Punajuuripestopasta ja paahteinen kookosbroileri ovat maukasta ruokaa

Punajuuri on tähän vuodenaikaan oma lempijuurekseni. Yleensä se tulee hyvänä kakkosena porkkanan jälkeen. Lähestyvä koivun siitepölykausi aiheuttaa sen, että joudun välttelemään muutaman viikon tuoreen porkkanan syöntiä. Kaikki siitepölyallergioista kärsivät tietävät, että siitepölyt aiheuttavat ns ristiallergiaa etenkin kypsentämättömien kasvisten kanssa. Tästä linkistä löydät lisää asiaa allergiasta.

Punajuuri vuorostaan on niitä juureksia, joiden syöntiä raakana ei suositella koskaan. Olen maistellut sitä sen verran kypsentämättömänä, ettei tulisi mieleenikään narskutella raakaa punajuurta. Uunipaahtaminen 'herättää' mielestäni punajuuren luontaisen makeuden ja tekee siitä vastustamatonta herkkua. Feta tai vuohenjuusto oliiviöljyn, suolan ja pippurin ohella riittävät mausteiksi. Tämänkertaiseen ruokaamme ostin valmiiksi kypsennettyjä punajuuria, koska lounasruokaa piti saada nopeasti.

Olen kehunut aiemminkin Alex Niemisen ja Riikka Sukulan "Vege! tuoreita makuja kotikeittiöstä"  -kirjaa. Meidän nuoret ovat testanneet suurimman osan kirjan resepteistä ja antaneet niille omat arvionsa. Tämä punajuuripestopasta kuuluu kiitettävän arvosanan saaneisiin. Ihastuimme Miehen kanssa eilen tähän pastaan, joten uskallan suositella samaa blogini lukijoille. Oli todella helppoa ja maittavaa ruokaa. Tänään söimme samaa lounassalaattina ja oli melkein vielä parempaa. Kannattaa tehdä kerralla reilu annos, koska maut vain syvenevät tekeytyessään!

Punajuuripestopasta (riittää 4 ruokailijalle/suluissa oma versioni)

2-4 keitettyä tai uunipaahdettua punajuurta (n. 400 g)

1-2 dl parmesaaniraastetta (laitoin itse n.2½ dl)

rakuunaa (itse laitoin pilkottua ruukkurucolaa)

½-1 dl oliiviöljyä

valkopippuria (minulla rouhittua mustapippuria)

suolaa (1 tl)

(1½ rkl balsamicoa ja ½ makeaa sipulia ohuina siivuina)

400 g pastaa (n. 100 g/ruokailija)

½ sitruunan mehu (1 limen mehu ja kuoriraaste)

n. 1 dl pastan keitinlientä

n. 3-4 rkl voita

• Raasta kypsät punajuuret ja parmesaani kulhoon. Mausta hienoksi pilkotulla rakuunalla (tms yrtillä) ja oliiviöljyllä. 
• Sekoita seos haarukalla paksuksi tahnaksi ja maistele sekä lisää esim balsamicoa ja suolaa halutessasi. (Omaan makuuni ohjeen mausteet olivat liian mietoja, joten lisäsin balsamicoetikkaa ja mietoa sipulia)
• Jätä tahna maustumaan ja tekeytymään siksi aikaa, kun teet muut valmistelut.

Keitä valitsemasi pasta al denteksi (lähes kypsäksi) ja siivilöi se. Jätä 1-2 dl keitinvettä talteen ja sulata siihen voi sekä lisää sitruunan- tai limen mehu ja kuoriraaste.

Yhdistä punajuuripesto ja nestettä haluamasi määrä pastan sekaan kattilassa ja pidä hetkinen lämpöisellä levyllä. (Ohjeessa ei pyydetty lämmittämään, mutta meidän makuumme lämmitetty oli parempaa. Kylmänä tämä pasta sopisi ehkä salaatin sekaan, tuumiskelin jo eilen.)

Kasvisruokailijoille pasta on täydellistä ruokaa sellaisenaan. Kerroin Miehelle, että hän voi halutessaan käydä ostamassa valmiiksi maustettua broileria lisäkkeeksi itselleen. Mies teki 'työtä käskettyä' ja ostikin sellaista broiskua, että voi pojat! Keittiöön levisi paistinpannulta uskomattoman herkullinen tuoksu, jolloin itsekin kiinnostuin lihasta. Atrian uutuusmaku paahteinen kookos on täsmälleen omaan makuuni. Aiemmin olen vältellyt valmiiksi maustettuja lihoja, mutta tätä ostan lisää!

