Ruokaohjeita

Sivut

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Parasta leipää on juureen tehty leipä



Leipä maistuu syystä tai toisesta kovalla helteelläkin. Itsetehty leipä, salaatti ja mansikat ovat pelastaneet ruokailuhuolemme kuluneella viikolla. Nykyinen leipäintoiluni liittyy hiivattoman leivän kehittelyyn. Uskomatonta, että onnistuin tekemään toimivan leipäjuuren. Ja ihmeellistä, että leipäni kohosivat ja paistuivat ihan täydellisesti. Olen haaveillut jo pitkään kotona tehdystä, ilman hiivaa leivotusta vaaleasta leivästä. Alkukesän lähes 'leivätön' jakso päättyy, koska tämäntyyppinen leipä tuntuu sopivan hyvin vatsalleni. Vihdoinkin hyvää leipää! mahtava juttu.   


Lapsuudessani rukiinen juureen leivottu leipä oli itsestäänselvyys. Myös ohraleipää valmistui äidin taitavien käsien pyörittelemänä säännöllisesti. Siihen aikaan en osannut ajatella, oliko leivän kohottamiseen käytetty hiivaa vai leivottu juureen. Taikinatiinun tai 'leipäkorvon' paikka oli leivinuunin päällä. Ihmettelin äidille ääneen, miksi hän oli jättänyt tiinun 'likaiseksi'. Lienenkö ymmärtänyt äitini selvityksen leipäjuuren tärkeydestä. Talolle oli kunnia-asia omistaa hyvä leipäjuuri!

Mansikkaheinä-blogin tunnusleivän voisi koristella mansikanlehdin. eikö? 
Löysin pari kuukautta sitten vinkin leivän tekoon liittyvästä kirjasta. Eliisa Kuuselan kirja Leipävallankumous on lähes järisyttävä teos. "Parhaaseen leipään tarvitaan vain vettä, jauhoja ja suolaa." sanoo Eliisa kirjansa alkusanoiksi. "Hapanjuurella leivottu leipä on vatsaystävällistä ja ravinteikasta. Sen maku vie jalat alta!" Se on niin totta, vaikka tähän saakka luulin hiivan olevan välttämättömyys. Taidan olla sielultani leiväntekijä itsekin. Huomaan postanneeni blogiini aika monta kertaa leivästä. Nyt olen sanalla sanoen leipähurmiossa onnistuneen juurenteon johdosta.


Jauhoilla on merkittävä osuus onnistuneen leivän syntymisessä. Tuoreet, mielellään luonnonmukaisesti tuotetut jauhot varmistavat leivän hyvän maun ja rakenteen. Leivänteon juurille pääsyyn ei ole oikotietä. Kerran onnistunut juuri sen sijaan voi säilyä toimivana vuosikymmeniä.  


Hurjasta hellekaudesta on hyötyä leipäjuuren teossa. Onnistunut juuri tarvitsee hyvät olosuhteet ja riittävän lämpötilan alkaakseen toimia virkeästi. Sitä minun viisi päivää hellimä juureni todellakin teki; kuohui ja pulputti. Kuudentena aamuna huomasin osan  leipäjuurestani valuneen yön aikana alustalle. Suurin osa sentään säilyi, joten leivän teko saattoi alkaa. Juurta säilyi vielä riittävästi kaikkien tulevien leipieni emojuureksi.


Varmin tapa testata leipäjuuren toimivuus on ns 'veteentiputustesti'. Jos juuripallero kelluu veden pinnalla, juuri varmasti toimii. Tämä hetki oli leiväntekoprosessini jännittävin. Vihdoinkin tiesin osuneeni 'kultasuoneen' eli parin kokeilun jälkeen onnistuin. Edellinen yritelmä alkoi pilaantua, samoin jo muutama vuosi sitten tekemäni kokeilu. Tarkoitan tällä sitä, että oman leipäjuuren teko on mahdollista, mutta kannattaa noudattaa ohjeita kirjaimellisesti. Fusku tai liika kiire kostautuu! 





Nyt elättelen jo toiveita leipoa juuren avulla pitaleipiä, patonkia, sämpylöitä, pitsapohjaa, foccaciaa, ciabattaa jne. Terveellisten kokojyväjauhojen lisääminen taikinaan mahdollistaa luvallisen leivänsyönnin. Leipä maistuu useimpien mielestä hyvälle, joten terveellinen ja täydellisen makuinen ilman hiivaa leivottu leipä täyttää vaativankin leivänpurijan toiveet. Näissä ensimmäisissä leivissäni on vain pieni osuus grahamjauhoja, sillä halusin varmistaa täydellisen kohoamisen. Tavalliset , mielellään luomuvehnäjauhot leipoutuvat hyvin ja käyttäytyvät toivotulla tavalla.


