Jogurttimarinoitu broileri on maukasta ja mureaa

Ananas, viinirypäleet ja kurkkuraita raikastavat tätä ruoka-annosta ihanasti.

Broilerinliha on kuulunut meidän perheen suosikkiraaka-aineisiin niin kauan kuin muistan. En osaa sanoa, kuinka monia eri ruokalajeja olen siitä tehnyt. Yleensä kaikki on sujahtanut ns parempiin suihin ja nälkä on pysynyt loitolla useamman tunnin ajan. Broilerista on helppo valmistaa ruokaa, se on kohtuullisen edullista ja sisältää runsaasti protskua. Eipä siis ihme, että kaupassa tulee tartuttua maustamattomiin broilerin fileisiin, ellei ole selkeää muuta suunnitelmaa ruoaksi. Broilerin jauheliha on korvannut aiemmin käyttämäni naudan jauhelihan. 

Pilkoin viime viikonloppuna kokonaista ananasta pakasteeseen ja samalla aloin mieluilla hedelmäistä broileriruokaa. Thaiwokki olisi ollut yksi vaihtoehto, mutta intialaistyyppinen jogurtissa marinoitu broileri kiinnosti tällä kertaa vielä enemmän. 'Sukelsin' saman tien internetin tarjontaan ja löysin useammankin jogurttimarinadin ohjeen. Niitä sopivasti yhdistelemällä ja omia makunystyröitäni kuunnellen valmistin aikamoisia makuelämyksiä tarjonneen aterian. Onneksi napsin muutaman kuvan, 😏 varmuuden vuoksi..

Jogurttimarinadin voi tehdä joko miedoilla tai tulisemmilla mausteilla. Itse valitsin tällä kertaa keskitien. Chiliä ja valkosipulia maltillisesti, pippuria, inkivääriä, juustokuminaa sekä kanelia ja kurkumaa hieman reippaammalla otteella. Hapokkuutta tuli limen mehusta ja makeutta hunajasta. Ensimmäinen jogurttimarinadini onnistui hämmästyttävän hyvin. Ehkäpä saan sinutkin innostumaan ja testaamaan jogorttikylpyä broilerinpaloille. Näin valmistunut broisku oli mureaa ja tuli mainiosti juttuun kurkkuraidan, hedelmien ja parsan kanssa. Lisäkeruoaksi keitin riisi-quinoa moniviljaseosta. Se kiehui kypsäksi samassa ajassa, mitä meni broilerin valmistamiseen. 

Kurkkuraita on vakiokastike intialaistyyppiselle, hieman tuliselle ruoalle. Se maistuu raikkaalle ja vähentää ruoan mahdollisesti aiheuttamaa poltetta suupielissä. Tällä kertaa se maistui ilman tuota polttavaa tunnettakin. Täältä löysin hyvän ohjeen kurkkuraitaan ja vinkkejä marinadiin. 

Jogurttimarinoitua broileria riisillä ja hedelmillä (riittää n. 4-6 ruokailijalle)

Marinadi (n. 600 g maustamattomille broilerin fileille)

1½ dl paksua jogurttia

1 tl suolaa (hieman enemmän, jos broilerinfileet ovat täysin suolattomia)

1-2 rkl hunajaa

n. 1 rkl raastettua inkivääriä

2-4 valkosipulin kynttä paloina

chiliä oman maun mukaan (myllystä hiutaleita minulla)

n. 3 rkl limen tai sitruunan mehua

1 tl paprikaa ja kurkumaa 

2 tl juustokuminaa

n. 1 rkl murskattuja korianterin siemeniä 

(nämä olivat omat mausteeni, mutta vähemmälläkin pärjää)

Paistamiseen öljyä+voita  ja kastikkeeseen kermaa, creme fraichea tai smetanaa

Lisäkkeeksi haluamaasi riisiä tai tumma riisi-quinoa seosta (määrä riippuu ruokailijoiden määrästä ja keitto-ohjeet löytyvät laatikon kyljestä)

• Sekoita marinadin aineet keskenään kannellisessa kulhossa.
• Laita broilerinfileet kokonaisina tai valmiiksi paloiteltuina rasiaan ja kääntele paloja niin, että marinadia tulee tasaisesti joka puolelle.
• Jätä seos marinoitumaan n. ½ tunniksi tai tarvittaessa esim yön yli. (omani marinoituivat n. 12 tuntia)
• Nosta kulho huoneenlämpöön n. ½-1h ennen paistamista.