Tässä minun 'kasvisruoka-annokseni'! Hahaa! 😂

Eikä siinäkään vielä kaikki eilisen onnistuneesta ruokatestailusta! Pastaa jäi reilusti tähteeksi, jonka jatkojalostin tänään lounaaksi. Sinihomejuustomurut ja  tumma balsamicokastike (granaattiomena) tekivät lounassalaatistamme lähes 'gourmeeta'. Tuli vähällä vaivalla hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Hyvä huomata, että pasta on maukasta kylmänäkin sopivasti maustettuna.

Aamun räntäsade on pikkuhiljaa lakannut ja aurinkokin pilkisti jo pilvien raosta. Nyt on hyvä aika lähteä ulkoilemaan ja ihailemaan kevään edistymistä. Leskenlehdet ja krookukset on bongattu ja valkovuokotkin kuulema nostelevat eteläisillä rinteillä nuppujaan. Hyvällä mielellä katselen pientä sadetta, joka sitoo katupölyjä ja tekee ilmasta helpomman hengittää. Kevät etenee ja kesä lähestyy kuten edellisinäkin vuosina.

Lopettelen tämän postaukseni näihin sunnuntaina näpättyihin keväisiin kuviin ja tunnelmiin! Mukavaa viikon jatkoa sinulle ja kiitos jälleen kerran blogini kuulumisten lukemisesta! Ja vielä, suosittelen todella tätä ruokaa pastan ja punajuuren ystäville! 

Uunifetapastaa omin lisäyksin

Ruokablogin pitäminen vie aikaa ja välillä aiheuttaa "harmaita hiuksia". Sittenkin koen ehdottomasti olevani voittajafiilistunnelmissa ruoan suhteen lähes päivittäin. Opin blogin aloittamisen myötä etsimään muiden ruokabloggaajien reseptejä ja vinkkejä. Ja voi sentään, että ihailen ja kiittelen mielessäni taitavia ja kekseliäitä hyvän ruoan kehittelijöitä. Meillä syödään herkullisempia ruokia blogiharrastukseni ansiosta. Harmaat hiukset tulevat etupäässä siitä, että postaaminen vie aikaa, jonka voisin käyttää johonkin hyödyllisempäänkin. Tai noo, ainakin tuntuu sille.

Viipaloidut valkosipulinkynnet ja chilit kuuluvat ilman muuta meidän pastaan!

En ole varma, kuuluuko tomaatit laittaa vuokaan vihreine varsineen. Vaikuttaako se jotenkin kypsymiseen ja makuun vai onko pelkästään ulkonäköseikka? mietiskelin. Laitoin lempiyrttiäni eli tuoretta basilikaa pilkottuna tähän ruokaan reilusti. 

Tuskin olisin kuullut mitään (ainakaan vielä) uunifetapastasta, ellen seuraisi jatkuvasti ja aktiivisesti ruokaan liittyviä uutisia. Muistan vuosia sitten hitiksi tulleen avokadopastan, mutta en koskaan oppinut valmistamaan sitä niin, että olisin ollut tyytyväinen. Uunifetapastan kanssa oli käydä samalla tavalla, koska ensiyritykseni oli enemmän tai vähemmän erilainen kuin olin kuvitellut. Kaupasta ei löytynyt oikeaa fetaa ja jätin grillivastuksen alla paahtamisen väliin. Ei olisi kannattanut.

Pistaasipähkinät antoivat ihan mainiota purutuntumaa uunifetapastaan.

Uskalsin silti tehdä pientä variointia alkuperäiseen ohjeeseen valmistaessani uunifetapastaa viime sunnuntaina. Ymmärtääkseni Liemessä blogin Jenni on toivonutkin kuulevansa tämän nerokkaan uunifetapastan soveltamista itse kunkin omiin mausteisiin. Resepti kestää kyllä niitä ja juuri se tekee tästä ruoasta mahtavan!

