Vohvelit vailla vertaa

Mikähän siinä on, että kun ulkona sataa vettä kaatamalla ja lehtipuiden lehdet loistavat keltaisenoranssinpunaisissa väreissään, minun alkaa tehdä mieli vohveleita? Liittyy siihen pari muutakin mielihalua. Takkaan pitää saada tuli ja kynttilöitäkin on sytyteltävä. Syksy on periaatteessa ihan mieluinen vuodenaika, mutta tunnen tarvitsevani silti hieman 'hemmottelua'. Voisiko vohveli tuoda hieman lohtua syksyn harmauteen ja säiden viilenemiseen? Sitä nyt testattiin! Saavuttuamme kotiin tämän aamun puolikkaalta golfkierrokselta 'taivas repesi'. Oli ihanaa olla kotona ja lämpöisessä.

Ehdimme tehdä pienen 'ulkoilukierroksen' ennen sadetta.

Ei ollut Miehelläkään mitään vohvelilounasta vastaan, pikemminkin päin vastoin. Vohvelit ovat molempien herkkua, joten outoa, että valmistamme niitä harvakseltaan. Vohveli yhdistetään usein makeaan herkkuun, mutta meillä syödään selkeästi enemmän suolaisia vohveleita. Perusvohvelitaikinasta voi toki tehdä molempia, mutta tämänkertainen taikina sopii mielestäni vain ruokaisiin  ja suolaisiin vohveleihin. 

Blenderini teho on kiitettävä maidon ja mustakaalin sekoitukseen.

Pyörittelin viikolla ostamiani mustakaalin lehtiä käsissäni ja harmittelin, etten ollut keksinyt niille käyttöä salaattiannostemme jälkeen. Ne olivat vielä hyvässä kunnossa ja houkuttelivat  terveellisyydellään. Mustakaalireseptejä ei liene vielä liikaa, sillä se on ymmärtääkseni aika uusi tuote salaattimarkkinoilla. 

Kaurajuoman käyttö on lisääntynyt ruoanlaitossani viime aikoina. Niinpä halusin testata sen sopivuutta vohvelitaikinaan. Yleensä laitan vohvelitaikinaan ainakin osan kivennäisvettä.

Vähän rasvaa taikinaan ja kunnon sipaisu voita kuumalle vohveliraudalle takaa rapeat vohvelit.

Terveellinen vohvelitaikina 8 vohveliin

4 dl (kaura) maitoa

n. 60 g mustakaalia

3 kananmunaa

3½ - 4 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

2-3 rkl voisulaa tai öljyä

Paistamiseen/vohveliraudan voiteluun voita/öljyä/kirkastettua voita

• Aja huuhdellut mustakaalit ja maito sekaisin tehosekoittimessa.
• Kaada seos toiseen astiaan ja vispaa muut aineet mukaan. Sekoita tasaiseksi!
• Jätä taikina turpoamaan vähintään ½ h ajaksi.
• Halutessasi kuohkeutta taikinaan, voit ajaa sitä hetkisen tehosekoittimessa ennen vohveleiden paistoa.

Vohvelitaikinan tekeytyessä on aikaa tehdä niille täyte. Lempitäytettäni eli kylmä- tai lämminsavustettua lohta ei ollut saatavilla. Sieniä (tatteja ja kantarelleja) oli sekä tuoreena, kuivattuna että pakasteena. Niistä, Auran sinihomejuustopaketista ja rasiasta nyhtökauraa pyöräytin aika herkullisen makuisen muhennoksen.

Kantarelli-nyhtökaura-homejuustomuhennos vohveleille/ (sopii myös pastakastikkeeksi hieman ohennettuna)

n. 5 dl pilkottuja tuoreita sekasieniä (tai 2½ dl valmiiksi kuullotettuja)

1-2 sipulia (salotti- tai punasipulia)

muutama valkosipulinkynsi

n. 2 rkl voita

1 rasia nyhtökauraa (maustamatonta)

