Ruokaohjeita

Sivut

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Jääkahvi jäätelöllä virkistää helteellä


Nyt on syytä ottaa kaikki keinot käyttöön, jotta saa edes hetkellistä virkistystä näillä helteillä. Onneksi muistin muutamien vuosien takaisen lempijuomamme kuumana kesäpäivänä. Välimeren maissa reissatessa tämä juoma on tullut tutuksi ja helpoksi välipalaksi. Viralliselta nimeltään tämäntyyppistä kahvia kutsutaan frappeksi. Tämänpäiväistä herkkujuomaamme voisi siten kutsua frappeksi manteliliköörillä ja vaniljajäätelöllä. Muuta makeutta tämä kahvijuoma ei  kaivannut.

Kylmää kahvia ja näitä aineita tuli tällä kertaa Cafe latteen jäillä ja jäätelöllä. 
Googlasin tapani mukaan ohjeita netistä löytääkseni juomaan jotakin uutta twistiä. Kivoja vinkkejä löytyikin, joista tässä yksi monista. Jokainen tekee toki oman jääkahvinsa niillä aineilla, jotka tekevät hyvää sekä kielelle että mielelle. Aika kiva oli juhlistaa suurvalloille ja Suomelle tärkeää päivää erilaisella päiväkahvilla. Presidentit Trump ja Putin ovat juuri tällä hetkellä edelleen neuvottelemassa Suomen presidentinlinnassa. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin! 

Lähijärvemme vesi ei enää virkistänyt pitkäksi aikaa. Vesi on nyt lämpöisempää kuin miesmuistiin.
Hikisempi päivä varmaan heille kuin meille, jotka saimme seurata tapahtumaa tv:n välityksellä lähes aamusta iltaan. Onhan tätä päivää ja tapahtumaa järjestelty peräti kaksi viikkoa, 😅 joten kyllä kai siinä ajassa ehtii tehdä kaiken valmiiksi! Huh huh ja heh heh! 


Aineet ja hieman ohjeita jääkahviin jäätelöllä (2-3 hengelle)

4 dl vahvaa kahvia (voit tehdä myös murukahvista)
2 dl maitoa (hasselpähkinämaitoa meillä)
n. ½ dl mantelilikööriä (tai muuta 'makeuttajaa')
jääpaloja 
pari dl vaniljajäätelöä (Tofuline vanilja soijajäätelöä meillä)
1 rkl vaniljapastaa halutessasi 
hieman murukahvia juoman pinnalle
  • Keitä hyvin vahvaa kahvia ja jätä se jäähtymään tai valmista kahvi murukahvista ja kylmästä vedestä.
  • Kahvijuoman valmistaminen onnistuu blenderissä (kuten meillä) tai korkeassa astiassa sauvasekoittimella.
  • Kaada kahvi, maito ja jääpalat blenderiin ja anna pyörä, kunnes jäät ovat murskautuneet ja vaahtoa tullut pinnalle.
  • Lorauta halutessasi likööriä lasin pohjalle ja kaada reilusti juomaa lasiin. 
  • Kaapaise jäätelöä reilusti kahvin joukkoon ja ripottele murukahvia pinnalle.
  • Tarjoa juoma saman tien lasista, jossa on pilli. Nautiskele hitaasti ajan kanssa tai siemaise saman tien ja tee uusi annos, jonka maltat nauttia pikkuhiljaa. 

Meille tämä kahvijuoma maistui niin hyvin, että päätimme tehdä huomenna uudelleen. Hieman ylimääräistä työtä tulee kahden kahvin keitosta. Juon itse päivisin vain kofeiinitonta kahvia. Hyvä puoli on se, että kahvin voi keittää hyvissä ajoin valmiiksi ja jäähdyttää kunnolla jääkaapissa. 


Oi että tämäntyyppinen päiväkahvi maistui ihanalle! Jouduin tekemään toisetkin annokset, tosin ilman likööriä. Jäätelö oli molempien mielestä ehdoton tässä juomassa.