Tällä kertaa varasin fetan hyvissä ajoin, ostin jopa kaksi erityyppistä fetapalaa. En huomannut varmistaa oliiviöljytilannettani. Se oli vähissä ja jouduin turvautumaan pistaasi- rypsiöljyyn. Tykkäämme Miehen kanssa hurjasti paahdetuista pistaasipähkinöistä ja olen lisännyt niitä aiemminkin pastan joukkoon. Pähkinöiden kuorimiseen menee hieman aikaa, mutta kaksin se sujui näppärästi ja niiden napostelu kävi hyvin alkupaloista.

Uunifetapasta kahdelle tosi nälkäiselle (Mansikkaheinän ohjeella)

Fetajuustoa (200 g/Pirkka Parhaat minulla)

n. 250 g (tai enemmän) terttukirsikkatomaatteja

½ dl kreetalaista oliiviöljyä

½ dl pistaasi -rypsiöljyä

1-2 keskitulista punaista chiliä

3 pulleaa valkosipulinkynttä

1 dl paahdettuja pistaasipähkinöitä (kuorittuja)

suolaa ja mustapippuria omaan makuun

(1-2 dl pastan keitinvettä)

n. 200 g pastaa (Barilla/Tagliatelle minulla)

• Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
• Huuhdo chili(t) ja tomaatit. (poista varret saman tien halutessasi)
• Lorauta laakeaan uunivuokaan osa öljystä ja aseta feta keskelle vuokaa.
• Asettele tomaatit fetan ympärille ja pyöräytä niitä öljyssä. Rouhaise hiukan merisuolaa, pippuria ja valkosipulia myllyistä tomaattien päälle.
• Valuttele loppu öljy fetan päälle ja vuoan reunoille.
• Kuori valkosipulinkynnet ja viipaloi ne fetan pinnalle. Pyörittele chilipalkoa napakasti kämmenten välissä, leikkaa kanta pois ja kopauta siemenet ulos. (tai leikkaa halki ja irrota siemenet kantoineen, jos haluat vähemmän tulista chiliä) Viipaloi chili ja ripottele fetan päälle.
• Laita vuoka uunin keskitasolle ja anna paistua n. 15 min.
• Kuori pistaasipähkinät ja lisää ne vuokaan ennen kuin jatkat paistamista grillivastuksen alla. (Poistin tässä kohtaa tomaatin varret haarukan avulla.) 
• Nosta uunin lämpö 225 ast ja laita grillivastus päälle. Omassa uunissani vuoka ei mahtunut ylätasolle, joten sai paahtua keskitasolla. 
• Pastan keittäminen ajoittui itselläni tähän vaiheeseen. Muista ottaa pastan keitinvettä talteen n. 2 dl!!
• Paahda ruokaa uunin ylä- tai keskitasolla n. 10 min. Seuraa tarkasti, ettei ruoka pääse palamaan. (valkosipuliviipaleet kannattaa upottaa pehmenneen fetan sisään ennen grillivastuksen alla paahtamista)
• Riko hieman fetaa ja sekoita sitä tomaattien joukkoon.
• Valuta pasta ja sekoittele se ja vuoan sisältö keskenään. Lisää keitinvettä, jos pasta tuntuu liian kuivalle. Itse en raastanut parmesania pastan päälle, mutta ei kai se kiellettyä ole tämäntyyppisten juustojen ystäville. 
• Pilko halutessasi esim basilikaa pastan pinnalle! Hyvää ruokahalua!

Olen päättänyt olla santsaamatta ruokaa ja hyvin on päätös pitänyt. Nyt romahin ja söimme Miehen kanssa kahdestaan koko pasta-annoksen. 😂 Oli ihanaa ruokaa!

Tarkoitukseni oli kirjoittaa tähän samaan postaukseen versioni P.S. Rakastan ruokaa -blogin paprikakeiton ohjeesta. Huomaan asiaa tulevan riittävästi jo tästä pastasta, joten jätetään tuon kertakaikkiaan hurmaavan keiton käsittely seuraavaan kertaan!

