös)

tomaattimurskaa (minulla ½ dl uunipaahdettuja minitomaatteja)

1 tl suolaa

1 tl savupaprikaa

1 tl Jerk-maustetta

1 tl Ras el hanout-maustetta  (tai jotakin muuta maustetta)

Laita puutikut veteen jo pari tuntia ennen muita valmisteluja. Näin tikut kestävät kuumaa grillin lämpöä kärtsähtämättä.

• Ota jauhelihan huoneenlämpöön n. ½ h ennen ruoan valmistusta.
• Kuullota (ei pakollinen) pilkotut sipulit rasvassa ja anna jäähtyä hetkisen.
• Sekoita kaikki aineet jauhelihan joukkoon ja anna tekeytyä hetkinen.
• Muotoile kostutetuin (tai öljytyin) sormin pitkulaisia ja halutessasi myös pihvin muotoisia grillattavia. 
• Pujottele kebakoiden sisään kostuneet puutikut. Grillaa sekä kebakot että pihvit kohtalaisella lämmöllä. Liian kuumassa grillissä pinta palaa ja ruoka jää sisältä raa'aksi. Haluan itse paistaa kalkkunan- kuten broilerinkin lihan kypsäksi, varmuuden vuoksi.
• Käännä kebakoita ja pihvejä vasta, kun ne ovat olleet riittävän kauan grillissä. Kunnon pitkä metallilasta on hyvä apuväline kääntämisessä. Itselläni pinta uhkaa joka kerta paistua liikaa, vaikka grillin lämpö on alun jälkeen käännetty lähes minimiin. Paistoajan pituutta on täysin mahdoton sanoa, sillä grillit ovat niin erilaisia. Kokemus ja vieressä vahtiminen ovat parhaat konstit onnistua.

Oli aika huikea tunne päästä ihan yks'kaks grillaamaan ja syömään ulkona. Vielä eilen oli niin koleaa ja tänään auringossa ja suojaisassa osassa terassia lähes liiankin kuumaa. On se niin ihme, että sama ruoka sisällä ei maistu läheskään yhtä maukkaalle kuin ulkona, vaikka vähän vilpoisemmassakin säässä.

Kebakon pinta näyttää palaneelle, mutta maku oli ihan kohdillaan.

Kukkaalin keskeltä jo viikolla leikkaamani keskiosat saivat tänään mukavan 'kylvyn' öljy-mauste-belsamico seoksessa ja ennen grilliin menoa 3 min mikrokuumennuksen. Oi että maistuivat hyvälle hollandaisekastikkeen kanssa. Oli ihan uusi makuelämys meille!

Orvokit, muratit ja pieni ikivihreä tuijan sukuinen kasvi pärjäävät jo ulkona yön yli.

Nyt vatsa on vajunut sen verran, että aikomamme luontoretki elikkäs pieni kahvipiknik luonnon keskellä voi alkaa. Toivottelen oikein ihanaa viikonloppua sinulle! Kiva, että kävit lukemassa tämän postaukseni! Toivottavasti sait tästä jotakin vinkkiä omaan alkavaan grillikauteesi! 😘

Parasta herkkua spagettikurpitsasta

Kerta se on ensimmäinenkin. Vähän aikaa sitten en ollut kuullutkaan sanaa Spagettikurpitsa ja nyt olen suorastaan ihastunut siihen. Uutuudet viehättävät ja inspiroivat minua. Aika vähän tuli googlehakuun spagettikurpitsavinkkejä, joten piti kehitellä. Hyvän vinkin sain blogini kautta; pikkelsi alkoi kiinnostaa. Onpa jännää, että aikoinaan tein joka syksy kurpitsapikkelsiä ja nyt olin jo lähes unohtanut sen.