Tällainen helteisen päivän pikapostaus tuli kirjoitettua lepuuttaessani  viikonloppuna rasittuneita jalkojani. Tuli harrastettua hieman liikaa liikuntaa. Mies käväisi silti pelaamassa aamulla 2 tuntia tennistä lämpimikseen. Minkähänlaisia suunnitelmia siellä lukijoiden joukossa on helleviikon varalle? Toivottavasti töissä ahertavilla on hyvä jäähdytysjärjestelmä! 

Linssisipsirouheella rapeutetut seitifileet katkiksilla ja kasviksilla

Tryffeliöljyllä marinoidut kukkakaalit, katkaravut ja seitifileet sekä salaatti maistuvat helteelläkin.
Hengästyttävän helteinen viikonloppu on takana. Heinäkuun puolivälissä oleva aika tuntuu varmaan tapahtumien järjestäjien mielestä täydelliselle. Sitähän se onkin, etenkin näin upeana kesänä. Aurinko hellii, nurmikko vihertää ja musiikki vie mukanaan. On helppo unohtaa arjen murheet ja nauttia piknikeväitä viltillä loikoillen. 


Meillä suomalaisilla on se onni, että useimmilla on mahdollisuus hakeutua veden äärelle. Ja meillä hämeenlinnalaisilla on se onni, että Ahveniston toimintapuiston alueella on ns jokaiselle jotakin. Suurin ongelma viikonlopun aikaan taitaa olla parkkipaikkojen täyttyminen jo ennen puolta päivää. Lauantaina monet saapuivat paikalle myös kävellen ja pyöräillen, onneksi!


Meidän perheessä on nautiskeltu sekä grilli- että retkieväistä, puhumattakaan savustuspöntön herkuista. Uusin innostuksen kohteeni ovat savustetut kasvikset. Niistä tulee uudenlaista lisuketta ruokalautaselle. Savustetuista juureksista valmistettu kasvissosekeitto on tarkoitus tuoda lähiaikoina tänne blogiinkin.  Pitäisi osata vielä päättää keittoon parhaiten sopivat kasvikset. Porkkanaa ja perunaa siihen joka tapauksessa tulee. 

Kaunis ruoka-annos kauniilla lautasella on ihanaa, kesäistä silmänruokaa. 
Tämänkertainen ruoka ei vaatinut kummoisia valmisteluja. Nostin jäiset seitifileet sulamaan jääkaappiin ennen golfkierrokselle lähtöä. Kukkakaali oli tämän aterian The Herkku. Bongasin sen joku aika sitten Lentävät sardiinit ruokablogista.
Pannulla nopeasti karamellisoidut punaiset (varhais)sipulit kuuluvat lähes aina kalaruokalautasillemme. Ohjeita löytyy blogeista moneen eri makuun! Itse kuullottelen niitä hetkisen öljyssä ja maustan suolalla, hunajalla ja omena- tai punaviinietikalla.


Tämä tryffeliöljy on ostettu Italiasta, mutta vastaavia löytyy varmaan Suomenkin kaupoista ja herkkumyymälöistä. 

Iso pussi pakastettuja seitifileitä on osoittautunut järkeväksi hankinnaksi. Näistä saa nopsaan monenlaista kalaruokaa. 

Kermaviili&sipulimaustetut linssisipsit maistuvat sellaisenaankin. 
Linssisipsirouheella kuorrutetut kalafileet onnistuivat hyvin ja olivat odotettuakin herkullisempia. Meidän nuoret vinkkasivat noista maukkaista sipseistä ja kasvisruokailijoina heidän lautasiltaan löytyi Sipsirapeutettua tofua upean Chocochilin ohjein. Aikomuksissa on valmistaa itsekin joku päivä koko tuossa linkissä oleva setti. 

Kalafileiden hidas sulatus, kuivatus ja kevyt maustaminen eivät vaadi erityistaitoja. 😉 

Isot linssirouhepalat pysyvät rapeina, mutta pienet pysyvät paremmin pinnalla. Molemmat onnistuvat. 