Kesä lähestyy ja sen mukana monta kuukautta pannassa olleet kesäharrastukset. Me kävimme tänään pyöräilemässä Miehen kanssa aika pitkän lenkin. Upea sää kannusti jatkamaan matkaa. Tyytyväinen mieli reippaasta liikuntasuorituksesta palkitsi vaivan. Pyöräily tuntuu taas mahtavalle, koska olen joutunut kieltäytymään siitä parina aiempana kesänä polviongelmieni johdosta. Mutta nälkähän siinäkin tuli! 😏

Pastaa uunipaahdetulla fetalla, minitomaateilla, avokadolla ja seitankebabilla

Pastaruokaa on helppo tehdä. Ehkäpä juuri tuosta helppoudesta johtuen sitä tulee tehtyä kohtuullisen usein. Liikuntasuorituksen jälkeen pitää saada vikkelästi jotakin näläntunteen taltuttajaa, mielellään kuitenkin terveellistä ja herkullista. Tänään kaikki meni täydellisesti. Jääkaapista löytyi sopivasti fetaa, tomaatteja, koko pussillinen tuoretta babypinaattia ja puolikas rasia seitankebabia. Kuivapastalajeja sekä laadukasta oliiviöljyä on aina kaapeissamme juuri siksi, että niistä saa nopsaan vatsantäytettä.

Valion Eila valkosipulimaustettu feta paahtui mukavanmakuiseksi uunissa. 

Valurautapannulla herkulliset ainekset paahtuvat entistäkin herkullisimmiksi!

Maanantailounaat ovat perheessämme aika usein viikonlopun tähderuokien näykkimistä. Nyt ei löytynyt jämäannoksia, koska olimme viikonlopun pois kotoa ja ruokailimme ulkona. Kuolasin jo viime viikolla Liemessä blogin uunifetapastaa ja suunnittelin tekeväni sitä heti sopivan tilaisuuden tullen. Tottahan ruokabloggaajan täytyy testata somehitiksi mainostettua ruokainnovaatiota. Kannattaa sinunkin kokeilla! 

Eihän tämä annos ole kauneinta ruokaa, mutta maku korvaa kaiken.

Osasin kyllä etukäteen suurinpiirtein kuvitella uunissa paahdetun fetan ja muiden tykötarpeiden maun. Olikohan meillä Miehen kanssa kiljuva nälkä vai miksiköhän tämä 'pikaruoka' osui ja upposi kerralla. Vakuutin runsaasti liikuntaa harrastavalle Miehelle annoksen protskupitoisuuden ja hyvälaatuisten rasvojen olevan riittävät. Omat lisäykseni pinaatti, avokado ja seitankebab eivät mielestäni riidelleet makujensakaan puolesta alkuperäisen ohjeen kanssa. Pastalaatuni ei ollut parasta mahdollista, joten seuraavaksi kerraksi hankin hyvää spagettia. Tätä ruokaa nimittäin tehdään varmasti uudelleen!

Uunifetapastaa seitankebabilla, avokadolla ja pinaatilla (riittää 2-4 ruokailijalle)

½ pss (n. 250 g) Durumpastaa

reilusti (meri)suolalla maustettua kiehuvaa vettä

2-4 rkl oliiviöljyä

200 g fetajuustoa

½-1 keskivahvaa chilipalkoa (tms chiliä) 

minitomaatteja (n. 200g)

n. 100 g seitankebabia (Vegem)

1-2 avokadoa

pippuria

pari pyöräytystä suolaa myllystä

1 rkl öljyä

pussillinen (n.80g) babypinaattia

• Laita uuni kuumenemaan 200 ast ja etsi valmiiksi aineet, joita tarvitset ruokaan. (Varioi ihmeessä vapaasti raaka-aineita omiin makutottumuksiisi.)
• Lorauta öljyä vuoan (minulla valurautapannu) pohjalle ja kippaa sinne valutettu feta sekä huuhdellut tomaatit. Pyörittele tomaatit öljyssä ja valuta sitä fetan päälle.
• Lisää halutessasi puolitettu avokado ja seitankebab samalle pannulle. 
• Rouhaise merisuolaa ja halutessasi chiliä ainesten pinnalle. Paloittele tuoretta chiliä pannulle. (poista siemenet halutessasi miedomman makuista chiliä)
• Nosta vuoka 200 ast uuniin n. 15 min ajaksi keskitasolle, lisää lämpöä 230 ast ja grillivastus päälle lopuiksi n. 10 min ajaksi. Vahdi, etteivät ainekset pääse palamaan pinnalta. (Annoin pannun olla koko ajan keskitasolla.)
• Laita pastat kiehumaan ohjeen mukaan sopivassa kohdassa ja valuta niistä vesi. (voit säästää hieman keitinvettä ja lisätä annokseen kosteutta halutessasi.)
• Pyöräytä (freesaa) pestyt pinaatit paistinpannulla tilkassa öljyä, jotta vähän pehmenevät ja neste haihtuu.
• Kokoa annos ja sekoittele aineksia lautasella. Lisää pippuria, suolaa ja mausteita omaan annokseesi halutessasi. (Me emme lisänneet mausteita.)