Aikomukseni oli tehdä broilerinpaloista herkullisen hedelmäisiä vartaita ja kypsentää ne grillissä. Toinen suunnitelmani oli kypsentää palat uunissa ja tehdä kastike erikseen. Lopulta ruoka valmistui paistinpannulla ja -kasarissa ja onnistui oikein hyvin niinkin. Todennäköisesti teen samaa marinadia uudelleen ja valmistan vartaita. Näin marinoidut broilerit ovat niin mureita, että grillikypsennys onnistuu varmasti.

• Nosta marinoituneet broilerinpalat talouspaperin päälle ja pyyhi enimmät marinadit pois. (tämä oli työteliäin vaihe ruoan valmistuksessa)
• Kuumenna rasva hyvin paistinpannulla ja paista marinadista pyyhityt broilerit muutama pala kerrallaan niin, että saat niihin ruskean pinnan molemmin puolin.
• Kokoa paistetut broilerit kasariin tms ja kaada (maustettua) ruokakermaa tai kuohukermaa palojen päälle. Kuumenna seosta ja anna kiehua hiljalleen, kunnes broilerit ovat kauttaaltaan kypsiä. Mausta kastiketta halutessasi creme fraichella tai smetanalla. (loppumarinadin lisäämistä en uskalla suositella kastikkeeksi, koska siinä on ollut raakaa broilerin lihaa)
• Laimenna kastiketta tarvittaessa vedellä+kasvisliemellä ja lisää suolaa sekä mausteita tarpeen mukaan. 

Kuumensin tälle intialaisittain maustetulle aterialle isoja ananaslohkoja ja viinirypäleitä. Muutama parsa kypsyi rapeaksi samalla pannulla ja sopi kokonaisuuteen. Raikkaan salaatin kanssa nämä broilerit eivät kaipaa riisilisuketta. Silloin broilerit pitää kypsentää kokonaan kypsiksi paistinpannulla, uunissa tai grillissä.

Pääsiäisestä on aikaa, mutta nämä naapurin papan pihamaalta vapunaattona näppäämäni kuvat sopivat väreiltään tähän postaukseen. Vein papalle munkkeja, joita hän myöhemmin kiitteli tosi vuolaasti. Olivat kuulema erittäin hyvänmakuisia!  😋😘

Kiitos sinulle, joka halusit käydä lukemassa tämän postaukseni! Toivon, että sait jotakin lisävinkkiä lähestyvän viikonlopun ruokasuunnitelmiisi! 👍😄

Kaurajauhis ja uunipaahdetut viinirypäleet ovat uusia makututtavuuksia

Jauhelihapizzan monet variaatiot ovat pitäneet pintansa lukemattomien muiden pizzojen joukossa. Nopeaa, helppoa ja aina onnistuvaa ruokaa on ilo kokata. Eilen halusin testata uutuutta (itselleni), joka on tavallisen jauhelihan kasvisversio. Elovena on tullut tutuksi hyvien kaurahiutaleiden ansiosta. K-kaupan kasvisruokaosastoa tutkiessani osui silmiini Muru -kaurajauhis ja sehän pääsi saman tien ostoskärryyni.

Pastaa aioin itsekin ensin, mutta teinkin pizzaa. 

Suhtaudun joka kerta uutta raaka-ainetta testatessani aika kriittisesti tuotteeseen. Toisaalta en ole ensimmäisenä tyrmäämässä uusia innovaatioita. Tiedän tarvitsevani useamman maistelukerran, jotta makunystyräni hyväksyvät uudentyyppisen maun. Kaurajauhis tuntui ja näytti ulospäin jo valmiiksi ruskistetulle jauhelihalle eikä maistunut mielestäni sellaisenaan oikein millekään. Mausteiden ja muiden pizzaan tulevien aineiden kanssa se toimi jo ensimmäisellä kerralla. Uskallan suositella, jos haluat valmistaa kasvisruokaa.

Takana näkyvät jauhot ovat mielestäni erittäin toimivia pizzataikinassa. 

Pitkästä aikaa pizzapohjaa ilman leipäjuurta. (Olin kylässä ja leipäjuuri kotona.) Onnistui tämäkin! 