Aineet ja ohjeita linssirouhemarinoituihin seitifileisiin

seiti- tms kalafileitä (1-2/ruokailija, tuoreita tai pakastettuja)
hiukan suolaa (sipsirouheessa on myös suolaa)
limepippuria
kananmuna
linssisipsirouhetta (suositten pientä rouhetta)
katkarapuja halutessasi

Paistamiseen 2-3 rkl voi- ja öljyseosta


1 prk kermaviiliä
1 tl sinappia (Dijon minulla)
sitruunan mehua (1 rl) ja hieman kuoriraastetta
½ tl suolaa
hiukan sokeria tai hunajaa
pilkottua tilliä oman maun mukaan
rouhaisu limepippuria
  • Ota kalafileet ja katkaravut sulamaan ajoissa, jos ne ovat pakastettuja. Tuoreet saavat olla jääkaapissa näillä helteillä viime hetkeen saakka. (ehtivät lämmetä riittävästi valmistelujen aikana)
  • Tee kermaviilikastike alkajaisiksi tekeytymään jääkaappiin.
  • Vispaa kevyesti yksi kananmuna syvälle lautaselle. Rouhi käsin tai kaulimella muovipussin sisään laitetut linssisipsit.
  • Kuivaa sulaneet kalafileet huolella ja mausta kevyesti suolalla sekä pippurilla molemmin puolin.
  • Laita paistinpannu kuumenemaan ja lisää siihen voita/öljyä.
  • Käytä kalafileet ensin kananmunaseoksessa ja heti perään linssirouheessa. 
  • Paista fileet pannulla molemmin puolin, kunnes pinta on kauniin ruskea. (muutama min/puoli)
  • Kääntäminen onnistuu parhaiten pitkällä ja leveällä lastalla. (ainakin omat fileeni olivat aika murenevaisia)
  • Tarjoa kalafileet uusien perunoiden, kasvisten tai pelkän salaatin kanssa. Mikäli kiinnostuit tryffelimarinoiduista kukkakaaleista, ohje löytyy yllä olevasta linkistä. Voin vakuuttaa, että niiden maku on herkullinen. Voimakkaan makuista tryffeliöljyä ei kannata hulauttaa liikaa, ellei siitä ole aiempaa kokemusta!!
Kermaviilikastike riitti omille lautasillemme. Edes salaatti ei kaivannut kuin ripauksen sormisuolaa ja hieman sitruunan (taisi olla limen) mehua. Ruoka maistui todella ihanalle terassin varjoisalla puolella. Vesi, kivennäisvesi ja tilkkanen kuivaa kuohuviiniä on paras ruokajuoma näillä helteillä.

Runsas määrä vettä maistuu paremmalle jääpaloilla ja limellä sekä sitruunabasilikalla maustettuna.
Veden juomisen tärkeyttä ei liikaa korosteta. Minulle on suositeltu jopa 4 l / vrk, koska jalkojeni lihaskalvot ovat edelleen kireät. Niiden paranemiseen ei ole nopeaa, saatikka kivutonta keinoa. Kunpa olisin oivaltanut ajoissa, että suurin osa viime aikojen jalkakivuista liittyy lihaskalvoihin. Oletkohan sinä blogini lukija kuullut koskaan tuollaisesta vaivasta? Ikääntymisen pitäisi tuoda mukanaan viisautta ja tietoa, mutta ei näköjään sittenkään läheskään riittävästi.

"Siinä ne kukat odottavat suu auki vettä!" sanoi suloinen lapsenlapsemme viime viikolla. 😘


Herkutteluista vielä sen verran..(onko pakko, jos ei taho?) Ei todellakaan ole järkevää totutella itseään jokapäiväiseen makeaan näillä kiloilla ja vuosilla. Pienikin määrä viiniä aterialla herättää kuitenkin yllättävän makeannälän. Vihdoinkin löysin sallitun herkun. Mies saa syödä vaikka litrakaupalla jäätelöä tai muuta makeaa lihomatta grammaakaan. Arvatkaapa harmittaako? Tätä Lohilo-uutuutta löytyi omasta K-supermarketistamme. Muutama lusikallinen tätä ja tuoreet marjat maistuvat ihanalle eikä ylimääräisiä kaloreita kannata laskeskella.