Syystä tai toisesta tämänpäiväinen ruoka-annos hupeni lautaselta liiankin nopsaan. Olisi oikeastaan tehnyt mieli maistaa ja maiskutella sitä ajan kanssa. Ehkäpä valmistan samaa herkkua seuraavalla kerralla iltaruoaksi ja nautimme annokset salaatin ja sopivan raikkaan juoman kanssa. Tänään raikas hiilihapotettu vesi oli paras ruokajuoma!

Loppukuviksi muutama otos viikonlopun herkuttelustamme. Välillä on niin mukava syödä jonkun toisen laittamaa ruokaa! Itsetehty annos maistuu aina 'ulkoruokailun' jälkeen tutulle ja kotoisan makuisella. 

Hirvikäristys maistuu ihan hyvälle sopivien lisäkkeiden kanssa. Tervamaustettu puolukka on raikasta!

Hiihtäminen ei onnistu vieläkään polviongelmieni johdosta, mutta kävelykin raikkaassa talvisäässä piristi viikonloppuna.

Parituntisen ulkonaliikkumisen jälkeen nälkä yllytti santsaamaan ruokaa valmiiksi lastatusta pöydästä. Maalaiskana Coq Au Vin suorastaan suli suuhun. Nuuksion ulkoilumaastot ja Ravintola Haltia luomuruokineen ovat eteläisen Suomen suosikkikohteitamme, viihdymme siellä! 

Terveiseni ja kiitokseni sinulle, joka muistit vielä blogini olemassaolon! 😘 Viime aikoina on ollut niin paljon tekemistä ja tapahtumia, että blogin kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Ulkoiluun, liikuntaan ja etenkin omien rakkaiden sekä ystävien tapaamiseen käytetty aika ei mene koskaan hukkaan. Ne ovat mielestäni parasta mahdollista ajankäyttöä! 

Ihana ja kiltti Loitsu-kissaneiti nauttii taas parvekkeella olosta ja lintujen ruokailun seuraamisesta.

Kasvispastaa, säätöä ja sähläystä

Olen suunnitellut vuodenvaihteesta lähtien joko blogini uudistamista, nykyisen ulkoasun muutosta tai harrastuksen vaihtamista. Kokkaaminen kiinnostaa edelleen, jopa  reseptien postaaminen jossakin määrin, mutta blogiasetusten vaihtaminen on yhtä tuskaa. Kyllä te bloggerin kanssa työskentelevät bloggaajat tiedätte, mitä tarkoitan. Kävin harjoittelemassa pari kertaa Wordpressiä ja totesin sen liian monimutkaiseksi ja tarpeettomaksi omiin tarpeisiini. No, kuten huomaatte blogin ulkoasun muutos on vaiheessa... Kannattaa odottaa ammattilaista apuun! 

Naputtelen joka tapauksessa yhden ruokaohjeen muutaman päivän takaa. Vaikeudet ovat toisaalta tarkoitettu voitettaviksi, mutta harrastus on harrastus eikä sen ole tarkoitus stressata. Juuri nyt en koe tätä näpyttelyä ollenkaan miellyttäväksi, koska tiedän blogini ulkoasun muuttuneen 'ei ihan tarkoittamani näköiseksi'. Tällä nyt mennään! Enää en uskalla omin neuvoin muuttaa mitään! 😌 (Muutaman vinkin ja pienen avun jälkeen olen lopputulokseen aika tyytyväinen. ) 

Pasta on meidän perheen pelastus kiireisiin päiviin. Nykyään jääkaapista löytyy useampikin kasvispohjainen raaka-aine, josta on helppo pyöräyttää tuossa tuokiossa täyttävää ja maittavaa ruokaa. Elovenan MURU kaurajauhis korvaa aiemmin käyttämäni jauhelihan. 

