Herkullisia sämpylöitä ja karjalanpiirakoita, vieläpä gluteenittomia

Lupasin ystävälleni liittää gl leivonnan ohjeita blogiini, joten tässäpä niistä muutamia.

Gluteeniton leivonta on vilahdellut aika ajoin blogissani. Viime viikkoina olen paneutunut asiaan hieman perusteellisemmin. Aiemmat gl sämpyläni ovat olleet enemmän tai vähemmän kovahkoja kakkaroita. Vihdoin löysin pari reseptiä, joiden ansiosta leivoin herkullisia ja pehmoisia sämpylöitä. Ja parasta kaikessa, että ne tuntuvat kelpaavan muillekin.   En tarvitse itsekään ehdottomasti gl ruokavaliota, mutta se ei ainakaan pahenna kipeitä ja tulehtuneita niveliäni. 

Tällaista muffinia on ihana mutustella kahvileipänä tai lounassalaatin kyljessä.

Lähipiiriini kuuluu gl ruokavaliota noudattavia ystäviä, joten satunnaisia yritelmiä on ollut aiemminkin. Supertaitavan fyssarini ehdotus gl ruokavaliosta osui ja upposi. Halusin paneutua asiaan perusteellisemmin ja aloin etsiä parasta ohjetta sekä sämpylöihin että karjalanpiirakoihin. Ne ovat lemppareitani tällä hetkellä. Makeat herkut jätän suosiolla toisille, sillä pyrin noudattamaan myös sokeritonta ja maidotonta ruokavaliota jonkun aikaa. Satunnaiset lipsahdukset ovat sallittuja. Pitsa juureenleivotulla pohjalla ei onnistu gl jauhoilla, joten sen olen päättänyt sallia itselleni silloin tällöin. 

Tampereen Luca-pitserian juureenleivottu merellinen pitsa maistui herkulliselle.

Karjalanpiirakat ovat mainio kahvileipä silloin, kun sokeri on karsittu ruokavaliosta. En tiennyt aiemmin, että niiden leipominen onnistuu gl jauhoilla kotioloissa. Marttojen ohje gl karjalanpiirakoista tuntui hyvälle, sillä pidämme Miehen kanssa tattarijauhoilla tehdyistä blineistä. Olen kuullut, että jotkut eivät ole olleet kovin ihastuneita tattarijauholeivonnaisiin. Pientä totuttelua siis tarvitaan, koska tattarin maku tosiaan poikkeaa tutummista viljatuotteista.

Pehmoisesta taikinasta leivotut piirakat eivät pärjää kauneudessa tavallisille, mutta maku on kohdillaan.

Kaikki tämänkertaiset reseptini ovat googlaamalla löydettyjä. En ole tehnyt niihin juurikaan muutoksia, sillä olen huomannut gl leivonnan olevan aika haasteellista. Ensimmäisenä ja toistaiseksi onnistuneimpana pidän fantastisia gl sämpylöitä. Löysin ohjeen Soppa365 sivulta. Täältä löydät alkuperäisen ohjeen! Olen leiponut näitä kaksi kertaa ja onnistunut molemmilla kerroilla saamaan pehmoisia sämpylöitä!

Fantastiset kaurasämpylät (n. 12 kpl)

5 dl piimää (vg esim kauramaitoa) 
25 g tuorehiivaa
½ dl rypsiöljyä
1 rkl hunajaa (vg esim vaahterasiirappia) 
1½ tl suolaa
2 rkl psylliumia (tarkka määrä)
3 dl gl kaurahiutaleita
2 dl gl kaurajauhoja (Myllärin)
2 dl hienojakoisia riisijauhoja (Risenta)

Paistetaan n.225 ast/n.15-17 min (paistoaika riippuu omasta uunista)

• Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi (n. 37 ast) ja murentele sekä liota hiiva siihen.
• Lisää öljy, hunaja, suola ja psyllium sekoitellen seokseen ja anna sen turvota n. 5 min.
• Lisää jauhot taikinaan voimakkaasti yleiskoneella tai sähkövatkaimella (huom! taikinakoukuilla) sekoittaen noin viiden min ajan. 
• Kippaa taikina hyvin gl jauhoilla jauhotetulle työtasolle.
• Muotoile taikina paksuksi tangoksi ja leikkaa se n. 12 samankokoiseksi palaksi.
• Pyörittele paloista sämpylöitä ja nosta ne kohoamaan leivinpaperoidulle uunipellille.
• Laita uuni kuumenemaan 225 ast! Kohota sämpylöitä 20-30 min. Huolehdi, etteivät ne pääse kohoamaan liikaa, jotta säilyttävät muotonsa paistettaessa.
• Paista sämpylät uunin keskitasolla n. 15 min

Nämä sämpylät ovat maukkaita sellaisenaan keittoruoan kyljessä. Ne maistuvat myös levitteen, juuston ja kurkkuviipaleiden tms kanssa väipalana kahvin, teen yms kera.