1 pkt Aura-sinihomejuustoa

n. 3-5 dl kasvislientä tai vettä+1 tl suolaa
1-2 rkl Maizena-suurustetta(tai vehnäjauhoja)
hiukan suolaa
chiliä (esim ½ tl Harissaa tai Srirachaa)
1 rkl hunajaa tai (kookos)sokeria
1-2 rkl riisiviinietikkaa, Teriyaki-marinadia, Worcestersaucea tms
mustapippuria
(laitoin n. 2 rkl itsetehtyä yttiöljyä)

• Sulata kantarellit, jos ne ovat pakastettuja / pehmennä kuivatut sienet kuumassa vedessä / käsittele tuoreet sienet.
• Kuumenna paistinpannu liedellä ja pilko sipulit.
• Kuullottele sieniä muutama min kuumalla pannulla, kunnes neste lähes haihtunut. Lisää voi ja sipulit ja jatka kuullottelua välillä lastalla käännelllen.
• Paloittele nyhtökaura ja lisää edellisten joukkoon. Jatka kuullottelua.
• Murentele sinihomejuustoa sekaan ja lisää neste pannulle. 
• Kuumenna seosta ja lisää suuruste mukaan. Kiehuttele hiljakseen n. 10 min.
• Mausta lempimausteillasi niin, että mukaan tulee hapokkuutta, tulisuutta, suolaa ja makeutta. 
• Nosta muhennos jäähtymään siksi aikaa, kun paistat vohvelit. Halutessasi lämmintä muhennosta, pidä sitä liedellä hiljaisella lämmöllä.

Mietin jotakin muuta lisuketta tähän vohveliannokseen. Jostakin syystä rakastamani puolukkahillo (vähäsokerinen) tuntui ainoalle oikealle lisäkkeelle. Muutamat muruset homejuustoa ja tumma balsamico-kastike kruunasivat annoksen.

Iltapäivä on jo pitkällä, mutta taivas edelleen harmaiden pilvien peitossa.  Meillä Miehen kanssa on hyvä olla lämpöisissä sisätiloissa vatsat tyytyväisinä. Ja taas kerran päätin. että tällä kertaa vohvelirauta ei ehdi olla pitkään kaapin ylähyllyllä. Vohvelit ovat kertakaikkiaan herkullista syötävää ja kaiken lisäksi ihan terveellisiä näillä aineilla.

Kiitos jälleen kerran ystävät, että tulitte piipahtamaan blogissani! 💞 Syksy on mielestäni kaikkein inspiroivinta aikaa kokkaamiseen, mutta kaikkea ei ehdi tänne blogiin tallentaa. Kasvispitoiseen ruokavalioon on helppo rakastua nimenomaan syksyllä. Makuja, värejä ja tekstuuria (ruoan suutuntumaa) löytyy ihanista kotimaisista kasviksista. Nyt ne ovat parhaimmillaan ja uusia lajeja ilmestyy  markkinoille jatkuvasti. On mistä valita, joten nautitaan ihmiset siitä! 😋

  

Nyhtökaurapastaa helpolla

Taas pastaa! Mutta kun se on aina niin hyvää ja valmistuu hetkessä. Harvemmin pastaruoan saa epäonnistumaan. Aiemmin meidän perheen pastakastike tehtiin usein jauhelihasta, mutta nykyään härkis tai nyhtis on ykkösvaihtoehto. Tänään tulee jälleen simppeli ja jokaiselta onnistuva pastaruoka. Niinpä! Täytyy opetella ensin sietämään ja sitten suorastaan pitämään kasvisruoasta. Jostakin syystä sekä Mies että minä olemme pitäneet niistä alusta saakka. Maustamisessa on se juju!

Eipä tämä annos millekään gurmeelle vaikuta, mutta eiköhän jokaisessa perheessä syödä useimpina viikonpäivinä arkiruokaa. Tulimme taas kerran nälkäisinä, kiireisinä ja vetämättöminä kotiin. Piti saada ruokaa jääkaapin aineista ja kiireesti sittenkin. Vakioruokaahan sitten syntyi, mutta pastat olivat uutuuksia meille. 

Tämä lähti ostoskoriin muistaakseni Lidlin valikoimista.

Nyhtökaurarasioista tomaatin makuinen sopii hyvin moniin ruokiin. Siksi kai sitä tulee eniten käytettyä. Niin myös tällä kertaa. Mausteiden suunnitteluun ja testailuun ei ole aikaa silloin, kun syötävää on saatava sukkelasti suuhunsa. Nälkä on riittävän hyvä mauste silloin.