Aineet ja ohjeita kahteen vehnäiseen hapanjuurileipään

200 g leipäjuurta
700 g (7 dl) haaleaa vettä
950 g puolikarkeita vehnäjauhoja
50 g graham (täysjyvävehnä) jauhoja
20 g (1 rkl) suolaa 

(Alla olevat ohjeet löytyvät perusteellisemmin 'Ruokavallankumous'-kirjan sivuilta.)
  1. Valmistele juuri.
  2. Sekoita taikina.
  3. Anna taikinan tekeytyä tunnin ajan.
  4. Lisää suola ja taittele taikinaa, kunnes se on kimmoisaa.
  5. Ensikohota taikina.
  6. Muotoile leivät.
  7. Jälkikohota.
  8. Paista leivät. ( 250 ast/20 min ? 220 ast/20 min.)
Itse en lähtisi missään tapauksessa tekemään tätä leipää perehtymättä ensin kirjan mainioon ja perusteelliseen opastukseen. Lämmin kiitos Eliisa Kuusela innoittamisesta ja oppaana toimimisesta!


Ensin luin kirjaa lähes viikon joka päivä. Samoja sivuja uudelleen ja uudelleen, kunnes ymmärsin, mistä on kyse. Leiväntekoprosessi kysyy suurta paneutumista ja innostusta asiaan. Itselleni lapsuuden muistot leivän tuoksuisesta kodista on ollut ehkä suurin kannustaja. 


Halusin kertoa teille lukijoilleni tämän oman juureen leivotun leivän tarinani, vaikka vinkit ja ohjeet ovat kokonaan Eliisa Kuuselalta. Ehkäpä siellä ruudun toisella puolella on joku, joka on haaveillut samanlaisesta 'leipäherätyksestä'. Helppoa tämä touhu ei missään tapauksessa ollut. Juuren teko ei paljoa rasita, mutta ensimmäisiin leipiin pitää varata koko päivä. Monen työvaiheen kautta saa epäilemättä parasta leipää. 


Lopuksi vielä aika hauska tarina leipäjuureni matkasta valmiiksi leiväksi. Aloitin juuren teon viikko sitten torstaina miettimättä perusteellisemmin jatkoa. Tiesin tulevani alkuviikosta pääkaupunkiseudulle mieluisaan tehtävään eli hoitamaan nuortemme kahta kissaneitiä. Tulin tällä kertaa junalla, joten nuori juureni pääsi laukussani matkustamaan reilun sadan kilometrin matkan etelään. Toinen vaihtoehto olisi ollut heittää juuri taas pois ja aloittaa viikonloppuna alusta. Hyvin juuri sieti matkanteon ja toisaalta ekat leivät uudessa ympäristössä ovat ikimuistoisia.




Nämä neidit eivät perusta leivästä olipa se kuinka herkullista tahansa. Heillä on aivan omat ruokansa. Tärkeintä, että ruoka maistuu helteelläkin. Veden lipitys sujuu kissoilta luonnollisesti, toivottavasti myös ihmiset muistavat asian tärkeyden! 


Hyvää loppuviikkoa ystävä! Kiitos paljon, kun jaksoit käydä klikkaamassa blogini kuulumisia! Tämä viikko on kulunut monenlaisissa touhuissa sekä kissojen että lastenlasten kanssa. Ruoan tekeminen tuntuu nyt 'pakkopullalta', mutta leivän leipominen oli ihanaa! Kaikki leipää maistaneet ovat kehuneet sen makua tosi paljon.

P.S: Juurenteossa tulee 'ylijäämäjuurta', jota ei saa heittää viemäriin. Eliisan vinkin innostamani käytin sitä lettutaikinan pohjaksi. Tuli muuten mahtavia räiskäleitä!

Vaikka mikään muu ei maistuisi helteillä, räiskäleensyöntiin ei tarvinnut kauaa houkutella. Kaikki meni!



11.8. tein jo neljännen kerran leipää omalla juurella. Taikina tuntui ihan täydellisen kimmoisalle ja leipoutuvalle. Eipä ollut yllätys, että leipä onnistui loistavasti. Suurin ongelma lienee, että tämä leipä maistuu ihan käsittämättömän herkulliselle, joten sitä tekee mieli ottaa lisää koko ajan. Mies on samoin leipäni lumoissa. Onneksi pakastaminen ei pilaa hyvää makua. Toinen leipä meni pakkaseen heti jäähdyttyään.