Aineet ja ohjeet yhteen pellinkokoiseen kasvispizzaan

Pohjataikina 
2 dl vettä (37 tai 42 ast riippuen hiivasta)
n. 1/5 paketti eli 10 g tuorehiivaa tai ½ pss kuivahiivaa
ripaus (1 tl) sokeria
2 rkl öljyä
½ tl suolaa
n. 5 dl vehnäjauhoja (mieluiten 00-jauhoja)

• Lämmitä vesi sopivaan lämpötilaan riippuen siitä, kumpaa hiivaa käytät. 37 ast tuorehiivalle ja 42 ast kuivahiivalle. (Omani oli viileämpää, koska kohotin taikinaa jääkaapissa muutaman tunnin ajan.)
• Lisää sokeri ja hiiva ensimmäisenä veden sekaan, sitten öljy ja suola. Vispaa jauhoja nesteeseen aluksi vispilällä ja loput käsin alustaen. Alustamista  eli vaivaamista kannattaa jatkaa sen aikaa, että taikina alkaa irrota kulhon reunoilta. Taikina tuntuu kiinteälle, kun sitkoa on muodostunut riittävästi.
• Jätä taikina kohoamaan liinalla peitettynä lämpöiseen paikkaan. Voit kylmäkohottaa taikinan jääkaapissa ja ottaa työpöydälle siinä vaiheessa, kun alat valmistella muita pitsaan tulevia aineita. 

Taikinaa ei tarvitse välttämättä kaulita vaan sen voi taputella ja pyöritellä sormenpäillä (vaatii vähän harjoittelua) riittävän isoksi pyöreäksi tai pitkulaiseksi 'lätyksi'. Taikinan hyvän sitkon ansiosta sitä on helppo käsitellä ja muokata.

Kaurajauhispizzaan tulevien aineiden valintaan vaikuttavat ovat makumieltymykset.

Meidän pizzaan valikoitui tällä kertaa

• pohjalle kauttaaltaan tomaatti-pecorino kastiketta (Barilla 400 g purkista n. 2/3) 
• valkosipulinkynsiä pieniksi pilkottuna
• kaksi punasipulia viipaleina
• 1 pss kaurajauhista pussin ohjeen mukaan paistettuna (lisäsin pari valk.sip. kynttä jauhiksen sekaan)
• yksi makea suippopaprika
• 1 mieto chili viipaloituna (poistin siemenet)
• 1 nippu pilkottua basilikaa
• n. 50 g raastettua Väterbotten juustoa (tms vahvaa juustoa)
• n. 70 g Maatilan parhaat juustoraastetta
• n. 100 g Emmental-Mozzarella juustoraastetta

Paistoin pizzan mahdollisimman kuuman uunin (250 ast) keskitasolla n. 15 min. Lopussa laitoin grillivastuksen päälle, jotta pinta sai hyvän värin.  Mies epäröi aluksi kaurasta tehtyä jauhista, mutta myönsi pizzan olevan oikein hyvää. Itselleni maku oli liiankin maukas, vaikka jauhelihapizzaa en ole syönyt aikoihin.

Rucolan ja babypinaatin lehdet viimeistelivät tämän pizzan. 

Lopuksi vielä kiva vinkkini joulunajan kasvistarjoiluun. Luin at maria's blogista, että viinirypäleitä voi paahtaa uunissa. Ihan uusi idea, jota halusin testata saman tien, mutta toteutin vasta tänä viikonloppuna.

Kasvismoussaka, monipuolinen salaatti sekä uunipaahdetut viinirypäleet ja tomaatit  olivat ihana kokonaisuus!

Valuttelin hieman oliiviöljyä ja ripottelin sormisuolaa näiden viinirypäleiden ja kirsikkatomaattien pinnalle. Kuullottelin sitten n. 20-30 min / 200 ast. Mehua tuli aika paljon, jota käytimme salaatinkastikkeena. Minä tykästyin näihin niin paljon, että teen varmaankin pian uudelleen. Maku tuskin voi näistä parantua, olivat ihania!

Poistin rypäleiden oksat ennen kuullottelua, jotta niitä on helppo lisätä salaattiin. En osaa sanoa, irtoaisiko nestettä vähemmän, jos olisin jättänyt oksat paahdon ajaksi paikoilleen.