Tein aamulla smoothieta talon Miehelle, joka oli lähdössä tenniskisoihin. Uutuusvesi eli kookosvesi unohtui keittiön pöydälle ja siitä tuli uusi idea. Sitähän voisi käyttää aikomaani kurpitsapikkelsiin. Päätin olla postaamatta reseptiä, ellei lopputulos onnistu. Mutta ainakin meidän mielestä tekemäni kasvis- tai kurpitsapikkelsi oli hyvää. Kookos ei ollut keskeisessä roolissa, joten tavallinen vesi käy yhtä hyvin.

Omenat jäivät pois pikkelsistä, koska pelkäsin niiden maun olevan liian "päällekäyviä" tässä joukossa.

Käytin puolet spagettikurpitsasta tähän pikkelsiin ja toinen puolikas kuullottui uunissa herkulliseksi ruoan lisukkeeksi. Hedelmälihaa olisi voinut olla enemmänkin, koska maku oli haaleasta väristä huolimatta ihan miellyttävä.  

Aineet kasvispikkelsiliemeen

2 dl ((kookos)vettä

1 dl etikkaa

1 dl sokeria

1 tl suolaa

2 pätkää kanelia

2 tähtianista

muutama neilikka

1 rkl korianterin siemeniä

rosepippureita

2 kpl kaffirlimetin lehtiä

Kasvikset pikkelsiin

2 porkkanaa

2-3 salottisipulia (tai 1 punasipuli)

puolikas spagettikurpitsaa

2 paprikaa

n. rkl kokoinen pala inkivääriä

2 chiliä (keskivahva)

pinnalle korianteria tms tuoreyrttiä

Ohjeet

• Kaada nesteet sekä sokeri kattilaan ja lisää mausteet.
• Kuumenna kiehumispisteeseen ja pilko/käsittele kasvikset.
• Lisää luetellussa järjestyksessä kasviksia kattilaan.
• Kiehuta enintään 10-15 min, jotta kasviksiin jää purutuntumaa.
• Purkita kuuma pikkelsi ja anna maustua jääkaapissa muutama tunti ennen syömistä.

Ei kannata huolestua, mikäli nestettä tuntuu alkuun olevan liian vähän. Kasviksista irtoaa nestettä jäähtymisen myötä ihan riittävästi. Maku edellä mennään!

Spagettikurpitsan siemeniä ja "siemenpesää"

Haarukalla vedellen saa kuumaa "spagettia" mukavasti tästä keltaisesta kurpitsasta.

Uunissa 180 ast / n. 30 min kuullottunut puolikas spagettikurpitsa maistui hyvälle sitruunaöljyllä, suolalla ja pippurilla maustettuna. Kuumensimme uudelleen iltapalalle eikä maku kärsinyt ollenkaan.

Kokonainen kalkkunafile on maailman helpoin liharuoka. Mausteita sekä öljyä pintaan ja uuniin muhimaan!

Herkullinen kantarellikastike kruunasi tämän helpolla syntyneen aterian. Maistui meille, joten uskallan suositella teille!

Kiitokset oikein lämpöisin halein kaikista kommenteista! Nyt ei tunnu niin yksinäiselle tämä blogin päivittäminen :))

Itselläni tunteet ovat olleet pinnassa muutaman viikon yht´äkkisen polven kipeytymisen johdosta. Minulle asennettiin uusi tekopolvinivel huhtikuun lopussa ja alkuun kuntoutuminen sujui suunnitelmien mukaan. Onneksi menin tänään Tampereen Coxaan ja pätevä ortopedi löysi syyn. Lonkan limapussin tulehdus oli äitynyt todella pahaksi. Kortisonipiikki tänään ja parin viikon päästä toinen parantaa vaivan. Uusi nivel on ok ja turvotuksen polvessa pitäisi alkaa pikkuhiljaa helpottamaan levolla. Kiitos ihanat ystävät tsemppiviesteistä blogissa ja puhelimessa! Tuntuu todella hyvälle tietää, että olette käyneet klikkaamassa blogiani :)) Ihanaa jatkoa tälle viikolle ja VOIKAA HYVIN! 