Herkullista ja helteistä tätä heinäkuun viikkoa sinulle blogini lukija! Onpa mukavaa, että päätit vilkaista Mansikkaheinän vinkkejä kesäiseen ruokailuun! 💟 Kiitos kiitos!
Minä lähden heittämään viimeiset höyhentyynyt koneeseen. Tällä viikolla ne kuivuvat ulkona kohtuuajassa, kun muistaa käydä välillä pöyhimässä.

lauantai 14. heinäkuuta 2018

Nopeat mustikkaleivonnaiset


Hiphurraa! Nyt nautiskellaan ystävät kesän lämmöstä! Lämpötila lähentelee 20 astetta ennen aamukahdeksaa. Kuka jaksaa ahertaa keittiössä näillä säillä? En edes minä, joka rakastan leipomista yli kaiken. Välillä tekee mieli jotakin pientä hyvää jälkkäriä tai kahvileipää. Yllätysvieraillekin on ihana tarjota hyvät tuoksut uunituoreiden leivonnaisten ohella. 


Kävimme eilen Miehen kanssa hakemassa muutaman kupillisen mustikoita läheiseltä mäenrinteeltä. Voi että ne ovat tänä kesänä pieniä! Maku on onneksi oikein hyvä. Suurin osa metsämansikoista oli lähtenyt aamuahkeran kerääjän koriin. Me huhkimme yli puolen päivän golfkentällä, joten piti tyytyä harvoihin jämiin.   

Minttuyrttini innostui viime viikolla kukkimaan. Aika kivasti sopii väri tähän leivonnaiseen! Eikö?
Täytynee lähteä kauemmaksi kotoa, jos aikoo saada marjat mustikkakukkoon eli rättänään. Viime kesä oli sateista huolimatta  mieluinen marjanpoimijoille. Tein iki-ihanaa mustikkakukon tyylistä piirasta, johon laitoin hetken mielijohteesta myös vadelmia. Klikkaa tästä, jos kiinnostuit! Oli kiva löytää muutama muukin tähän vuodenaikaan passeli resepti vuosi sitten tekemistäni leivonnaisista. Silloin parantelin tekoniveljalkaani kotona ja aikaa kokkailuun ja postailuun riitti ja riitti...

Terävän veitsen kärjellä viilto onnistuu parhaiten lähes jäiseen taikinaan. Varo painamasta pohjaan saakka!!

Ostin viime kesänä purkillisen kreemijauhetta. Tuote vanhenee vasta v. 2019.
Ai niin! Menneiden muistelusta nykyhetkeen ja lupaamaani nopeaan leivonnaiseen. Voisi tätä kutsua varmaankin valmistaikinasta tehdyksi mustikkawieneriksi. Tämä on niin helppo tapaus, että tuskin kukaan ohjeita kaipaa. Postaan kuitenkin muistutukseksi siitä, että leipomiseen ei aina tarvita suuria valmisteluja ja 'jauhopeukaloa'. Nopeaa, helppoa ja herkullista tarjottavaa useimmat toivovat.


Aineet ja ohjeet mustikka (tms marja- ) leivonnaisiin

voi- tai lehtitaikinalevyjä (yhdestä tulee 2 leivonnaista)
uuninkestävää vaniljakreemiä (½ dl kreemijauhetta + 1½ dl vettä riittää neljään)
kananmunaa voiteluun
marjoja

Laita uuni kuumenemaan n. 225 asteeseen ja valmista vaniljakreemiä purkin (tai pussin) ohjeen mukaan. Halutessasi voit maustaa sen rommilla tai liköörillä.
  • Ota taikinalevyt sulamaan ja leikkaa lähes saman tien reunoihin viillot. Älä paina veitsen terää pohjaan saakka!
  • Voitele viiltojen ulkopuolella oleva osuus kananmunalla.
  • Annostele tekeytynyttä vaniljakreemiä leivospohjien keskelle.
  • Paista uunin keskitasolla, kunnes reunat ovat kauniin ruskeat. (n. 13-16 min)
  • Herkuttele hetimiten tai myöhemmin kunnolla jäähtyneenä. 
Tarvitsin eilen uunia ruoanlaittoon, joten samoilla uunin lämpimillä nämä leivonnaiset valmistuivat 'lähes itsekseen'. Mies vähän hämmästeli, että olivat niin vähällä vaivalla todella herkullisia. Maistuivat minullekin. Onneksi tein kahdet kummallekin, sillä ensimmäisen jälkeen suu yhä napsui.