Toivottelen hyvää joulukuun viikkoa sinulle, jolla oli aikaa käydä kurkkaamassa blogini kuulumisia. Kiitos että teit sen! 😘 Toivon tottakai, että sait jotakin vinkkiä omaan ruoanlaittoosi! Joulun aikaa lehdet ja blogit pursuavat toinen toistaan herkullisemman tuntuisia ruokia ja leivonnaisia. Omat suunnitelmani ovat vielä vaiheessa. Olisipa hienoa saada uusia ideoita ja vinkkejä maistuviin jouluruokiin. 😋😀

Omenaherkkua kondensoidulla kookosmaidolla, gl

Tämä erittäin helppotekoinen ja herkullinen hedelmäpiirakka valmistuu vikkelästi. Uskallan suositella! 

Epävarmuus aiemman mustikkapiirakkani oikeista ainemääristä iski tänään sellaisella voimalla, että pakkohan minun oli asia tarkistaa. Ystäväni soitteli ja halusi varmistaa, tuleeko taikinaan tosiaan niin paljon jauhoja ja saman tien alkoi itseäni arveluttaa.. Olenkohan varmasti mitannut aineet oikein? En todellakaan toivo, että kukaan epäonnistuu kokkauksissaan siksi, että ohjeessani on joku virhe. Toisaalta on aika inhimillistä, jos sellainen joskus tulee. Otathan yhteyttä, jos näin pääsee käymään!

Meillä oli vain 3 omenaa, joten lisäsin piirakkaani 3 persikkaa antamaan hedelmäistä makua.

Olen kertonut aiemminkin, että teen tätä blogia omasta innostuksesta ja ilman mainostajia. Hyvälle tuntuu ajatus, että joku saa inspiksen kokkailla blogini innoittamana. Itsetehty ruoka on jotain paljon parempaa kuin tulee ajateltuakaan.  Muistijälki monista tapahtumista on paljon voimakkaampi, kun sen voi yhdistää kotona valmistettuun ruokaan tai leivonnaiseen. Ystävien kanssa vietetyt ihanat hetket palaavat vuosikymmenienkin jälkeen mieleen, kun muistellaan mitä silloin syötiin yhdessä. Muistan vielä 60 vuoden takaa tilanteita, kun sain jotakin äärettömän herkullista syötävää ensimmäisen kerran. Jopa herkun tuoksut palaavat mieleeni.

Suklaat kannattaa paloitella veitsellä karkeaksi rouheeksi. Nyt käytin Fazerin Taloussuklaata.

Tällä kertaa minun piti kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi - hah haa! Näkis vaan! 😉 

Mustikkapiirakka onnistui tosiaan niin hyvin, että päätin leipoa samalla ohjeella uudemman kerran. Nyt vaihdoin mustikoiden tilalle hedelmiä ja lisäsin piirakan päälle tulevaan muruseokseen hieman kaurahiutaleita ja mantelijauhoa. Täsmälleen tuo jauhoseos, kondensoitu kookosmaito ja tummasuklaarouheet muodostavat mielestäni täydellisen kombon. 

Aineet omassa omena-persikkapiirakassani (määrä on sopiva 25 x 36 cm vuokaan)

Huom! Jos käytät muita jauhoja (esim tavallisia vehnäjauhoja), kannattaa varmistaa jauhojen suhde muihin aineisiin jostakin toisesta piirakkaohjeesta!

4 dl gluteenittomia kaurajauhoja (Myllärin)

3 dl gluteenittomia kaurahiutaleita (Myllärin)

3 dl mantelijauhoja

2 dl fariinisokeria tms tummaa sokeria

1 rkl vaniljapastaa (tai vaniljasokeria, laita halutessasi vähemmän)

1½ tl leivinjauhetta

200 g voita (huoneenlämpöistä)

1½ dl maitoa (minulla hasselpähkinäm.)

Päälle

3 omenaa ja 3 persikkaa (näyttivät nektariineilta, mutta pakkauksessa luki Persikka)