Olen keittänyt yleensä pastat kypsiksi ja lisännyt ne sitten kastikkeen sekaan. Välillä tuo yhdistäminen on tapahtunut vasta lautasella. Nyt keksin keittää pastat puolivalmiiksi ja annoin niiden kypsyä kastikkeen seassa valmiiksi. (Jouduin lähtemään liikenteeseen saman tien, kun Mies tuli kotiin ja sain auton käyttööni.) Hän sai syödäkseen juuri sopivasti kypsynyttä pastaa ja oli oikein tyytyväinen! Oman pasta-annokseni pastat olivat aavistuksen liian napakoita, mutta maku oli hyvä!

Pennepastaa Muru-Kaurajauhiskastikkeella (annos riittää 3-4 hengelle)

n. 200-250 g pastaa (n. puolet 500 g pakkauksesta)

2 l vettä

n. 2 tl suolaa

• Kiehauta vesi suuressa kattilassa ja lisää suola ja pasta.
• Katso pakkauksesta pastan kypsymisaika ja keitä sen aikaa, että pastat ovat reilusti puolikypsiä.
• Kaada vesi sihdin läpi pois (säästä hieman) ja kippaa pastat kypsymään valmiiksi kastikkeen sekaan. 

Kastikkeen ainekset ja ohjeita

2 rkl öljyä

1-2 kpl salotti- tai punasipulia

muutama valkosipulinkynsi

1 pkt Muru kaurajauhista

valmista tomaattikastiketta (½ prk Barilla Basilicoa minulla)

n. 5 dl vettä

½ pkt Koskenlaskija viherpippurijuustoa tms (esim ruokakermaa)

1 rkl balsamietikkaa, Worcesterkastiketta tms antamaan hapokkuutta

1-2 tl suolaa tai fondia tarvittava määrä

ripaus sokeria 

mustapippuria tms mausteita (chiliä halutessasi)

pinnalle tuoreyrttejä esim basilikaa, parmesanlastuja -tai raastetta

• Kuumenna öljy paistinkasarissa ja pilko sipulit. Kuullota sipulisilppua miedolla lämmöllä ja lisää sitten kaurajuhis sekaan. Kuullottele muutama minuutti.
• Lisää muut aineet kasariin ja mausta omilla lempimausteillasi. Tarkista suolan riittävyys ja lisää tarvittaessa.
• Lisää valutetut pastat kastikkeen sekaan. Tarvittaessa lisää pastankeittovettä kasariin! 
• Jätä pasta tekeytymään kannen allle muutamaksi minuutiksi lämpöiselle levylle. 

Pastan kanssa maistuu raikas salaatti tai vain tomaatti, kurkkuviipaleet tai avokado. Hyvin tällä annoksella nälkä lähtee muutamaksi tunniksi. Lämmitettynä pastaruoka maistuu myöhemminkin. (Jos sattui jäämään tähteeksi.)

Näihin kuviin ja tunnelmiin heippa ja kiitokset kiinnostuksestasi blogiini! Katsotaan kuinka jatkossa käy! Olet aivan ihana, kun olet käynyt lukemassa blogiani ja antanut näin intoa ja motivaatiota jatkaa tätä harrastusta kohtapuoliin pari vuotta. Ensimmäinen postaukseni ilmestyi 22.2.2017!

Hyvää ja kaikin puolin onnistunutta loppuviikkoa sinulle! ❤😘😻🙋

Maxin kaloista maksimaalinen makunautinto ja Salsa Verde kastike

Hmm..namnam! Syötiin Miehen kanssa ruokaa, jonka jokaista suupalaa teki mieli pitkittää ja nautiskella lähes silmät suljettuina. Olen tehnyt elämäni aikana paljon  ihan onnistunutta kalaruokaa. Mikä siis teki tästä ateriasta niin erinomaisen? Nieriäfile, jonka sain reseptikilpailun palkintona Kauklahden Herkkukadun Maxin Kalasta oli extratuoretta ja täydellisesti fileoitu. 

Mietin jonkun aikaa reseptiä nieriälle, mutta päädyin sittenkin uunivalmistukseen. Ei tehnyt mieli paistaa täydellistä kalaa rasvassa eikä edes valmistaa savustaen, jotta kalan oma maku pääsee oikeuksiinsa.  En epäile hetkeäkään, etteikö tästä fileestä olisi saanut maukasta ruokaa monellakin eri tavalla. Täytyykin muistaa välillä valita lohen tilalle nieriää! Nieriä on arvostettu kala! (Klikkaa, jos haluat lisätietoa!)

Tästä sardiinirasiasta riitti kastikkeen lisäksi 2 filettä lautasillekin. 