Lohisoppa ja gl sämpylät ovat kerrassaan herkullinen lounasruoka.

Halutessasi päästä vielä helpommalla tuoreen gl sämpylän tai suolaisen muffinin makuun, kannattaa kokeilla toista löytämääni reseptiä. Näitäkin olen leiponut jo kaksi kertaa ja paistanut ne molemmilla kerroilla isoissa muffinivuoissa. 

Hyvin öljytty muffinivuoka ja reilu rkl siemeniä antavat lisämakua näille herkuille.

Ohje on Kotikokki.net sivustolla, suora linkki löytyy täältä.

Pehmeät gluteenittomat sämpylät (tai suolaiset muffinit)

2,5 dl vettä (42 ast)

0,5 rkl psylliumia

2,5 dl gluteenittomia jauhoja (Virtasalmen viljatuotteen tummia ja vaaleita minulla)

1 dl gl kaurahiutaleita

2 tl kuivahiivaa

1 tl suolaa

0,5 dl öljyä (rypsiöljyä minulla)

2 rkl siirappia

1 kpl kananmuna

Paistetaan n. 225 ast/n. 12-15 min

• Kuumenna vesi reilusti 42 ast ja sekoita siihen psyllium turpoamaan n. 10 min.
• Sekoita keskenään kaurahiutaleet, jauhoseos, kuivahiiva ja suola.
• Lisää sekoitellen turvonneeseen nesteeseen öljy, siirappi ja kananmuna.
• Lisää lopuksi jauhoseos esim puuhaarukalla sekoittaen nesteeseen. Taikina jää melko pehmoiseksi ja tarttuvaksi, joten hyvä, että sekoitus onnistuu käsin koskematta.
• Jaa taikina isojen lusikoiden tms avulla hyvin voidellun muffinivuoan (tai irrallisten vuokien) koloihin. 
• Anna muffinien kohota sen aikaa, kun uuni lämpenee. (noin 15 min itselläni)   
• Paista n. 225 ast/n. 12 min. (riippuu oman uunin lämmöstä, seuraile!)
• Anna jäähtyä hyvin ennen kuin otat pois vuoista. (ei irtoa helposti, jos kuumia)

Näitä muffineita/sämpylöitä voi myös pakastaa hyvin ja lämmittää esim mikrossa.

Syksy on muuttunut tänä vuonna yllättävän aikaisin kylmäksi. Pari päivää sitten satoi Hämeessäkin räntää, joten leipominen ja takkatulen ääressä oleilu lämmittävät. Innostuin testaamaan gl karjalanpiirakoita saatuani maistaa äskettäin sellaisia. Tykkäsin! Ensikokeiluni onnistui sen verran hyvin, että luulen leipovani näitä uudelleen. Pakastimessa on vielä pari piirakkaa jäljellä. Ne kestävät hyvin pakastamisen ja lämmitys onnistuu mikrossa/leivänpaahtimessa.

Pehmoisesta kuoritaikinasta on aika haasteellista leipoa kauniita piirakoita.

 Gluteenittomat karjalanpiirakat (n. 12-15 kpl)

Kuoritaikina

2 dl kylmää vettä
2 rkl öljyä (rypsiöljy)
½ tl suolaa
2 tl psylliumia
n. 3 dl tattarijauhoja (+n. ½-1 dl leivintason jauhottamiseen)

Puurotäyte

2½ dl vettä
2 dl puuroriisiä
7½ dl Oatly kaurajuomaa tms 

½-1 tl suolaa
(Ei vg 1 kananmuna) 

Voiteluun voita+vettä

• Aloita piirakoiden tekeminen täytteestä. Puuroa tuli reilusti, joten sitä riitti iltapalaksi sellaisenaan.
• Huuhtele riisit ja sekoita ne kiehuvaan veteen. Kiehuta n. 10 min ennen nesteen lisäämistä.
• Sekoittele ja kiehuttele puuroa hiljalleen 30 min. Pinnoitettu kattila on tässä paras ja lieden lämpö kannattaa pitää maltillisena. (katso riisipussin ohje)
• Jätä puuro hautumaan kannen alle lieden lämmön sammuttamisen jälkeen.
• Mausta valmis puuro suolalla, jäähdytä (ja lisää kananmuna sekoittaen) .