Täällä Hämeenlinnassa tapahtuu viikonloppuna; Aulankojuoksut, herkkujen yö, linnajazzit ja paljon kaikkea muuta. Kesä on niin lyhyt, että kaikesta pitäisi ehtiä nauttia. Minä lähden taas Apparalle vesijuoksemaan ja illalla ystäväni luokse jo perinteeksi muodostuneille kesäisille lettukesteille.

Voi sorsaemoa, joka kuljetti eilen lapsilaumaansa lammikkoon Tawast Golfin 16. väylällä. Onnistui! 
Aurinkoista ja toivottavasti kaikin puolin lämminhenkistä viikonloppua Sinulle! Kiitos paljon, että ehdit käydä kurkkaamassa tämänkertaista postaustani! 💖

Korianteri-yrttini innostui kukkimaan toden teolla. Herkkiä ja kauniita mielestäni!

torstai 12. heinäkuuta 2018

Joutsenolaista rieskaa höpsyttämällä



Ei ollut sattumaa, että kerroin eilisessä postauksessani Joutsenosta. Suunnittelin jo alkuviikosta tämänpäiväisen leipomukseni. Asuimme nuorena avioparina 12 v iloisessa Etelä-Karjalassa. Opiskelujen päättyminen, lasten syntymät ja ensimmäisen omakotitalon rakentaminen töiden lisäksi aiheuttivat elämään pientä vipinää. Kokkasin jo tuolloin, mutta perinneherkun tekeminen tuntui liian vaativalle urakalle. Aito joutsenolainen ohrarieska syntyy kuulema käskopelolla, huntturmitalla ja korvakuulolla. Liian vaikeaa minulle! päättelin. Suomalainen ruokakulttuuri, ruokaperinteet ja maakuntaruoat kiinnostavat iän karttuessa aiempaa enemmän.  


Suunnittelin hankkivani lisää tietotaitoa rieskan teosta sukulaisvierailumme aikana. Höpsytysrieskaa tehdään edelleen perinnettä vaalivalla menetelmällä, jossa jauhot näyttelevät tärkeää osaa. Onkohan ohralesty-jauhoja edes myytävänä muualla päin Suomea? Eipä ole sattunut silmiini. Pullin leipomon rieskaa myydään netistä saamani tiedon mukaan jopa pääkaupunkiseudulla. Se on Etelä-Karjalaisten herkkua muillakin paikkakunnilla kuin Joutsenossa.

Yritän saada itselleni leipäjuuren Leipomo Joutsenolaisen juureen leivotun leivän viipaleista. Saas nähä, kuinka käy! 
Rieska tosiaan tehdään osin ohra- ja osin vehnäjauhoilla. Laitoin itse hieman enemmän ohrajauhoja. Rieskanteon työvaiheet eivät vie paljon aikaa, mutta taikinan ja leipien kohottamiseen pitää varata useampi tunti. Tänään oli täydellinen päivä ryhtyä rieskantekopuuhaan, sillä jalkojeni lepuuttaminen oli päivän pääteema. Sain eilen aiempaa tehokkaampaa hoitoa jalkakipuihini, joten vain vesijuoksu onnistui.


Ensimmäisen kohotuksen jälkeen leipäjuuri 'kihisi' todella runsaasti. Hiiva ja lähes valmis leipäjuureni toimivat yhdessä täydellisesti! 👌


Tällä kertaa koin leivän teon niin velvoittavaksi perinteiden osalta, että alustin käsin.