Etsin turhaan omasta blogistani Salsa Verde kastikkeen reseptiä. Luulin kirjoittaneeni sen blogiini, koska teen sitä aika usein. Yrtit saattavat vaihdella sen mukaan, mitä kotoa sattuu löytymään, mutta muuten kastikkeen aineet pysyvät samoina. Tällä kertaa myös kalan lisäke kaipasi 'potkua' salsa verdestä. 

Kastikkeen lisääminen omaan annokseen helpottuu pienten 'ammeiden' ansiosta. Molemmille omat!

Salsa Verde kastike (valmista kastiketta n. 2 dl)

reilusti (n. 3-4 dl tai punttia) tuoreyrttejä hieman pilkottuna

½ sitruunan mehu + kuoriraaste (hyvin pesty sitruuna)

4-5 kpl öljyyn säilöttyjä sardiineja

2 rkl kapriksia (ei varrellisia)

1-2 valkosipulin kynttä (jos tykkäät)

ripaus mustapippuria

(suolaa lopussa, jos tarvitsee)

1-1½ dl hyvää oliiviöljyä

• Kuori ja pilko hieman valkosipuleita. Pese sitruuna huolella ja raasta kuori sekä purista mehu. Mittaa muutkin aineet tehosekoittimeen tai sauvasekoittimen leikkurikulhoon.
• Surauta aineet tasaiseksi tahnaksi. Halutessasi juoksevampaa kastiketta, lisää öljyä. Tein tällä kertaa aika jämäkkää kastiketta.

Yrteiksi sopivat kaikki kalan ja pastan kanssa sopiva vihreä (verde). Meillä oli tällä kertaa basilikaa, lehtipersiljaa, korianteria ja ruohosipulia.

Etsiessäni varmuuden vuoksi salsa verden reseptiä netistä huomasin, että monissa ohjeissa kalana oli käytetty anjovista. Tykkään kovasti anjoviksesta perunan kanssa, mutta tähän kastikkeeseen se saattaa antaa turhan voimakkaan maun.

K--Supermarket Kauklahden lahjoittamista tuotteista uudentyyppinen pasta kiinnosti kovasti! Monia muitakin herkkuja tulee vilahtelemaan jatkossa postauksissani! 

Sain palkinnoksi uudentyyppistä pastaa. Yleensä kalaruoka saa kaverikseen perunaa ja uunijuureksia, mutta kaikkea voi testata.
Tykättiin kokonaisuudesta!

Uunissa valmistettu nieriäfile 

n. 600 g painoinen nieriäfile

n. 2 tl sormisuolaa tai hienoa merisuolaa

mustapippuria

(½ dl dukkah-maustetta halutessasi)

½ sitruuna ohuina viipaleina

purjoviipaleita, suolaa ja öljyä kalan kylkeen

• Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja ota nieriäfile huoneenlämpöön n. 15 min ennen uuniinmenoa. Kuivaa kalan pinta talouspaperilla.
• Aseta nieriä nahkapuoli alaspäin uunivuokaan ja mausta suolalla, pippurilla ja halutessasi dukkah-mausteella.
• Leikkaa hyvin pestystä sitruunasta ohuita viipaleita ja asettele ne fileen pinnalle.
• Pese ja viipaloi purjo (n. 15 cm pala) kalan kylkeen, mausta ja valuta hiukan öljyä pinnalle. Kääntele purjoviipaleita muutaman kerran kypsymisen aikana!!
• Laita vuoka uuniin keskitasolle n. 20 min ajaksi. Ota pieni koepala fileen paksuimmasta kohdasta ja varmista sen kypsyys maistamalla. Älä pidä kalaa liian kauan uunissa, ettei se kuivu!

Me ehdimme tehdä muut ateriamme ainekset lähes valmiiksi sillä aikaa, kun kala köllötteli uunissa. Muutama vinkki vielä kalan kanssa tarjottuun pastaan.

Keitin pastaa pari min vähemmän, mitä laatikon ohjeessa sanottiin. Kaadoin keidinveden pois ja lisäsin ½ dl kuohukermaa sekä n. 2 rkl voita pastan sekaan. Pyöräytin sekaisin ja jätin pastan hetkeksi kattilaan maustumaan liedelle, josta olin sammuttanut lämmön. Kumpikin valutteli omaan pasta-annokseensa sopivan määrän salsaverdeä.