Puuro kannattaa tehdä ajoissa, jotta se ehtii jäähtyä sopivasti ennen leivontaa! 

Kuoritaikinan tekeminen on nopsaa eikä sen tarvitse juurikaan tekeytyä.

• Sekoita kylmään veteen öljy, suola ja psyllium. Anna seoksen turvota n. 5 min.
• Lisää vähitellen (aluksi vispaten käsivispilällä) jauhoja turvonneen nesteen joukkoon.
• Vaivaa taikina sileäksi ja kiinteäksi käsin.
• Ripottele leivintasolle reilusti jauhoja ja kippaa taikina jauhojen päälle.
• Voit leipoa piirakkapohjat joko kaulitsemalla taikinan tai pyörittelemällä sen pötköksi. (itse tykkään tehdä jälkimmäisellä tavalla pienen piirakkamäärän) 
• Katso halutessasi piirakoiden leivontaohje täältä Marttojen sivulta!
• Paista piirakoita n. 250-300 ast/n. 15 min tai tarvittaessa hieman kauemmin.
• Voitele piirakat kuumina sulatetulla voilla, johon voit lisätä tilkkasen vettä.
• Lado kuumat piirakat kulhoon päällekkäin ja peitä leivinpaperilla sekä liinalla, jotta ne pehmiävät. 

Karjalanpiirakoiden leipominen tuntuu suuritöisille urakalle ensimmäisellä kerralla. Kokemuksen myötä leipominen helpottuu. Kotitekoiset lämpöiset piirakat ovat niin herkullisia, että vaivannäkö kannattaa. Me tykkäämme syödä piirakat munavoin ja kylmäsavulohen tai jonkun muun kalan kanssa. 

Hyvä tietää, että löydän tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen lempiohjeeni gl leipomuksiin helposti täältä blogista. Toivon kovasti, että joku toinenkin innostuu kokeilemaan löytämiäni reseptejä, vaikka ei välttämättä noudatakaan gl ruokavaliota. Oma vatsani ei siedä aina ruisjauhoa, joten mukava tietää, että voin syödä näitä karjalanpiirakoita ilman pelkoa vatsan kipristelystä. 

Kaunista syksyn jatkoa ja hyvää talven odotusta sinulle, joka kurkkasit blogiini!  

Valloittavat gratinoidut valkosipuliperunat ja hiivattomat sämpylät

Olipa mainio juttu, että satuin tällä kertaa lukemaan huolellisesti K-ryhmän itsenäisyyspäivän uutiskirjeen. Perunasta on tullut tehdyksi aika monella tavalla ruokaa tai lisäkettä ruokapöytään ja silti löysin uuden vinkin. Gratinoidun viipaleperunalaatikon kuva näytti niin herkulle, että päätin testata ohjetta saman tien. Oi joi, että osasikin olla herkullista Miehen savustaman lohen ja vihersalaatin kanssa. 

Perunavuokaan ei tarvinnut lisätä kermaa, mutta alkuperäisen ohjeen mukaan voita aika tavalla. Postaan oman ohjeeni, sillä vähemmälläkin voilla tuli ihan superhyvää. Vastaavasti juustoa oli omassa vuoassani aika reilusti. Piti käyttää Aurajuuston jämät johonkin ja gratinointiin halusin testata erästä lempijuustoani.

Onneksi Västerbottenjuuston hinta kipuaa sen verran ylös, että ostan sitä harvakseltaan. Voisin vedellä sitä leivän päälle palan jos toisenkin ja raastaa koko ajan erityyppisiin gratinointeihin. Suosittelen maistamaan, ellet ole vielä ehtinyt! 

Halusin varmistaa jokaisen viipaleen 'suola-,valkosipuli-,rasvakylvyn', joten voitelin ne yksitellen ennen vuokaan laittoa. Luulen sen olleen hyvä oivallus, sillä ruoka oli kauttaaltaan maukas. 

Laittelin reunoille jääviin pieniin väleihin perunoiden ja päärynöiden 'kanttipaloja'. Näin niitä ei tarvinnut heittää roskiin ja vuoan aineet pysyivät paremmin koossa.

Perunalajikkeeksi valitsin säännöllisen muotoisia, kiinteitä Annabelle perunoita. Vuokaan tulleet päärynät olivat myös hyvin kiinteitä, voisi jopa sanoa raa'ahkoja. Leikkelin perunat terävällä veitsellä, koska eilen en vielä omistanut 'mandoliinia'. Sain sen vasta tänään! Hyvin maistuivat veitselläkin leikatut perunat!
😋Jos satuit valmistamaan liian iso annoksen perunavuokaa, sen voi  mainiosti lämmittää myöhemmin pikapikaa paistinpannulla.

