Ruokaohjeita

Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tahnat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tahnat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. toukokuuta 2019

Paras coleslaw syntyy itsetehdyllä majoneesilla

Kaalin maku ei miellytä kaikkia. Silloin tämän herkun voi tehdä rapeasta keräsalaatista.
Kotimaiset varhaiskaalit antavat vielä odottaa itseään. Hyvällä kastikkeella ulkolaisesta kaalista tehtyyn salaattiin on mahdollista saada mehukas maku. Testasin asian itse pari päivää sitten. Siitä huolimatta aion tehdä tätä alkukesän lempisalaattiamme vielä monta kertaa kotimaisesta varhaiskaalista. Se on parasta!


Olen surauttanut muutaman kerran majoneesia itse. Jostakin syystä on tuntunut, että jotakin jää puuttumaan eikä kaikki ole kohdillaan. Ehkä se on johtunut siitä, että minulta on puuttunut itsetehdyn majoneesin täydellinen ohje. Mutta eipä puutu enää, kokeilkaa vaikka perässä! Tämän linkin takaa löydät omasta mielestäni ylivoimaisesti parhaimman majoneesin ohjeen. Omassani vain öljyyn tuli hieman muutoksia.



Käytin majoneesiin puolet avokadoöljyä ja puolet uskomattoman hyvänmakuista messuilta ostamaani oliiviöljyä. En raaskinut käyttää koko loppupulloa, koska en tiedä, milloin saan ostettua sitä lisää. Mutta onneksi majoneesi ei tykännyt huonoa sekoitusöljystä!

Huomaa, että sekä öljyn että kananmunan on ehdottomasti oltava huoneenlämpöisiä!

Helppo, sauvasekoittimella  tehty majoneesi (tulee n. 3 dl)

1 kananmuna (luomu)
2 tl sitruunamehua
1 tl valkoviinietikkaa
1/4 tl sinappia (Dijon paras)
1/4 tl laadukasta suolaa (Himalajan Kritallisuolaa minulla)
2,3 dl hyvälaatuista öljyä (mietoa oliiviöljyä/avokadoöljyä minulla)
  • Lisää kaikki raaka-aineet korkeaan kulhoon (sauvasekoittimen mukana tullut kulho on hyvä) niin, että valutat öljyn viimeiseksi.
  • Odota hetkinen, että öljy ehtii erottua muista aineista.
  • Vie sauvasekoitin ihan kulhon pohjaan kiinni ja anna koneen käydä n. 10-15 sek, kunnes aineet alkavat sakeutua (=emulgoitua).
  • Liu'uta seuraavaksi sauvasekoitinta hitaasti alhaalta ylös ja päinvastoin pari kertaa. Majoneesin kuuluisi tässä vaiheessa olla paksua ja tasaista.
  • Nosta sauvasekoitin pois ja pyöräytä majoneesia muutama kerta esim nuolijalla.
  • Nostele majoneesi kannelliseen purkkiin ja säilytä jääkaapissa. (säilyy n viikon)
  • Halutessasi voit maustaa majoneesia kuivatuilla yrteillä, valkosipulilla, chilillä, pippurilla jne. Mausta kuitenkin varovasti, että majoneesin oma hieno maku säilyy!
Maistelin saman tien tätä maun ja rakenteen puolesta täydellisen onnistunutta majoneesia. Totesin, että tuskin tämän jälkeen tarvitsee ostaa kaupan valmiita. Edes Hellmann's ei taida kelvata kuin pakon edessä.

Kaali näyttää hieman kellertävälle oltuaan vajaan viikon jääkaapissa, onneksi maku oli yhä kohdillaan.
Hyvästä majoneesista on ilo jatkojalostaa salaatinkastiketta. Pääsin saman tien testaamaan majoneesiani kevään lempisalaattiimme eli kaali-porkkanasalaattiin. Tuo coleslaw-nimellä tunnettu salaatti maistuu sellaisenaan tai lisäkkeenä. Aiempi Kari Aihisen reseptin pohjalta tehty coleslawini ohje löytyy täältä

Kermavaahdolla ja valkosipulilla herkullistettu majoneesi on upeanmakuinen aiolikastike kaalisalaatille.

Muhkeat valkosipulin tuoksut ovat maustaneet coleslaw-salaatin ja se on tekeytynyt valmiiksi.
Valmistin majoneesin aamulla ja kuinka ollakaan! Sille tuli käyttöä jo puolenpäivän jälkeen. Juttelimme pikkusiskoni kanssa kuulumisten vaihdon jälkeen ruoasta. Kerroin innostuneena löytäneeni maailman parhaimman majoneesin ohjeen. Siskoni alkoi muistella tekemäänsä superhyvää aiolia ja siitähän tietenkin päästiin jo kaalisalaattiin. Yksi asia johtaa usein toiseen. Siivouspäivän ruokaan ei ollut alunperin aikomus uhrata paljon aikaa. Onneksi kaalisalaatti syntyy tuossa tuokiossa.