n. 50 g Talousuklaata

1 prk kondensoitua kookosmaitoa

n. 4 dl muruseosta

Laita uuni kuumenemaan n. 200 asteeseen

• Yhdistä kuivat aineet, sekoita ja nypi pehmeä voi sekaan.
• Ota taikinasta n. 2½ dl erilliseen astiaan. (Tänään lisäsin siihen 1 dl kaurahiutaleita ja ½ dl mantelijauhetta, koska seos tuntui liian pehmeälle.)
• Lisää maito lopputaikinaan ja tasoittele (lusikalla) sitten leivinpaperoituun uunivuokaan.
• Pese hedelmät hyvin, poista siemenkodat ja paloittele ne.
• Leikkaa suklaa leikkuulaudalla karheaksi rouheeksi.
• Paista pohjataikinaa uunin keskitasolla n. 5 - 10 min eli sen aikaa, kun käsittelet hedelmät, rouhit suklaan ja avaat kookosmaitopurkin.
• Ota vuoka uunista ja ripottele hedelmäpalat sekä suklaa hieman paistuneen pohjataikinan päälle.
• Valuttele kondensoitu kookosmaito edellisten päälle. (määrä tuntuu isolle, mutta laitoin itse kaiken piirakkaan)
• Paista piirakkaa vielä uunin keskitasolla n. 35 min. Tarkkaile, ettei pinta pääse ruskistumaan liikaa. Pohjan pitäisi paistua ruskeaksi, mutta taikina saa jäädä muuten pehmeäksi. Harjoittelu piirakan paistossa on plussaa! Ei se ole minultakaan aina eka kerralla onnistunut;)

Voi apua, että tämä piirakka on liian ihanaa! Vaniljakastike tai -jäätelö 'kyytipoikana' ei ole pahaa sekään! 

Nyt on kuulema hedelmäpuut tuottaneet runsaan sadon. Saisimmepa mekin tulevina kesinä poimia omenia ja luumuja oman pihan puista! Tänä vuonna niihin ei tullut ensimmäistäkään hedelmää. Kotimaisista omenista voi tehdä todella monenlaisia herkkuja. Uuniomenia, omenahilloa ja -kompottia tekisi minunkin mieleni. Onneksi torilta tai kaupoista voi ostaa omenia, jotka on kasvatettu lähellä.

Käyvin tänään ystäväni kanssa tutustumassa Hämeenlinnan Street Food Fiesta-tapahtumaan. Monenlaista ruokaa näytti olevan myynnissä ja ilahduttavan paljon ihmiset maistelivat annoksia. Me nautimme etupäässä silmänruoasta, koska kotona oli valmista ruokaa ja olin kutsunut ystäväni syömään kotiini. 

Pistaasiherkku näytti upealle, mutta oli 'luvalla sanoen' todella makeaa, ei ihan makuuni.

Meille söimme vain pienet maistiaiset, sillä kotona odotti herkullistakin herkullisempi kesäkurpitsa-lohipiiras. Tänään oli tarkoitus postata siitä, mutta jäi nyt seuraavaan kertaan. Jälkkärinä nautimme tietenkin pakasteesta sulattamaani mustikkapiirakkaa vadelmien ja vaniljakastikkeen kanssa. Eipä jälkkäri paljon tästä enää parane! 

Ihanaa ja herkullista viikonloppua sekä sylillinen kauniita auringonkukkia sinulle ystäväni! Kiva, että päätit pistäytyä blogissani! 

Kasvispitoisen ruokavalion ylistystä ja ajatuksia keventämisestä

Mansikoita, mifua, salaatteja, raparperisalsaa, yrttejä ja herkullisia salaatinkastikkeita lautasella. Hellepäivän parasta ja terveellisintä ruokaa, tykkään minä. Ehkäpä tämän blogipostauksen innoittamana ryhdyn itsekin useammin valmistamaan täydellisen aterian terveellisistä raaka-aineista. 

Herkuttelua muutama päivä ja sen jälkeen tiukkaa itsekuria vaativa ruokavalio vähintään pari viikkoa. Tätä jojoilua on kestänyt kohdallani jo yli vuoden. Onneksi pidän kasvisten mausta, mutta harmillisen paljon enemmän kaikenlaisesta herkuttelusta. Olisinpa vielä nuori ja tervejalkainen! Kertyneet kilot karisisivat parissa päivässä tehokkaan liikunnan ja hieman kevennetyn ruokavalion avulla. Mutta turhaan inisen. Elämässä joutuu tekemään valintoja, jotka eivät aina miellytä.