Viidestä perunasta yksi ei mahtunutkaan vuokaan. Päärynöitä olisi voinut olla kolme. 

Aineet ja ohjeet gratinoituun valkosipuliperunalaatikkoon

4-5 kiinteää perunaa n. 800 g (vihreä = kiinteä lajike)

2-3 kiinteää päärynää n. 250 g

2-10 valkosipulinkynttä (meillä oli 7 aika isoa kynttä)

2 rkl oliiviöljyä

n. 30 g voisulaa (osa vuoan voiteluun)

2-3 tl suolaa

n. 40 g Aura sinihomejuustoa (tai muuta lempijuustoasi)

n. 40 g juustoraastetta gratinointiin

tuoretta timjamia (paistovaiheessa lehtiä viipaleiden väleihin halutessasi)

• Laita uuni kuumenemaan 200 ast.
• Pese perunat hyvin, jos käytät ne kuorineen kuten minä. 
• Pese päärynät huolella.
• Viipaloi perunat pituussuuntaan ohuiksi viipaleiksi ja kuivaa talouspaperin avulla.
• Viipaloi päärynät niin, että keskelle jäävä siemenkodan alue jää viimeiseksi. (heitin itse vain hyvin pienen alueen pois ja tein pienempiä paloja loppuosasta)
• Sulata voi vuoassa ja voitele samalla vuoka kauttaaltaan. 
• Kaada öljy ja voisula astiaan ja pilko mukaan valkosipulit. Lisää myös suola tähän seokseen.
• Voitele perunaviipaleet edellisellä seoksella toiselta puolelta ja lado ne sitten pystysuuntaan vuokaan. Lado viipaloidut päärynät seuraavaan väliin ilman voitelua. Jatka näin, kunnes vuoka on täynnä. 
• Murustele pinnalle juustoa ja paista uunin keskitasolla 200 ast/n. 40 - 50 min.
• Käännä uunin lämpö 225 ast, nosta vuoka uunista ja ripottele pinnallle juustoraaste.
• Gratinoi vuokaa vielä n. 10 min tai kunnes pinta on hyvin ruskistunut.

Anna vuoan vetäytyä hetkinen ennen tarjoilua. Varmista, että perunaviipaleet ovat riittävän kypsiä. (laita uuniin folion alle tarvittaessa paistumaan lisää)

Tämä ruoka ei vaatinut välttämättä kastiketta, koska sekä lohi että perunavuoka olivat niin mehukkaan tuntuisia. Tekaisin kuitenkin varuiksi lohen kaveriksi kylmän  kermaviilikastikkeen. Tuntui hieman 'vajaalle' ilman kastiketta. Tätä kokonaisuutta teen varmasti uudelleen!

Nämä juureenleivotut sämpylät ovat 'ihan sairaan' herkullisia, rapeita pinnalta sekä pohjalta ja pehmeänkuohkeita sisältä. Emojuureni oli niin hyvässä hoidossa lomakuukautemme ajan, että kupli aiempaakin innokkaammin. Kiitos ihana hoitotäti!❤ Teen yleensä sämpylätaikinan samalla reseptillä kuin vaalean hapanjuurileivän, mutta pyörittelen viimeisessä vaiheessa taikinan sämpylöiksi. Paistoaika kestää n. 20 min / 225 ast uunin keskitasolla. 

Itse asiassa lounastimme etukäteen itsenäisyyspäivän ateriamme. Tälle viikolle on järjestynyt niin monenlaista ohjelmaa, että syönnit saattavat tapahtua kiireessä. Kyllähän tällainen ateria olisi riittävän juhlava jopa itsenäisyyspäivänä! 

Erittäin hyvää tämän viikon jatkoa sinulle, joka ehdit tulla kurkkaamaan blogini kuulumisia! Joulukuu on usein se kuukausi vuodesta, joka hujahtaa hetkessä ohi. Onneksi kuukautta on vielä paljon jäljellä ja monet hauskat tapahtumat edessäpäin! 