Broccoli eli parsakaali on vakiokasvis jääkaapissamme. Se on terveellistä, nopeaa ja meille maistuvaa lisäkettä lautaselle. Niin tälläkin kertaa!

Näin isot pastapötkylät kannattaa sekoitella kunnolla kastikkeen joukkoon ja antaa tekeytyä hetkisen.

En ole lainkaan varma, tarvitseeko kukaan näin helpon ruoan ohjetta. Kuvia tuli taas näpsittyä, vaikka kiireen tuntua oli ilmassa. Ei ehditty fiilistelemään ja nuuhkimaan herkullisen ruoan tuoksuja. Nälkä oli tipotiessään tämänkin annoksen ansiosta, joten uskallan suositella muillekin kiireisille. Lapset saattavat innostua 'mammuttipastoista', joiden maku ei kylläkään häikäissyt erikoisuudellaan. 

Pikaista nyhtispastaa noin neljälle

1 rkl öljyä/voita

sipulia

valkosipulia

1 pkt tomaatilla maustettua nyhtökauraa

n. ½ dl tomaattipyrettä tms tomaattia

1 prk kermaa
2-4 dl kasvislientä tai vettä

mausteita (ei tarvita paljon, jos käytät maustettua ruokakermaa)

½ tl suolaa (lisää tarpeen mukaan)

Lisäksi haluamaasi pastaa ja parsakaalia tms

Tarkista paketista pastan (tai halutessasi nuudeleiden) keittoaika. Pasta kiehuu omia aikojaan sillä välin, kun valmistat kastikkeen. Huuhtele pastat lävikössä ja lisää ne valmiiseen kastikkeeseen. Sekoittele!

Parsakaalin voi kypsentää mikrossa tai liedellä. Parsa ei tykkää liian pitkästä keittoajasta, muutama min riittää. Jätän usein parsakattilan kannella peitettynä lämpöiselle (virta pois)  liedelle vesien valuttamisen jälkeen. Parsan keitinveteen lisätty suola parantaa parsan makua.

• Kuumenna rasva paistokasarissa ja lisää siihen pilkotut sipulit. Kuullottele hetkinen.
• Pilko halutessasi nyhtökaura pienemmiksi paloiksi ja lisää kasariin. Kuullottele.
• Lisää tomaattipyre, kerma,suola  ja haluamasi mausteet edellisten joukkoon. 
• Muutaman min keittely riittää.
• Lisää valutetut pastat kastikkeen sekaan.
• Annostele valmis pasta lautasille ja raasta tai pilko veitselle parmesan tms juustoa pinnalle.

Meille sattui aika hauska juttu viime viikonloppuna. Neljä vuotta sitten muutimme Jyväskylästä Hämeenlinnaan. Harmittelin kovasti itselleni tärkeän keittiötyövälineen katoamista muutossa. Onkohan kenellekään toiselle tapahtunut vastaavaa?

Olin ehtinyt sopivasti 'sisäänajaa' todella täydellisen tuntuisen uuden keittiöveitsen. En raaskinut laittaa sitä edes konepesuun vaan pesin käsin ja kuivasin heti käytön jälkeen. Arvaatte, kuinka harmittelin kun tavaroita purkaessamme sitä ei löytynyt mistään. Luulin unohtaneeni sen edelliseen kotiimme, mutta ei ollut kuulema tullut vastaan. Onneksi tämäkin arvoitus lopulta ratkesi! 

Tarvitsimme viime viikonloppuna lentolaukkua, joka oli ollut 4v varastossa. Onneksemme Mies perusteellisena tyyppinä kävi läpi laukun kaikki lokerot ja taskut.

Olisipa ollut selittelemistä, jos tuon laukun kanssa olisimme pyrkineet lentokoneeseen tarkistamatta sisältöä. Sieltähän tuo mystisen katoamistempun tehnyt kapine löytyi nätisti ja huolella pakattuna (syyllinen minä). Ei ollut veitsi kulunut neljään vuoteen ollenkaan. Sain kuulema terävästi keksityn lahjan äitienpäivän aattona! 😂 Hmm.. tykkäsin tottakai kovasti "lahjasta"! ❤

No nyt tuli tämänmoinen postaus! Lämmön vaikutustako, mutta ei riitä energiat parempaan. Nopean kasvun ihmettä seuraillaan sekä luonnossa että pihalla. Ihanaa!