Yritin jakaa taikinan suunnilleen neljään samankokoiseen möykkyyn. (reilu 600 g)
Joutsenossa on kuulema myytävänä rieskan höpsyttämiseen tehtyjä puisia kulhoja. Ei löytynyt minulle enää, mutta Kuopion Ikeasta keksin vastaavan puukulhon. Hyvä tällä oli höpsytellä! 😉

Ihmeellisesti taikina muuttui leivän muotoon rennoilla ranteilla höpsytellessä. Oli kiva tunne huomata, että opin oikean tekniikan.
Kukaan joutsenolainen ystäväni ei ole vielä (!?) höpsytellyt rieskaa, joten jouduin etsimään tietoa netistä. Olihan siellä muutama juttu, mutta tarkat ohjeet reseptiin piti lukea 'rivien välistä'. Klikkaamalla tätä linkkiä ymmärrät, mitä tarkoitan! Ja vielä yksi tärkeä asia: En todellakaan kuvittele osaavani leipoa täydellistä joutsenolaista höpsytysrieskaa, mutta aion opetella sinnikkäästi. Olen oppimisen alkumetreillä ja into oppia lisää on kova. 


Aineet ja ohjeet leipomaani joutsenolaiseen ohrarieskaan (4 kpl)

1 l homogenoimatonta Luomu täysmaitoa
2 dl omaa leipäjuurtani (ei ole vielä täysin valmista)
1 pkt hiivaa (kokeneet leipojat laittavat vähemmän)
(pari kourallista kylmää vettä)
2½ tl suolaa
1 l (670g) ohralestyjauhoja (tavalliset ohrajauhot myös ok)
n. 7½ - 9 dl vehnäjauhoja (vaikea leipoa hyvin löysästä taikinasta)
(n. ½ dl vehnäjauhoja leipomisvaiheessa)
  1. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi, kaada isoon kulhoon ja murentele siihen hiiva.
  2. Lisää ohrajauhot ja vispaa taikinajuuri tasaiseksi. Peitä kulho liinalla ja jätä 'kihisemään' noin 45 min ajaksi.
  3. Roiski pari kourallista kylmää vettä kulhoon, jotta 'kihinä' loppuu. 
  4. Lisää vehnäjauhoja taikinaan ensin vispaten ja sitten käsin alustaen. (onnistuu varmaankin myös yleiskoneen leivontakulhossa)
  5. Taikina pitäisi tässä vaiheessa olla vielä notkeaa, mutta ei liian löysää. Alustin itse n. 10-15 min välillä hieman käsiä lepuuttaen.
  6. Jätä taikina taas kohoamaan n. 45 min ajaksi liinan alle.
  7. Jaa taikina isolla lusikalla neljään osaan runsaasti jauhotetulle pöydälle.
  8. Höpsytä kukin leipä vuorollaan puukulhossa (muovinenkin ok) ja siirrä kohoamaan jauhotetulla liinalla peitetylle syvälle lautaselle.
  9. Varaa leipien kohottamiseen reilu ½ h ja paista leivät joko puilla lämmitetyn uunin arinalla tai sähköuunissa kuumimmalla lämmöllä esim pizzakivellä noin 20 min. Paisto onnistunee myös uunipellillä. (saat ohjeita googlaamalla tai linkistä)
  10. Pistele leivät haarukalla tms ennen paistamista. (estää liiallisen kuoren kohoamisen)
  11. Koputtele kypsää leipää päältä ja pohjasta ennen kuin otat uunista. Kypsän leivän pitäisi tavallaan 'kumista'. 
  12. Nosta leivät jäähtymään ritilälle. Jossakin ohjeessa neuvottiin kääntämään leipä 'nurinpäin', mutta itselläni ne jäähtyivät pohja vasten ritilää. 

Olin 70-luvun loppupuolella katsomassa, kun Aili-täti leipoi tätä meille hyvin maistuvaa leipää. Ihailin suuresti hänen työskentelyään ja haaveilin osaavani joskus tulevaisuudessa itsekin leipoa hyvää leipää. Sämpylöitä tein tuohon aikaan vaihtelevalla menestyksellä. 

Sähköuuniin mahtuu paistumaan vain yksi leipä kerrallaan  pizzakivellä. Kahden leivän taikina kohoaa nyt hitaasti jääkaapissa. Paistan niistä rieskat huomenna ja vertailen nopean ja hitaan kohotuksen eroja. 
Tämänpäiväisen leivänteon jälkeen intoni saada oma vaalean leivän juuri toimivaksi pikapuoliin on entistä suurempi. En haluaisi kohottaa leipiäni ollenkaan hiivan avulla, tiedän sen olevan mahdollista. Tästä linkistä pääset aiempaan juurileivontaan liittyvään postaukseeni! 