Onnistuneet kesäkurpitsasämpylät ja kalkkunafilesalaattia

Tuoreen sämpylän tuoksu on vastustamattoman ihanaa. Silloin kun tarvitsee lämpöä ja lohtua äsken uunista otettu onnistunut sämpylä on parasta lääkettä. Juuri tällä hetkellä tunnen tarvitsevani sitä. Onneksi aloin selailla Kurpitsakirjaani tulevia kokkauksia varten. Mielessäni on entuudestaan tuttuja kurpitsaherkkuja eli keittoa, pastakastiketta ja tietenkin iki-ihanaa makeaa kurpitsapiirasta. Jääkaapissani oli vain kesäkurpitsaa, joten tänään mennään sillä.
Kurpitsansiemensämpylöiden kuva sai veden herahtamaan kielelle, joten pakkohan niitä oli päästä leipomaan. Siemenpurkissani oli vain auringonkukansiemeniä, joten laajasti soveltaen syntyi samantyyppisiä sämpylöitä kuin kirjassani. Syötyäni yhden totesin ne todella herkullisiksi joka tapauksessa. Tässä tulee ohje, jota voit vapaasti soveltaa omien raaka-aineiden mukaan. En alustanut taikinaa, mutta lisäämällä jauhojen määrää sekin varmaan onnistuu. Halusin päästä helpolla herkkujen makuun. Onnistui!

Aineet n. 18 isohkoon sämpylään

n. 300 g kesäkurpitsaraastetta = 2 dl paahdettuna
1 rkl öljyä (avocado-öljyä minulla)
3-5 raastettua valkosipulin kynttä
6 dl kädenlämpöistä vettä
1 pkt (50g) tuorehiivaa tai 2 pussia kuivahiivaa
n. 2-3 rkl hunajaa tai siirappia
1-2 tl suolaa (vähemmän, jos ripottelet sormisuolaa pinnalle)
1 dl auringonkukan siemeniä
2 dl kaurahiutaleita (isoja gluteenittomia minulla)
1 dl mantelijauhetta (mutta ei pakollinen, voit korvata jauhoilla)
5 dl spelttijauhoja (tai hiivaleipä-, graham-, jotakin muuta kokojyväjauhoa)
3-4 dl vehnäjauhoja (älä laita kaikkea, jos taikina tuntuu paksulle)

Sämpylöiden pinnalle

siemeniä
sormisuolaa
avocadoöljyä tms

Ohjeet

1. Raasta pesty kesäkurpitsa, puristele pois nestettä.
2. Laita öljy kuumenemaan paistokasariin.
3. Kuullota kurpitsaraaste, lisää valkosipuli ja anna hieman ruskistua.
4. Sekoita kulhossa 37 ast vesi, hunaja ja hiiva. (Huom! 42 ast kuivahiivalle) 
5. Lisää joukkoon puuhaarukalla sekoitellen aineita luetellussa järjestyksessä. 
6. Jätä kohoamaan vedottomaan paikkaan noin tunniksi.

Tänään kohotin oman taikinani mikrossa, kiehutin kipossa ensin vettä pari minuuttia. Mikron lämpö ja kosteus nopeuttivat tämän aika raskaan taikinan kohoamista.

Nämä möykyt kohosivat todella sukkelasti sämpylän näköisiksi. 

Mantelijauheen lisääminen johtui siitä, että olen leiponut macaronseja viime aikoina. Sihtaamistani mantelijauheista on kertynyt purkkiin karkeaa jauhetta, joka sopii hyvin näihin sämpylöihin. Mantelithan ovat terveellistä ja suositeltavaa syötävää.

Sämpylät syntyvät lastan ja jauhotettujen sormien avulla tuossa tuokiossa.

Vähän leipomisvinkkejä  Laita aluksi uuni kuumenemaan 225 asteeseen!