Ruokabloggaajan nopea lounas

Mitä ruokaa teet itsellesi ja perheellesi silloin, kun pitää saada nopeasti jotakin hyvää ja mielellään terveellistä ruokaa? Enkä todellakaan tarkoita valmisruoan lämmitystä tai pitsan tilaamista. Itse voisin kuitata lounaan voikkarilla ja kahvilla tai kevyellä salaatilla. Paljon urheileva Mies ei sen sija tulisi samalla annoksella toimeen kauaa. Onneksi tai oikeammin hänen onnekseen minä tykkään kokata lähes joka päivä.

Tein eilen ihanaa porkkanaherkkua ja päätin kirjoittaa ohjeen saman tien blogiini. Aika kului kuin huomaamatta ja havahduin siihen, että ulko-ovi kolahti ja nälkiintynyt Mies tuli kotiin parituntisen tennispelin jälkeen. Meille ei tule koskaan (tai ainakin hyvin harvoin) kinastelua kotitöistä, koska molemmilla on 'oma reviirinsä'. Tottakai autellaan puolin ja toisin ja paljon puuhastellaan yhdessäkin. Kokkauksen Mies on jättänyt suosiolla minulle, vaikka hänkin siitä tykkäisi. 😏 No hih hih!

Nyhtökaura, härkis, mifusuikaleet tai jauheliha  ym sopii kastikkeen raaka-aineeksi. Meillä oli nyhtistä.

Eilen ei tarvinnut turvautua pakasteen 'aarteisiin', sillä tiesin mitä teen nopsaan. Nyhtökaurakastike ja kikhernepasta valmistuvat alle puolen tunnin, joten sitä sitten. 

Pastavesi kiehumaan ja samalla sipulit sekä valkosipulit kuullottumaan öljytilkkaan. Nudenyhtispaketti tällä kertaa samalle pannulle ja isompien palojen pilkkominen puuhaarukalla. 

Pastat kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen ja kastikkeen viimeistelyyn. Kokemuksesta tiesin sen kestävän suurin piirtein saman ajan (eli 7-8 min), mitä pastan kypsyminen. 

Tomaattipyrettä, purkillinen ruokakermaa, kasvislientä ja hiukan pippuria kastikekasariin. Maistelua ja vielä ripaus sokeria ja suolaa sekä tuoreyrttejä. Hyvät maut ovat siinä ja sitten vielä perussalaatti. Jätän salaatin usein salaattilinkoon, jossa se säilyy hyvin pari päivää. Salaattisekoitus, kurkkua, tomaattia ja paprikaa riittää tällä kertaa. Simppeliä, helppoa, nopeaa ja annoksesta ruokailee isompikin perhe.

Harvoin raastan edes parmesania arkipastaa varten. Sen Mies saa tehdä halutessaan ihan itse, koska minulle ruoka maistuu ilman parmesanlisää ja salaatinkastiketta. Oikeammin sen pitää maistua sellaisenaan nyt, kun yritän vältellä ylimääräisiä kaloreita. Pitäisi pikku hiljaa päästä normaalipainoon ja siihen on vielä matkaa. Parin päivän kuluttua on kulunut tasan vuosi kohtalokkaasta polveni tekonivelleikkauksesta. On ollut runsaasti aikaa kirjoittaa blogia, kun normaalit liikuntaharrastukset on pitänyt unohtaa jalkakipujen johdosta. Ei ole helppoa!

Lyhyet kävelylenkit omilla kotikulmilla onnistuvat joten kuten. Toissapäivänä sää oli mitä mainioin ulkoillessani ystäväni kanssa Linnanpuistossa ja Vanajaveden rantamaisemissa. Eilen sateli ja taivas oli harmaa ja alakuloinen. Sää vaihtelee keväällä, mutta kesä lähestyy joka tapauksessa. Ihanaa, jos saisimme nyt hellekesän, paljon auringon valoa ja lämpöä.