Mies ei ole päässyt vielä maistamaan tätä ihanaa rieskaa. Parituntisen tennispelin jälkeen hänelle maistuisi varmaan huonompikin leipä. Ajatelkaas, kuinka hienolle tuntuu viipaloida hänelle tätä leipää iltapalaksi. 💓
P.S. Ja hän tykkäsi, todellakin tykkäsi. Tässä vielä seur. päivän leivät, jotka paistuivat samaan aikaan pellillä. Parempia rieskoja tuli eilen, mutta nämäkin tulevat varmuudella syödyiksi.



keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Helpolla hyvää pastakastiketta


Keittiö siirtyy näin lämpöisenä kesänä monissa perheissä ulkotiloihin. Kaikilla ei tietenkään ole mahdollisuutta grillata. Meillä suurin osa ruokailuista sujuu niin, että ruoka valmistuu sisätiloissa ja valmiit annokset kannetaan terassille.  Hyväkin ruoka maistuu paremmalle raikkaassa ulkoilmassa. Tämänkertaisen ruoan valmistukseen ei tarvinnut varata aineita eikä aikaa kovin runsaasti. 

Ihastuin tämän melonin makuun viime viikolla. Ystäväni oli laittanut sitä salaattiin. Kiitos Aira vinkistä!
Makea, aromaattinen ja aika vahvan makuinen sekä tuoksuinen meloni tekee salaatista herkullisen. Tuoreet mansikat löysivät passelin makuparin. 


Tämän kesän mansikat maistuvat erityisen maukkaille. Vai kuvittelenkohan, että ne olisivat tavallista parempia? Tuoreiden mansikoiden käyttö rajoittui aiemmin etupäässä makeisiin herkkuihin, mutta nyt niitä sujahtaa kevyesti ruoka-annoksiin. Salaattiin ja jopa pizzaan ne antavat herkullista makua ja värimaailmaa. 


Broilerin ja kalkkunan jauheliha ruskistuu hyvin kuumalla lämmöllä, kun sen antaa paistua rauhassa ja koko ajan kääntelemättä. Sipulit lisätään vasta ruskistumisen jälkeen, koska ne palavat helposti.

Uudet porkkanat kypsyivät ihan sopivan al denteksi eli napakoiksi kantarelliliemen haihtuessa.
Huhu kertoi, että kantarellit alkavat ilmestyä maastoon täällä Hämeessä. Ystäväni kävi nappaamassa eilisellä golfkierroksella reilusti yhteen munakkaaseen riittävän satsin noita keltaisia herkkuja, joten uskottava on. Viime kesä oli sen verran runsassateinen ja sienten osalta satoisa, että pakasteestamme löytyy vielä muutama pussi erinomaisen hyvin säilyneitä kantarelleja. Nyt niitä on lupa käyttää vaikka arkiruokaan. Tämänkertaiseen kalkkunanjauheliha-pastakastikkeeseen ne antoivat hyvän makulisän. Laitoin kaksi pussukkaa eli n. 4 dl omaan liemeen pakastettua kantarellisilppua.


Tämän kastikkeen teko suju keneltä vaan. Vaikein osa on mielestäni sipuleiden pilkkominen. 
Olen tykästynyt viime aikoina pikkusiskoni suosittelemaan kookoksen makuiseen ruokakermaan tehdessäni ruokaa broilerista. Tällä kertaa halusin testata uutta makua. Sienet ja kookos eivät sitä paitsi kuulosta hyvälle makuparille. Olen tainnut kertoa aiemminkin, että käytän valmiiksi maustettuja ruokakermoja silloin, kun haluan nopeasti ja helpolla hyvänmakuista ruokaa. 


Jauhelihan ei ole pakko olla kalkkunaa. Tällä kertaa olin ostanut sitä siksi, että se sattui olemaan tuoreinta jauhelihaa kaupan valikoimissa. Kastikkeen maustaminen sujuu tässä ruoassa niin simppelisti, että ihme, ellei onnistu kaikilta kokeilta.