Patonkia, pitsaa ja suppilovahverosämpylöitä

Pimeät syysillat, kynttilänvalo ja herkkusyötäviä sekä niihin passelit juomat! Mitäpä sitä hyvän mielen saavuttamiseksi muuta tarvitsee! Lempilukeminen, musiikki tai viihdyttävä ohjelma tv:stä herkuttelun päälle antaa luvan laiskotteluun ja ruoan sulatteluun. Mistähän johtuu, että ainakin itselläni on syksyisin tarve hemmotteluun? Huomaan leipovani ilman sen ihmeellisempää syytä monta kertaa viikossa herkkuja, joita sitten mussutamme Miehen kanssa. Pimeys ja räntäsade tuntuu taas vähän helpommalle. 

On tietenkin totta sekin, että kotonaoloaikaa on paljon enemmän kuin kesällä. Mitähän useimmat tekevät kotona mieluiten silloin, kun ei ole pakko tehdä mitään? mietiskelin aloittaessani tätä postausta. Luulin kyllästyväni jatkuvaan kokkaamiseen ja leipomiseen aloittaessani ruokablogin. Kävikin päinvastoin! 😂 

Tomaattikastiketta runsaalla valkosipulilla, maissin jyviä, mozzarellaa ja tuoretta basilikaa. Nam!!

Katselin eräänä päivänä ruokaohjelmaa tv:stä. Täydellisen napolilaisen pitsan näkeminen useaan otteeseen ruudulla muutti meidän perheen ruokasuunnitelmat. Tämä taikina on tehty kuivahiivalla ja hyvällehän sekin maistui, vaikka valmistui nopsaan. Aikomaani ruokaa varten sulatetut maissintähkät maistuivat hyvälle pitsassakin!

Kasvispitsa alkaa pikkuhiljaa olla Miehenkin lempipitsaa. Hänen mielestään tämä oli parempaa kuin lohipitsa. Jes jes!

Syy saattaa olla siinä, että selailen aiempaa useammin ruokaan liittyviä sivustoja sekä lehdistä, tv:stä että netistä. Nähdessäni itseäni kiinnostavan leipomuksen tai ruoan tekemiseen liittyviä kuvia, käynnistyy 'kokkausvaihteeni'. Ymmärtääköhän tätä kukaan, Mies on joka tapauksessa erittäin tyytyväinen, vaikka yrittääkin vähän toppuuttaa. 😉

Viime kesän kuumimpien helteiden aikaan valmistunut vaalea hapanleipäjuuri on ollut leivontani suurin innoittaja jo monta kuukautta. En ikimaailmassa kuvitellut sen onnistuvan niin helposti ja vaivattomasti. Viikosta toiseen 'emojuuri' käyttäytyy juuri siten kuin toivon. Pitääkseni sen jääkaapissa elinvoimaisena ja virkeäni olen 'pakotettu' ottamaan siitä osan kulloiseenkin taikinaan ja lisäämään hieman uutta 'virtaa' emojuuripurkkiin. 

Patonkitaikina on tehty lähes kokonaan vaaleisiin vehnäjauhoihin. (n. 50 g grahamjauhoja mukana) 

Taputtelin taikinan kolmeksi levyksi ja pyörittelin 1 pitkäksi ja 2 lyhyeksi patongiksi. 

Chocochilin ohjeessa (linkki alempana)  oleva taikina sopii sämpylöiden lisäksi patonkiin. 

Huomasin tehneeni viikon sisällä patonkia, pitsaa ja sämpylöitä kirjoittamatta niistä mitään blogiini. Juuri tällä hetkellä osittain ruisjauhoihin tehty leipätaikina odottaa muovilaatikossa pääsyään pataleiväksi. Tällaista tämä nyt on! Toisaalta voisin harrastaa jotakin turhempaakin. Harmittelen välillä sitä, että keskikoulun kahden vuoden kotitaloustunnit ovat ainoat oppini kokkauksen saloihin. Kaikki muu on pitänyt opetella 'kantapään kautta', yrityksin ja erehdyksin.

Uunista tulviva herkullinen tuoksu ja lämpöisen sämpylän tms ensimmäinen puraisu on palkkio aherruksestani. Juureen tekemäni leipomukset eivät ole vielä kertaakaan epäonnistuneet. Pidän sitä ihmeenä! Alussa noudatin pilkuntarkasti ostamani kirjan (Leipävallankumous, Eliisa Kuusela) ohjeistusta, mutta nykyään luotan jo hieman itseenikin. Kerrasta toiseen jaksan ihmetellä juuren voimaa, ei hiivaa ja silti taikina kohoaa 'lähes silmissä'. Vatsani ei turpoa tai tule kipeäksi koskaan hiivattoman taikinan leipomuksista. 