Viime keväänä löysin yllättäen näsiän aivan kotikulmiltamme. Silloin kukinta oli jo lähes ohi, mutta tänä keväänä olen osannut käydä kuvailemassa hyvissä ajoin tuota hyvin myrkyllistä pensasta. Syksyllä ilmestyvät marjat ovat tappavan myrkyllisiä ihmisille ja monille nisäkkäille. On se aika erikoinen ja hieno näky ruskean luonnon keskellä. 

Myrkyllinen näsiä

Kuinkahan moni suomalainen tunnistaa näsiän ja tietää sen myrkyllisyyden? Tiesitkö sinä? Kiitos paljon taas kerran, että halusit tulla lukemaan postaukseni! ❤

Nyhtislindströmit ja mukavia muistoja

Nyhtökaurapihvien seurana maistuu kuullotettu purjo, kvinoa, feta ja kastikkeet.

Aika harvoin elämässä tulee niin täydellisen ihania ja unohtumattomia päiviä, että paluu arkeen tuntuu totaaliselle tömähdykselle. No tänään on juuri sellainen päivä. Pää tyhjänä ja sydän tulvillaan hyvää mieltä katselin jääkaapin sisältöä. Ei mitään hyvää syötävää, ei edes kunnon ruokaan sopivia raaka-aineita. Nälkä tulee tänäänkin, vaikka ihanat ystävät ovat hemmotelleet kahdessa kyläpaikassa toinen toistaan herkullisimmilla aterioilla. Kunpa voisikin elää pari päivää kuvia katsellen ja unohtumattomia yhteisiä hetkiä muistellen. Kiitosmieli ystävistä on päällimmäisenä. 

Ystävien uudella patiolla voi pistää vaikka tanssiksi elokuun ihanilla kuutamoilla.

Kaunista, kaunista kaunista! 

Löytyihän sieltä jääkaapista jotakin tarkemmalla katselulla ja arkisempaan ruokaan tyytyen. Olen jo aiemmin postannut muutamia Marttojen kasvisruokakurssilla oppimiani herkkuja. Härkislindströmit maistuvat meille molemmille, mutta tänään löytyi vain Nyhtökauraa jääkaapistamme. Niistäkin syntyi punajuuripihvejä, ihan kelvolllisia sellaisia. Tultiin illalla niin myöhään kotiin, ettei enää kaupoille keretty.

Timjami/oregano voi olla tässä taikinassa tuoreena tai kuivattuna.

Aineet noin 14 nyhtislindströmiin

1 pkt nyhtökauraa (Nude)
2 keitettyä punajuurta
10 cm pätkä purjosipulia (tai muuta sipulia)
2 kananmunaa
1 rasia smetanaa
3 rkl parmesania raasteena
½ tl suolaa
mustapippuria
1 tl timjamia/oreganoa

Paistamiseen voita n. 2 rkl

Ohjeet

1. Laita aineet yleiskoneen leikkurikulhoon ja aja sileäksi.
2. Anna taikinan tekeytyä n. 15 min ja paista paistinpannulla pihveiksi.
3. Lisää kananmuna tai jauhoja, jos rakenne tuntuu liian löysälle.

Annostele paistinpannulle noin 2 lusikallista massaa ja anna paistua aika miedolla lämmöllä kauniin ruskeiksi ennen kääntämistä. Taikina murenee, jos yrität kääntää liian aikaisessa vaiheessa. (Itselleni kävi juuri näin ensimmäisten kanssa.)
Kääntämisessä hyvänä apuna on leveähkö lasta ja esim puinen veitsi, jos paistat teflonpinnoitetulla pannulla. Omat pihvini paistuivat yhteensä n. 15 - 20 min välillä kääntäen. Ensimmäinen puoli vie pidemmän paistoajan eli reilun 10 min.

Kauniin ja sopivan rapean pinnan sekä sisältä kypsän pihvin saa parhaiten miedolla lämmöllä ja riittävän pitkällä paistoajalla.

Lempeällä lämmöllä kuullotetut purjosipulit sopivat tämän päivän ruoan makumaailmaan.

Kvinoa on erittäin hyvä ja terveellinen lisuke nyhtislindströmeille.