Kasvikset; vihannekset, hedelmät, marjat, juurekset jne onneksi maistuvat Miehelle ja minulle. Ongelma on siinä, että iässämme joutuu pitämään kiinni lihaksista, jotka ovat vielä jäljellä. En ole perehtynyt perusteellisesti ruoka-aineiden vaikutuksiin kehossa, mutta sen tiedän, että proteiineja on joka päivä saatava. Kevyt ruokavalio ei tarkoita yksipuolista ja mautonta ruokaa. Kerroin muutama viikko sitten liittymisestäni Keventäjiin, mutta eipä se ole juurikaan blogissani näkynyt. Arvaahan sen, ettei näin ollen keventymisestäni ole tietoakaan. Tai no, ne pari kiloa, jotka olivat karisseet tulivat juhannusviikolla takaisin korkojen kanssa.

Tämän postaukseni kuvat ovat kesäkuun alkupuolelta. Innostun aivan totaalisesti alkukesän ihanista ja monipuolisista kasvisvalikoimista. Tänä kesänä hellettä riitti monta viikkoa, joten kevyiden herkkujen syöminen oli suorastaan ilo. Kastikkeet ja maustaminen ovat kevyessä kasvisruokailussa avainasemassa. 

Kermaviilikastike yrteillä, sitruunamehulla tai viinietikalla ja sopivalla määrällä suolaa sekä makeutta on hyvä peruskastike monelle ruoalle. En ole ostanut valmiita dippikastikkeita aikoihin, vaikka ne ovatkin todella nopea tapa maustaa kermaviili. Aikoinaan käytin lähes pelkästään niitä kermaviilikastikkeissani. Nykyään tuntuu helpommalle tavalle saada hyvää kastiketta tuoreilla yrteillä ja omin lempimaustein.

Muistan selkeästi ensikohtaamiseni paksun, makeankirpeän balsamicokastikkeen kanssa reilut kymmenen vuotta sitten Italiassa. Nyttemmin Suomessa voi ostaa erimakuisia ja -tyyppisiä balsamicokastikkeita maustamaan salaattiaterioita ja monia muitakin kasvisruokia. Tykkään niistä edelleen, mutta yritän hieman rajoittaa käyttöä niiden sisältämän sokerin ja lisäaineiden johdosta. Niiden hapokkaan makea aromi tekee salaatista kuin salaatista herkullista, joka maistuu Miehellekin. 

Olen säästellyt näitä herkullisen ja kevyen lounaamme kuvia puhelimessani monta viikkoa syystä jota en edes itse tiennyt. Otan tottakai muulloinkin kuvia ruoista, jotka eivät päädy koskaan blogiin. Vielä useammin teen ruokaa, jolloin kamera ei ole lähimaillakaan. Katsotaan nyt, mihin suuntaan blogipostaukseni lähtevät tämän 'paljastukseni' jälkeen. 

Ihan uskomatonta, että yllä olevan rippikuvani ottamisesta on kulunut kohta 50 vuotta. Olin noihin aikoihin liiankin hoikka, enkä voinut kuvitellakaan olevani jonakin päivänä huolestunut painostani ja terveydestäni. Tähän on kuitenkin tultu. Toivon ymmärrystä lukijoiltani, ellei blogiini ilmesty makeita herkkuja muutamaan viikkoon. Sokerittomia ja vähärasvaisia vaihtoehtoja herkutteluun löytyy, kun alan niitä tosissani etsiä. Vinkkejä saa ihan mielellään lähettää! Kiitos ystävät! 💞 

Hedelmäsalsaa ja herkkusienikastiketta broiskulle

Tein tänä aamuna löydön omasta blogistani etsiessäni jotakin inspiraatiota lounasruokaamme. Olin unohtanut kokonaan vuosi sitten keksimäni nopean ja hyvän ateriakokonaisuuden. Kahta samanlaista ruokaa en osaa näköjään valmistaa. Vaikka kyseessä oli oma hyväksi todettu reseptini, muutoksia tämänkertaiseen tuli paljon. Tämänpäiväinen ruoka oli monipuolisempi, ehkä enemmän Miehen makuun. Aiemmalla aterialla käytin kalkkunan fileitä ja tällä kertaa broilerin ohutleikkeitä.

Kuivaan broilerin leikkeet huolella talouspaperin avulla ennen maustamista. Nämä ovat omia suosikkejani grillissä valmistamista ajatellen. Siihen ne oli nytkin suunniteltu, mutta tänään kokattiin vaihteeksi sisätiloissa. 

Mausteet,suolan ja öljyn voi lisätä suoraan Look-paistopussiin ja broiskut perään. Sitten kääntelyä ja heiluttelua, jotta mausteet tarttuvat kaikkiin leikkeisiin. 