Kirjoitan tähän sämpylöiden ohjeen innoitukseksi niille, jotka juuri nyt suunnittelevat oman leipäjuuren tekemistä. Ohjeita juuren tekoon löytyy sekä netistä että kirjoista! Klikkaa esim tästä ja saat lisäintoa juuren tekoon. Tuossa Chocochilin blogissa on mielestäni niin täydelliset ohjeet, että omani ovat tarpeettomat, mutta kirjoitan ne kuitenkin lähinnä oman muistini virkistykseksi.

Juureentehdyt suppilovahverosämpylät (10 isoa sämpylää)

150 g (1½ dl) vehnähapanjuurta

3 dl vettä (n. 27 ast)

3 dl (150 g) kaurahiutaleita

n. 5 dl (300 g) vehnäjauhoja (tarpeen mukaan enemmän tai vähemmän)

(n. 3 dl tai muutama kourallinen kuivattuja suppilovahveroita)

2 tl suolaa

n. 2 rkl öljyä

• Tee taikina sekoittamalla kulhossa juuri, vesi, hiutaleet, jauhot ja sienimurske.
• Anna taikinan tekeytyä n. ½-1 h ja lisää sitten suola. (Tee kostein sormin 'koloja' taikinan pinnalle ja ripottele niihin suola.) 
• Alusta taikinaa jonkun aikaa joko käsin tai koneella. (Lisään itse hieman öljyä tässä vaiheessa, jos taikinan koostumus tuntuu sitä kaipaavan.) Taikina irtoaa jonkun verran kulhon reunoista, mutta takertuu silti vielä käsiin.
• Siirrä taikina kevyesti öljyttyyn kohotusrasiaan. Peitä kelmulla tai kannella. (laitan usein astian mikroon nopean kohotuksen ajaksi)
• Taittele taikinaa parin ensimmäisen tunnin aikana 3-5 kertaa, jos se sopii aikatauluusi. (on jäänyt välillä taittelematta)  

Taikinan voi jättää myös kohoamaan jääkaappiin ns kylmäkohotukseen useammaksi tunniksi (yön yli). Itse teen aika usein leipomukset valmiiksi saman päivän aikana, pidän yön yli jääkaapissa ja paistan seuraavana aamuna. Tällä kertaa aikomukseni oli paistaa sämpylät valmiiksi iltapäivällä.

• Kun taikina on kohonnut vähintään kaksinkertaiseksi, leivo se sämpylöiksi.
• Jauhota leivinalustaa riittävästi, että taikina ei takerru kiinni. 
• Kippaa taikina alustalle ja jaa muovilastalla varovasti 10 osaan.
• Pyörittele hieman jauhotetuin käsin sämpylöitä pyöreään tai pitkulaiseen muotoon. Yritä saada haluamasi sämpylän muoto liikaa vaivaamatta vain pohjaosaa alustalla pyörittäen. (hieman vaikea selittää, tämän oppii tekemällä)
• Kohota sämpylät joko pitkällä kylmäkohotuksella tai nopeammalla kohotuksella huoneenlämmössä. Laitoin itse sämpylät jauhotetulle leivinpaperille, peitin liinalla ja vedin ne seuraavana aamuna leivinpaperin avulla paistumaan uunissa kuumenneelle pellillle.
• Laita uuni kuumenemaan n. 250 asteeseen, mutta käännä lämpö pienemmälle n. 10-15 min kuluttua siitä, kun laitat pellin uuniin. 
• Saadaksesi rapean pinnan sämpylöihin, laita uunin pohjalle (tai astiaan) kuumaa vettä. Siitä kohoava höyry tekee sämpylöiden pinnan rapeaksi.
• Paista sämpylät mahdollisimman kuumassa uunissa aluksi (n. 15 min), pienennä lämpöä ja anna paistua pinnalta ruskeiksi. (vie n. 35 min)
• Nosta valmiit sämpylät ritilälle, mutta älä peitä liinalla. Sämpylät ovat rapsakoita ja hyvänmakuisia vielä parin vrk kuluttuakin. 

Nämä sämpylät oli tarkoitus paistaa samana päivänä, kun leivoin ne. Aikataulutukseni meni uusiksi Marttaillan vuoksi, joten paistoin ne vasta aamulla. Ei käynyt kuinkaan, vaan tuli entistäkin parempia ja rapeampia sämpylöitä.

Ensikohotuksen jälkeen (n. 1h) sämpylät olivat muuttaneet muotoaan aika tavalla. 😂

Taikinan kosteuden ansiosta hiutaleet ja siemenet pysyvät hyvin sämpylöiden pinnalla.