Aineet ja ohjeet kalkkunan jauhelihasta tehtyyn pastakastikkeeseen  (3-4 hengelle)

1 rkl öljyä paistamiseen
400 g kalkkunan tms jauhelihaa
pari sipulia (esim puna- tai salottisipulia)
valkosipulia halutessasi
kantarelleja (tuoreita tai pakastettuja haluamasi määrä) 
nippu uusia porkkanoita
n.½ l kasvislientä
hieman tummaa sokeria
1 prk eli 2,5 dl ruokakermaa (maustettua halutessasi)
n. 2 rkl Maizena-kastikesuurustetta (vaaleaa)
(hieman vettä, jos kastike tiivistyy liikaa)
timjamia tms yrttejä 
(laitan itse aina balsamikastiketta antamaan hieman hapokkuutta)
suolaa, jos sitä tuntuu olevan liian vähän maistelun jälkeen
  • Keitä valitsemasi pastat samaan aikaan, kun valmistat kastikkeen. Yritä ajoittaa niin, että molemmat ovat valmiita samaan aikaan!

  1. Valmistele sienet; puhdista ja paloittele tuoreet tai sulata pakastetut.
  2. Ota jauheliha huoneenlämpöön n. ½ h ennen paistamista.
  3. Kuori ja paloittele sipulit. Pilko porkkanat.
  4. Kuumenna paistinpannu ja öljy. Lisää jauheliha pannulle ja anna ruskistua rauhassa. Sekoittele ja lisää pilkotut sipulit kuullottumaan.
  5. Haihduta sienten neste kasarissa tms ja pehmitä porkkanat nesteessä.
  6. Yhdistä jauheliha- ja sieniseokset. Lisää kasvisliemi kasariin.
  7. Mausta kastike kermalla, lisää suuruste ja kiehauta muutama minuutti. 
  8. Tarjoa kastike pastan kanssa. Sopisi varmaan myös riisin, kuskusin ja jopa perunoiden kanssa. Lisäkkeksi riittää hyvä ja raikas salaatti.

Pastan päälle kuuluu perinteisesti pecorino- tai parmesanjuusto. Tämä kastike maistui niin hyvälle, että edes Mies ei kaivannut tällä kertaa juustolisää.  


Muutaman päivän poissaolo kotoa oli villinnyt yrttini hurjaan kasvuun. Nyt yritän kuivatella ja pakastaa niitä talven varalle. Yrtit ovat mielestäni helpointa mahdollista kasvatettavaa. Ne viihtyvät hyvin aurinkoisessa paikassa eivätkä tarvitse paljoa ravinteita.

Uuden-Seelannin pinaatin kukat ovat pieniä ja keltaisia.


Korianterin kukkaset ovat valkoisia ja herkän kauniita. Ensimmäinen kerta, kun olen nähnyt kukkivan korianterin.


Olin jo poistamassa näitä reilu viikko sitten ottamiani kuvia puhelimestani. Toisaalta, teenhän blogiani toivein, että lapsenlapseni löytävät tämän joskus ja kiinnostuvat muustakin kuin kokkaukseen liittyvistä kuvista.




Joutseno on liitetty sittemmin Lappeenrannan kaupunkiin.
Kesällä -72 (8.7.) hurja kesämyrsky pyyhkäisi suuren osan Joutseno-nimisen paikkakunnan puista kumoon. Kurkistelin pari kuukautta myöhemmin junan ikkunasta tuota hurjaa näkyä. En arvannut löytäväni seuraavana kesänä itseäni useana viikonloppuna samalta kylältä. Tutustuimme Miehen kanssa seuraavana  talvena ja olimme aina tervetulleita kyläilemään tulevien appivanhempieni kotona. Noilta ajoilta on paljon ihania muistoja.


Tämä appivanhempieni kihlajaiskuva on täynnä rakkautta, kesää ja kukkasia. Sain Mieheltä luvan liittää kuvan tämänpäiväiseen postaukseeni. Uskon kuvan tuovan hyvää mieltä muillekin, koska se kertoo elämän tärkeimmästä asiasta. Pitäkää hyvää huolta toisistanne ja antakaa rakkauden näkyä! Minulla on varmaankin ollut maailman ihanimmat appivanhemmat!  Kiitos siitä! 💕