Nyt halusin säilyttää uunin puhtaana, joten paistoin broilerin fileet paistopussissa. Pinta ei saanut kaunista väriä, mutta lihan pehmeys ja mehevyys korvasivat tuon puutteen. Mausteeksi tuli sitruunan kuoriraastetta ja mehua, chiliä, inkivääriraastetta, limepippuria ja mustapippuria suolan lisäksi. 

Pieni hunajaloraus teki kompotista täydellisen makuista. 

Hedelmäkompottia tein tänään tuoreista aprikooseista ja omenista. Pistaasipähkinät saivat korvata puuttuneen pistaasiöljyn. Pitääkin muistaa laittaa se ostoslistaan! Tuoreista aprikooseista tehtyyn kompottiin irtosi enemmän nestettä ja maku oli hieman kirpsakampi. Kahdesta omenasta ja rasiallisesta aprikooseja syntyi lisäkettä useammalle aterialle. Olen nykyisin aika ihastunut lisäkkeisiin, joita tulee saman tien isompikin annos. Omatekemä on joka tapauksessa yleensä parempaa kuin kaupasta ostettu teollinen tuote. Maustaminen on varmasti oman makumieltymyksen mukainen.

Tänään oli enemmän aikaa ruoan valmisteluihin kuin edellisella kerralla. Tein taas kerran inventaariota jääkaapissa ja löysin grilliin aikomani ruskeat herkkusienet sekä kinkkusuikaleet. Sienten maku ei parane vanhetessaan, joten  kastikkeen tekoon siis! Saattoi tulla liikaa elementtejä samalle lautaselle, mutta eihan kaikkea ole pakko ottaa. On mistä valita!

Nyt on kuulkaas mahtava tuoksu ja maku kotimaisissa avomaan mansikoissa. Kuljeskelin torilla etsiessäni uusia yrttejä laatikkooni, kun havahduin ja käännyin takaisin aistiessani makean mansikan aromit. Onhan niillä vieläkin hintaa, mutta sentään ensimmäisiä kotimaisia. 🍓🍓 Sain ostettua myös oikein hyvän ja terhakkaan salvian. Maahan istutettuna se voisi kuulema kestää talven yli. Ehkäpä kokeilen!

Aineet ja ohjeet herkkusienikastikkeeseen (muut ohjeet löydät täältä)

rasiallinen herkkusieniä
(pekonia tai kinkkua halutessasi)

1 rkl öljyä

1-2 valkosipulin kynttä 

3-4 varhaissipulia varsineen (vihreät osat valmiiseen 'soossiin')

100 g tuorejuustoa (maustamatonta minulle)

nokare sinihome- tai valkohomejuustoa (tai kermaa)

n. 5 dl kasvislientä

mustapippuria

suolaa oman maun mukaan (kinkussa ja juustoissa on suolaa)

n. 1 rkl Maizena-suurustetta (tai vehnäjauhoja)

(2 dl hyvin huuhdeltua kvinoaa halutessasi)

• Huuhtaise herkkusienet ja irrota jalat. Viipaloi sienet. 
• Huuhtele ja viipaloi sipulit.  
• Kuullota sieniä ja pienittyä kinkkua kuumalla pannulla, lisää öljy ja sipulit. Jatka kuullottamista muutama minuutti käännellen seosta.

• Lisää kasvisliemi ja juustot (tai kerma) sekä pippuria kastikkeeseen. Maistele suolaisuus hetken päästä ja lisää tarvittaessa.
• Ripottele Maizena-suurustetta kastikkeeseen,  vispaa ja kiehuttele hetkinen.
• Lisää lopuksi sipulin vihreitä varsia ja yrttejä kastikkeen pinnalle. 
• Keitä halutessasi (Luomu)kvinoa tarvittava määrä laatikon ohjeen mukaan.

Broilerin leikkeet voi laittaa maustumaan jääkaappiin hyvissä ajoin ja ottaa n. ½ h ennen uuniin laittoa huoneenlämpöön.

Nämä ruusut on lisätty tämän postaukseni loppuun kiitokseksi aivan ihanalle ja empaattiselle fysioterapeutille, joka jaksoi tsempata ja kuunnella minua tänään. Jospa tästä tekoniveljalasta joskus saisi toimivan koiven. Pakkohan siihen on uskoa! Kiitos Henna! 💝