Sämpylät kohosivat huoneenlämmössä paljon. Jouduin muotoilemaan ne uudelleen ja nostamaan jääkaappiin n. 12 tunnin kylmäkohotukseen. Olin epävarma lopputuloksesta ennen ensimmäisen suupalan puraisua. Kävi hyvä tuuri, sillä uunituoreet sämpylät maistuvat aamulla kaikkein parhaimmalle. Juureen leivottu taikina ei 'pahastunut', vaikka joutui odottelemaan paistamista aika pitkään.

Toivottelen ihan joka ikiselle blogissani vierailleelle oikein hyvää Pyhäinpäivää! Lämpöiset terveiseni sinulle ja kiitokseni siitä, että haluat lukea blogiani! 💖💖

Tänä viikonloppuna on etenkin lapsiperheiden parissa paljon hauskuutta Halloweenin ansiosta. (All Hallows' Ewe eli kaikkien pyhien aatto 31.10.) On hienoa, että syksyn pimeyttä ja kylmyyttä voi piristää pienen juhlinnan, pukeutumisen  sekä 'karkki vai kepponen' kiertelyn avulla.     

Mitä maukkaimmat sämpylät ilman hiivaa

Saattaa olla, että 'mopo karkaa käsistäni' innostuttuani oikein toden teolla jostakin asiasta. Heinäkuun helteistä lähtien ihan ikioma leipäjuureni on kannustanut minua toinen toistaan merkillisimpiin yrityksiin. Tehdäpäs sisältä kuohkeita ja pinnalta rapeita sämpylöitä ilman hiivaa! Onko siinä mitään järkeä? Joka tapauksessa Suomessa vietetään Leipäviikkoa 10. - 16.9.2018. 

'Yrittänyttä ei laiteta', olen tuumannut aiemminkin. Nyt eletään hävikin vastaista viikkoa ja olen yksi tuon aatteen innokkaimpia kannattajia. Kuulin eilen tv:stä, että kotitalouksien suuri osa hävikistä koostuu ylijäämäruoan roskiin heittämisestä. Miten se on mahdollista? tai siis tottakai se on mahdollista omassakin taloudessa, mutta äärimmäisen harvinaista. Olen sen ajan lapsi, jolle opetettiin varhain, että mitään ruokaa ei saa heittää pois. Tuota äidin opetusta olen pyrkinyt noudattamaan.

Taikina on kohonnut yön aikana lähes kaksinkertaiseksi alkuperäisestä. Hyvälle näyttää! 👌

Tässä näkyy hienosti, kuinka taikina oli kohonnut jääkaapissa sopivassa lämpötilassa eli + 4 asteessa.

Taikina oli niin helposti muotoiltavaa, että kaulinta ei tarvinnut ottaa esille. 

Taikinan taittelua leipomisvaiheessa. Taikinaa käännetään päällekkäin molempiin suuntiin ja taputellaan välillä tasaiseksi. Ja taas taitellaan...

Levittelin taikinan käsin muotoillen levyksi ja pyöritin siemenien päällä 'pötköksi'. 

Kerroin jo edellisessä postauksessani, että juureen valmistetun leipomuksen ohje ei ehkä kiinnosta niitä, joilta tuo ihmejuuri puuttuu. Ihan samaan lopputulokseen ei pääse hiivalla leivottujen sämpylöiden kanssa, mutta aika lähelle kuitenkin. Voit siis lisätä vain ohjeeseeni 1 pkt tuorehiivaa tai 2 pussia kuivahiivaa. Nämä sämpylät ovat mielestäni joka tapauksessa terveellisiä ja oikein maukkaita. Sitä paitsi; Leipominen on taloudellista eikä tule ruokahävikkiä. Vai oletko kuullut, että itsetehtyjä sämpylöitä heitetään roskiin? Haluan samalla kannustaa juuri nyt leipäjuuren tekoon empiviä ryhtymään tuumasta toimeen. Jos minä onnistuin, se onnistuu myös sinulta. 👍 

Aineet ja ohjeet 10 - 12 itsetehtyyn sämpylään (talousvaaka on lähes pakollinen tässä)

100 g leipäjuurta (tai 1 dl vettä+1 pkt hiivaa)
350 - 400 g haaleaa vettä
450 g puolikarkeita vehnäjauhoja (minulla 2/3 osaa vehnäjauhoja, loput spelttijauhoja ja gluteenittomia kaurajauhoja)
n. 1 dl kauraleseitä
50 g kokojyvävehnäjauhoja tai grahamjauhoja
2 tl hunajaa

2 tl suolaa (lisätään tekeytymisen jälkeen, n. 30 min)
n. 2 rkl öljyä

Halutessasi sämpylöiden sisälle n. 2 dl rouhittuja pähkinöitä (pistaaseja ja saksanpähkinöitä minulla)