8 kommenttia:

  1. Uunituore leipä on vaan niin hyvää..tuoksui melkein tänne asti:) Tuollainen mansikanlehdillä koristeltu leipä sopisi kyllä täydellisesti blogin tunnusleiväksi:) Meilläkin oli aikoinaan mummolassa juuri, jota me lapset aina ihmeteltiin.. vaan olipa mahtavaa että sait juuren "kasvatettua", hienoa♥ Täällä meillä on ollut niin lämmintä ettei ole oikein kärsinnyt mitään leipomuksia/ruokia sisällä tehdä, on niin kuuma:) Vaan ulkona on ollut oikein hyvä grillailla ja välillä on käyty ihan ulkona syömässäkin, sekin on ihan kiva vaihto ehto näillä helteillä..istua vain pöytään ja odottaa kun lautanen tulee eteen:) Suloisia on kissa neidit♥ Aurinkoista viikon jatkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leipäleipää ja kaupan leipää. On siinä eroa, vaikka molemmat herkullisia. Nyt taidan eka kertaa olla itsekin täysin tyytyväinen aikaansaannokseeni. Hyvät oli tosin ohjeetkin.
      Kesä 2018 jää varmasti mieleen helteistään. Nyt kyllä jo toivon itse kunnon vesisadetta! 🌨☔
      Kissaneiditkin vilkastuvat sekä aikaisin aamulla että auringon laskettua illalla. Viisaita ovat!
      Aurinkoa sinnekin sopivasti! Nautitaan nyt lämmöstä "koko rahan edestä"!
      Kiitos Päde ihanasta kommentista! 😊

      Poista
  2. Sinä olet todella paneutunut leiväntekoon. Ja kun vielä sydänkin on hommassa mukana, niin ei voi tulla muuta kuin täydellistä leipää. Maistan sen tänne asti. Ja oijoi mitä räiskäleitä! Tai lätyiksihän niitä täällä meidän tienoolla sanotaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leipä ja letut! Kaksi lapsuuteni tärkeintä makumuistoa näyttävät olevan monen herkkua.
      Se tuoksu, se tuoksu! Sitä ja siihen liittyvää tunnetilaa kai yritän itsekin hakea.
      Arvaas mitä? Tultiin jo 10.30 kierrokselta ja nyt on taikina tekeytymässä. Teen kotiinpalaaville juureen leivottuja sämpylöitä. Hyvin näyttää juuri toimivan edelleen.
      Viikonlopun viihtyisiä hetkiä sinne teille!👍

      Poista
  3. En kestä kuinka hyvältä näyttää tuo leipä, ihana että jaksat leipoa näin kuumallakin jotta tällainen talvileipuri saa nauttia kuvista ja mahtavasta ulosannista. Kissaneidit ovat hyvässä hoidossa, ne on niin suloisia. Hyvää ja rentouttavaa viikonloppua 😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kestä kestä! 😁 Onneksi jaksoin leipoa, leipäjuuren onnistuminen oli niin hieno kannustin. Jotain uutta ja virkistävää blogini kaipasikin näin helteellä.😎🍓
      Kisut ovat hellyttävän ihania, joita on ilo 'hoitaa'. He ovat itsenäisiä söpöliinejä, mutta ovat hyväksyneet meidät kivasti peräänkatsojikseen.
      Sinne myös virkistävää viikonloppua! 🤗

      Poista
  4. Ei vitsit, olipa mielenkiintoinen päivitys ja herkullisen näköistä tuo leipä! Arvaa onko minunkin nyt pakko ostaa tuo kirja itselleni, että pääsen käsiksi tuohon juuriohjeeseen! :)
    Mukavia kesäpäiviä!! ♥ Ja kissoille paljon rapsutuksia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso kiitos! Tämä oli hieno kommentti, koska epäröin jo postausta. Instan puolella on jo paljon kuvia leivistäni.
      Kirjavinkkaus antoi onnistuneen leipäni ohella syyn kirjoittaa jotakin myös blogiin.
      Varmasti saavat neidit ylimääräisiä rapsutuksia ja terkkuja sinulta. 😙
      Mukavia veneilyreissuja teille viikonloppuna! ⛵

      Poista

Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini. Otathan minuun rohkeasti yhteyttä!