Aterialle syntyi aika ihana lisälisuke hetken mielijohteesta. Koska olin harkinnut myös savustettua nieriää, jäin hieman kaipaamaan mietoa savun makua ruokaan. Siivuttelin yhden porkkanan ja palsternakan kuorima'lipsuttelimellani' ja maustoin siivut öljyllä, suolalla ja muutamalla pisaralla Poppamiehen jalosavua. Ne kypsyivät uunissa juuri sopivan rapsakoiksi n. 10 minuutissa välillä käännellen.

Kasvisvoileipäkakusta nappaamani palsternakkakukkanen kypsyi kauniisti nieriäfileen kanssa.

Olihan tämä juhlaruokaa sunnuntaina! Juhlan aiheena oli voittamani reseptikilpailun palkinto! Pari lasillista erittäin kuivaa kuohuviiniä oli täydellinen ruokajuoma tällä kertaa!

Sitten vielä muutama kuva muistakin Maxin Kalan tuotteista! Eikös näytä hyvälle?

Jokirapusalaatti on paahdetun ruisleivän päällä niin ihanaa, että pyörryttää! 😋👌

Eilen 'keventelimme' maukkaalla lohisalaatilla ja pastanlopuilla. 

Tänään jatkoimme herkuttelua! Lämminsavulohimousse syntyy hetkessä. Sen ehtii hyvin valmistaa sillä välin, kun pannari paistuu uunissa!

Raejuuston on tarkoitus hieman keventää tätä moussea! 😉

Savulohimousse suolaiselle pannarille

n. 120 g lämminsavulohta

n. 60 g tuorejuustoa (ruohosipuli- tai yrttimaustettua)

n. 1,2 dl creme fraichea

n. 1 dl raejuustoa

n. 1 dl ruohosipulisilppua

n. 2-3 rkl salsa verde kastiketta tms (sitruunapesto sopii myös)

ripaus suolaa, pippuria ja halutessasi chiliä sekä hiukan sitruunamehua

• Muussaa hieman lohipalaa ja sekoita se muiden aineiden kanssa. Maistele ja mausta lisää tarvittaessa. 

Tällä kertaa syntyi kunnon vuoristopannaria. Linkistä löydät uunipellin kokoisen pannarin ohjeet.

Suolainen pannari (25x36 cm kokoiseen uunivuokaan)

5 dl kokomaitoa

3-4 kananmunaa (koosta riippuen)

1 tl suolaa

2(½) dl vehnäjauhoja

1 dl hiivaleipäjauhoja

n. 2-4 rkl voita vuoan voiteluun/pohjalle

• Vatkaa kananmunien rakenne rikki kulhossa ja vispaa muut aineet sekaan. (Taikina kupruilee paremmin pienemmällä jauhomäärällä.)
• Laita uuni kuumenemaan 220 ast ja anna taikinan turvota n. 15 min
• Kuumenna paistovuoka uunissa ja lisää siihen voi. Laita vuoka uuniin, kunnes voi on ruskistunut. (Ei kestä kauaa, seuraa vierestä, sillä voi palaa helposti)
• Kaada taikina ruskistuneen voin päälle ja paista pannaria uunin alimmalla tasolla n. 20 min tai kunnes se on kupruillut ja ruskistunut kauniisti.
• Irrota pannari heti kuumana pitkällä paistinlastalla irti pohjasta ja paloittele.

Ihana pannarin ja savukalamoussen maku suussani naputtelen nämä loppusanat tämänkertaiseen postaukseeni. Mikäli yksikin teistä lukijoista haluaa reseptit näihin, lupaan kirjoittaa ne myöhemmin. Nyt tuli kiire kuntoilemaan mässäilyjen jälkeen, pakko mennä... Mutta voin vakuuttaa, että kannattaa lähteä kauempaakin Kauklahteen Maxin kalaan, jos haluaa saada parasta kalaa! 👍👏🐟 Meillä kylmäsavulohi odottaa vielä pakkasessa. Vielä kerran tuhannet kiitoksemme Maxin Kalalle! 😊😋

Pitäkää itsenne lämpöisenä ystävät! Aamulla mittari näytti -22 ast., nyt vaan -14! On se hyvä, että saa välillä käyttää varta vasten hankittuja (vuosia sitten) lämpöisiä talvivaatteita! 😂