Pinnalle kuorittuja auringonkukan siemeniä tms

1. Lainaa tai osta Eliisa Kuuselan kirja 'Leipävallankumous', mikäli haluat perusteelliset ohjeet. Omat ohjeeni ovat hieman kirjasta poikkeavia.
2. Tee emojuuresta leipäjuuri = 2 tl emojuurta ja 40 g sekä vettä että vehnäjauhoja. Anna sen 'kypsyä' huoneenlämmössä n. 12 h.
3. Sekoita taikina yhdistämällä sämpylän aineet lukuun ottamatta suolaa ja öljyä.
4. Anna taikinan tekeytyä puoli tuntia (=autolyysi) ja vaivaa kiinteäksi taikinaksi koneella tai käsin. (yleiskoneen pienimmällä teholla 4 min ja 2 min seur teholla) Lisää alustuksen loppuvaiheessa öljy ja alusta vielä muutama hetki.
5. Laita taikina öljyttyyn laatikkoon tai kulhoon ja kohota taikinaa huoneenlämmössä n. 4 h. / Itse kohotin yön yli jääkaapissa kannella suljetussa astiassa.
6. Taittele taikinaa vähintään 3 kertaa ensimmäisen tunnin aikana. 
7. Kumoa taikina jauhotetulle leivinpöydälle, taputtele levyksi ja taittele ainakin kertaalleen ja jätä 'palloksi'. Jätä ns tasolepoon vähintään ½ h ajaksi.
8. Taputtele / kaulitse tarvittaessa taikina levyksi ja ripottele halutessasi pähkinät kauttaaltaan levyn pinnalle.
9. Rullaa taikina pötköksi (halutessasi siementen päällä) ja jätä n. ½ h liinan alle kohoamaan.
10. Paloittele taikina n. 10 - 15 osaan sen mukaan, kuinka isoja sämpylöitä haluat.
11. Laita uuni kuumenemaan 200-220 ast. (Kuumaa vettä sisältävä astia uunin pohjalla tekee sämpylöistä rapeita.)
12. Kohotin itse vielä sämpylöitä n. 30 min ja paistoin n. 210 ast / 22 min uunin keskitasolla. Seuraa paistopintaa ja koputtele pohjasta (jos kumisee, ovat kypsiä), koska on vaikea antaa tarkkaa paistoaikaa. Uunit ovat erilaisia.

(Voitelin itse sämpylät seoksella, jossa oli vettä ja hieman vaahterasiirappia. Toivoin, että pinnasta tulisi näin kauniimman ruskeaa ja rapeaa. Ehkäpä tulikin! ❤)

Ei grammaakaan hiivaa ja silti näin kuohkeaa ja ilmavaa. Emojuureni on 'topakka likka'.

Aamulla tuli hieman kiire, vaikka heräsin jo kuudelta. Piti ehtiä golfkentälle klo 9, vaikka olisi tehnyt mieli jäädä herkuttelemaan toisellakin sämpylällä. Oi joi, että nämä olivat hyviä. Juuri sopivan pehmoisia sisältä ja rapsakan maukkaita pinnalta.  

Tänään liitän loppukuviksi pari Minean ottamaa luontotaidekuvaa! Ihania kuvia on 9-vuotias reipas tyttö osannut näpätä. Kiitos paljon Minea luvastasi laittaa nämä blogiini! 💖 Syksyn värit alkavat näkyä luonnossa. Nyt on juuri oikea aika mennä metsäkävelylle, ellet ole jo ehtinytkin sitä tehdä. Mukavaa viikon jatkoa sinulle, joka kävit lukemassa tämän sämpyläpostaukseni. Kunpa voisin jakaa leipäjuurtani teille lukijoilleni! Mutta taas; Itsetehty leipäjuuri on SE JUTTU  ja antaa paljon iloa ja onnistumisen tunteita tekijälleen. Ehkäpä sinäkin innostut jonakin päivänä ja juuri silloin kun tunnet siihen riittävää paloa.

Taivas näytti näin kauniille tänä aamuna 'kukonlaulun' aikaan, kun hain aamupostin laatikosta.

P.S. Leipäjuuren tekoon suositellaan käyttämään tuoreita ja mielellään Luomu-vehnäjauhoja. Olen käyttänyt viime aikoina näitä Liperin myllyn jauhoja. Näitä löytyy ainakin S-marketista ja todennäköisesti monesta muustakin monipuolisesti varustellusta kaupasta.