Kastikkeeksi tein tänään kylmää smetanalisuketta. Purkilliseen smetanaa lisäsin 2 tl makeaa sinappia, ½ tl suolaa, 2 tl omenaviinietikkaa ja 1 tl sokeria sekä pippuria. Santa Marian savuBBQ-kastike maistui hieman liian voimakkaalle tämän ruoan lempeään makuun. Sitä riitti ihan pieni veitsenkärjellinen yhdelle suupalalle.

No nyt on taas paljon parempi mieli!  Talon Mieskin kehui "tyhjästä jääkaapista" taikomaani ruokaa, kun pyörähti kotona golfin ja tenniksen välillä! Maistui oikein kotoisalle ja kasvispitoiselle minunkin mielestäni ja vei näläntunteen tiehensä.

Tämä suklaajälkiruoka oli sitä kuuluisaa "syntisen hyvää". Sain luvan postata ohjeen :)) Tulee piakkoin blogiini.

Mukavia muistoja ja hauskoja kesäpäiviä kaikille blogini lukijoille! Eipä noista sateistakaan jaksa enää välitttää, niihinkin näköjään tottuu! Mansikoita pitäisi päästä pakastamaan, joten niiden kypsymistä odotellessa on aikaa miettiä uusia herkkuja.

Superherkullinen gratinoitu nyhtökaura-kukkakaalivuoka

Uudenlainen, maukas ja nopea kotimaisista raaka-aineista tehty kasvisruoka. Näillä kriteereillä varustettua ruokaa olen halunnut kehitellä jo pitkään. Grillatut kasvikset maistuvat kesällä, mutta ei jatkuvasti. Sateisena päivänä uunista tulvivat herkulliset tuoksut lämmittävät jo ajatuksena tulevasta ruokahetkestä. Gratinoitu kukkakaalivuoka on yksi maukkaimmista uuden sadon kasvisherkuista. Siihen ei kylllästy koskaan, mutta talon Mies urheilee paljon ja tarvitsee runsasproteiinista ruokaa ja mielellään paljon. 

Kukkakaali on meidän herkkua, mutta uskomatonta ettei sen maku tuntunut "kaalille" ensinkään tässä ruoassa. 

Aamutuimaan tekemäni kauppareissu ratkaisi tämän päivän ruokaongelman. Upea kukkakaali, tuoretta tilliä ja persiljaa, varhaissipulia ja yllätys, iso yllätys. Nyhtökauraa sai K-kaupastamme tiistaina. Pitkään sitä sai vain perjantaina.

Mitähän syntyisi, jos yhdistäisi nuo omat lempiherkut ja antaisi muhia uunissa herkullisen juustogratiinin alla.

Tänään oli ihana aamu muutenkin, kun naapurin Olavi-papan kanssa juttua olisi riittänyt vaikka kuinka pitkään. Hänen toivomuksestaan napsin muutaman kimpun raparperin varsia ja samalla napsin kuvia lempikukistani eli pioneista. Että ne ovatkin kauniita! Voisin elää pari päivää raikkaalla vedellä ja pionien ihailulla :))

Sipulien kuullotus sujuu parhaiten teflonkattilassa miedolla lämmöllä. Vihreitä osia ei tarvitse kuullottaa ja periaatteessa uudet sipulit voisi lisätä ruokaan sellaisenaan.

Kippaa sipulit kuullotuksen jälkeen nyhtökauran kaveriksi ja teflonkattila on valmiina kastikkeen tekoon.

Aineet gratinoituun kukkakaali-nyhtökauravuokaan (n. 3-4 ruokailijalle)

2 rkl voita tai öljyä (minulla oli yrttivoita Kievin kanan jäljiltä)
3-5 varhaissipulia
1 pkt Nude-nyhtökauraa (Jos tykkää kuivatusta tillistä myös Saaristo käy.)
runsaasti pilkottua tilliä
300-500 g kukkakaalia  (minulla oli 500 g)
n. 1/3 nippu persiljaa
½ tl suolaa kukkakaalin sekaan

(tottakai jauheliha sopii tähän vuokaan lihan ystäville, mutta mausteet sen mukaan)

Nyhtökaura kannattaa pilkkoa ennen käyttöä. Onnistuu omassa rasiassaan.