• Kaada kohonnut taikina runsaasti jauhotetulle leivinalustalle.
• Kääntele pitkulaiseksi nuolijan tai lastan avulla.
• Nostele sämpylän muotoisia möykkyjä leivinpaperoidulle pellille.
• Anna kohota sen aikaa, kun uuni kuumenee.
• Ripottele pinnalle siemeniä, sormisuolaa ja avocado tms öljyä.
• Paista mielellään kiertoilmalla noin 8-12 min oman uunin mukaan.

Paistoin toisen pellillisen kiertoilmalla ja mielestäni sämpylöihin tuli rapeampi kuori.
Pakkohan niitäkin oli maistaa :)) Kahden sämpylän jälkeen tekee yhä mieli ottaa lisää, joten eivät nämä ainakaan pahoja ole. Ehkä maltan kuitenkin mieleni siihen asti, kun talon Mies palaa golfkierrokseltaan kohtapuoliin. Uunissa muhii kokonainen kalkkunan rintafile. Sille riittää lisukkeeksi runsas salaatti ja tuoreet sämpylät.

P.S. Syy siihen, miksi tunnen tarvitsevani lohturuokaa on tämä temppuileva uusi tekopolviniveleni. Ehdin jo iloita sen paranemisesta tekemällä muutaman pidemmän kävelylenkin.  Nyt se on kipeytynyt joka päivä lisää ja pelkään. Pelkään kovasti, että siinä on tulehdus tai jotakin muuta ikävää. Täällä kotona kökötän ja yritän keksiä tekemistä, vaikka ulkona on aivan ihana sää. Harmittaa vietävästi, koska olin keväällä kuvitellut jo tässä vaiheessa viilettäväni golfkentällä, sienimetsässä tai jossakin muussa yhtä kivassa paikassa. Polvileikkauksesta on kulunut kohta 5 kk. Hrmmm...
Onneksi pääsen huomenna jalkani leikanneen ortopedin vastaanotolle ja toivottavasti tarkempiin kuvauksiin. Röntgenkuvien mukaan kaikki on kunnossa. Mutta kun ei ole!! No ehkä huomisen jälkeen tuntuu paremmalle. Ja anteeksi, kun tänne pahaa mieltäni vuodatan vaikka olin päättänyt olla positiivinen ja iloinen.

Kyllä tämä varmaan vielä iloksi muuttuu! Ihanaa katsella lapsenlapseni lähettämää kuvaa ja muistella mukavia asioita ja rakkaita ihmisiä :))

Kesä tuli vasta nyt toden teolla, joten nauttikaa ihanat siitä! Minä ihailen aiemmin ottamiani kesäkuvia.

Vielä vähän asiaa, kun tulin maininneeksi uunissa muhivan kalkkunan rintafileen. (Kariniemen kokonainen kalkkunafilee)

Etenkin talviaikaan tykkäämme syödä silloin ja tällöinkin helppotekoista kalkkunan kokonaista rintafilettä. Kesällä grillausaikaan sitä ei tahdo löytyä kaupoista, mutta ilmestyy syksyllä taas valikoimiin. File maustetaan ja paistetaan n. 1h 30 min/ 175 ast.

Puolen vuoden tauon jälkeen se maistui tänään herkulliselle. En tehnyt riisiä tai muutakaan lisuketta, sillä jääkaapissa oli valmista salaattia ja korissa tuoreita sämpylöitä.

Ostin jo pari viikkoa sitten meille uutuusjuustoa eli punakuorista valkohomejuustoa. Nyt oli aika ottaa se esille ja maistella. Pehmeät, kuivatut viikunat ja tämä kittijuusto olivat mainio yhdistelmä tuoden jännää makeaa makua ateriaan. Suolaista makua antamaan laitoimme suolapähkinöitä ja terveellisintä aterialla oli puolikas avokado.

Lempisalaatinkastikkeemme mango-chilikastike sopi tällä kerralla kokonaisuuteen. Ja kyllä kyllä; hyvä ruoka, parempi mieli toteutui taas. Talon Mies kehui myös annosta, joten helpolla hyvää ruokaa oli taas se juttu. Mitä sitä turhia rehkimään ;)