Aineet kastikkeeseen (bechamel)

30-40 g voita (n.3 rkl)
3 -4 rkl vehnäjauhoja
4-5 dl maitoa
1 tl suolaa
pippuria myllystä
4 dl Emmental-juustoraastetta tms.

Aloita ruoan valmistaminen voitelemalla uunikulho voilla ja lisää siihen aluksi nyhtökauraseos, sitten kukkakaalimuru ja päällimmäiseksi valkokastike.

Kuorrutukseen
2 dl juustoraastetta (Punaisen Emmental-juuston vahva maku sopii parhaiten tähän)

Kukkakaalin murustelu sujuu parhaiten yleiskoneella, mutta onnistuu vetselläkin.

Ohjeet

1. Hienonna kukkakaali muruseokseksi ja lisää siihen persiljasilppu ja halutessasi suolaa.
2. Kuullota sipulit voissa ja lisää ne pilkotun nyhtökauran sekaan.
3. Lisää samaan seokseen runsaasti tuoretta tillisilppua ja kippaa se uunikulhoon.
4. Kaada kukkakaalimurut nyhtökauraseoksen päälle. 

Minä jouduin tässä vaiheessa siirtämään koko seoksen suurempaan vuokaan. Onneksi siirsin, sillä alkuperäisestä vuoasta olisi valunut rasvaa uunin pohjalle.

Lisäsin kukkakaalin sekaan ½ tl suolaa persiljan lisäksi.

 4. Valmista valkokastike sulattamalla ensin voi teflonastiassa.
5. Lisää siihen vehnäjauhot, älä ruskista.
6. Lisää maito (aluksi vähän kerrallaan sekoitellen) ja kiehauta 5 min.
7. Lisää juustoraaste ja sekoita tasaiseksi. Seos on paksua!!
8. Kaada tai nostele lusikalla kastike vuokaan kukkakaalin päälle.

9. Paista ruokaa 200 ast / 15 min, alenna lämpöä 180 ast ja lisää loppu juustoraaste vuoan pinnalle. Anna paistua vielä n. 15 min, kunnes on kauniisti gratinoitunut.

Olen kertonut jo aiemmin oman uunini oikullisuudesta. 200 astetta oli liikaa ja ihan hilkulla, ettei ruoka palanut ensimmäisessä paistovaiheessa. Mainio maku oli silti!
Juuri tästä syystä olen varovainen antaessani paistolämpötiloja ja paistoaikoja. Kannattaa seurailla paistumista välillä. Entinen uunini oli paljon luotettavampi, joten olen kaivannut sitä kovasti. Nyt en ollut uunin  vieressä, kun aloin kirjoittaa tätä postausta.

"Ihan käsittämättömän hyvän ja pehmeän makuista!" oli talon Miehen kommentti, vaikka ei tiennyt raaka-aineita. 

Lisukkeeksi keksin salaattia, kypsinä poimittuja tomaatteja, hölskytyskurkkuja ja pientä makeutta sekä väriä annokseen antoivat granaattiomenan siemenet.

Ohjeet saattavat aluksi tuntua monimutkaisille, mutta oikeasti tämän ruoan valmistus sujuu todella nopsaan. Alkuvalmisteluista uuniin meni n. ½ tuntia, vaikka jouduin miettimään työvaiheita ja ainemääriä näin ensimmäisellä kerralla. Paistumiseen meni toiset puoli tuntia ja noin 10 min vetäytymiseen. Hyvin ehtii tiskit siirtää koneeseen pöydän kattamisen lisäksi ennen ruokailua.

Suukki suloiselle jälkikasvulle!

Pikkusiskoni ikuisti tämän hellyttävän tilanteen tänä aamuna Kiuruvedellä, joka on syntymäpitäjäni. Kuva sopii mainiosti tähän päivään. Pääsin itse seuraamaan  auton ratista samantyyppistä emon poikasista huolehtimisen ihmettä. Sorsaemo kuljetti viiden poikasen letkaa Katumajärvestä vilkkaan ysitien poikki pieneen puroon. Koko autoletka molemmin puolin pysähtyi ja sorsat saivat turvassa taapertaa eteenpäin. Kameraa en ehtinyt tuossa tilanteessa ottaa esille, mutta muistikuva säilyy pitkään.