Coleslaw eli kaali-porkkanasalaatti

1 varhaiskaali tai 1 keräsalaatti
1-2 porkkanaa
viinirypäleitä tai raastettua omenaa halutessasi
paahdettuja pinjansiemeniä halutessasi

Kastike
1½ dl majoneesia
n. 1 dl creme fraichea/kuohukermaa
1 tl valkoviinietikka tai 1 rkl sitruunamehua
1 tl sokeria tai hunajaa
½ tl suolaa
2 tl sinappia (Dijon tms)
1 tl kuivattua oreganoa tai ½ tl kuivattua rakuunaa (jos pidät rakuunan mausta)
½-1 valkosipulin kynsi raastettuna
halutessasi pieni määrä mustapippuria

  • Paahda pinjansiemenet pannulla tai uunissa. 
  • Raasta porkkanat raastimen isolla terällä ja silppua kaali mahdollisimman ohueksi. Tarvittaessa voit 'kaulia' tai nuijia kaalisilppua mehukkaammaksi.
  • Käyttäessäsi kermaa vaahdota se napakaksi vaahdoksi.
  • Yhdistä majoneesin joukkoon muut aineet ja sekoita tasaiseksi.
  • Yhditä varovasti kermavaahto ja maustettu majoneesi.
  • Sekoita kastike kahden lusikan avulla salaattiaineksiin. 
  • Mikäli lisäät omenaraastetta salaattiin, sekoita siihen sitruunamehua tummumisen estämiseksi. Viinirypäleet voit pilkkoa kahteen osaan.
Iltapalaksi nauttimamme kaalisalaatti oli ehtinyt tekeytyä juuri sopivasti. Joskus syömme salaattia heti tekemisen jälkeen ja hyvälle on aina maistunut. Burgerin lisukkeena tämä salaatti on maistunut meille jo kauan. Pienenä iltapalana salaatti on hyvä leivänpäällinen.


Takatalvea on nyt kestänyt lähes viikon. Ostin juuri ennen kylmää säärintamaa yrttejä, mansikan ja tomaatin taimia sekä muutamia kesäkukkasia. Nyt niitä on kiikutettu terassilta yöksi sisälle pakkasen johdosta. Orvokit kestävät kylmyyttä, joten uskalsin jo istuttaa paikoilleen. Kesän tulo hieman takkuilee tänä keväänä.



Voikaa hyvin ystävät kalliit ja hemmotelkaa itseänne ja läheisiänne silloin tällöin! Meillä on kylmän viikon aikana päästy herkuttelemaan kerran jos toisenkin. Leipomisinnostus iskee helpoiten silloin, kun joutuu oleilemaan sisällä. Myös Netflix elokuvineen ja sarjoineen on osoittautunut käteväksi konstiksi unohtaa kylmän sään aiheuttama harmitus.


P.S. Tässä tulee vielä vinkki mainiolle majoneesille! "Rakkaudella, Karita" -blogista löytyvä munasalaatti osoittautui maukkaaksi. Valmistin sen keitetyistä kananmunista, paistinpannulla freesaatusta eli kuullotetusta sipulisilpusta sekä varhaissipulin varsista ja persiljasta. Kastikkeena oli tottakai majoneesia. Ai että maistui herkulliselle iltapalalle paahdetun ruisleivän kanssa. Tätä kehtaa kyllä suositella kenelle tahansa! Namskis!



perjantai 3. toukokuuta 2019

Lehtevät leivonnaiset parsatahnalla ja parsannupuilla


Nopeaa, herkullista ja helppotekoista leivonnaista on ilo tehdä, syödä ja tarjota toisillekin. Tämänpäiväinen lehtevä torttutaikinasta tehty suolainen makupala ylitti kaikki odotukset. Äitienpäivä lähestyy ja monet miettivät helppoa ja hyvää itsetehtyä suolaista tarjottavaa aamiaisella tai mihin aikaan päivästä tahansa. Makeita makupaloja on varmaan jo monessa kodissa suunniteltu ja reseptejä selailtu.

Ilmakuivatusta parmankinkusta pyöräytetty ruusuke on näyttävä lisä leivonnaisessa sekasyöjille.
Tämänpäiväinen voi- tai torttutaikinaleivonnainen syntyi hetken mielijohteesta. Olen siivonnut kuluneen viikon koleina päivinä keittiön kaappeja sekä kylmäkalusteita. Löysin ruokamessuilta ostamani parsatahnapurkin ja pakasteesta muutaman levyn torttutaikinaa. Niistäpä suolaisen herkun idea syntyikin! 


Parsaruokia on tullut tehtyä jo ensimmäiseen parsanhimoon. Tämä upea kasvis sopii moneen eri tarkoitukseen. Itsetehty parsatahna on uutuus meidän perheessä. Käyttötarkoituksia voi kukin keksiä tarpeen mukaan, mutta ainakin dipiksi tämä sopii  hyvin. Krutonkien ja erityyppisten leipäviipaleiden päällisenä voisi myös toimia ja jopa kasvisvoileipäkakun tahnana. Täytyypä testata vielä juustojen ja suolakeksien kanssa!


Tämänkertainen tahna syntyi yhdeksästä uunipaahdetusta parsanvarresta. Nuput napsin leivonnaisten pinnalle. 


Parsat kypsyivät pehmeiksi ja hyvänmakuisiksi uunin alatasolla n.210ast/15min sitruunaöljyllä ja suolalla maustettuina. 

Sauvasekoittimen leikkurikulhossa tahnaan tuli hyvä koostumus parissa minuutissa.
Mies pääsi tänään sokkotestiin maistelemaan ostettua ja itsetehtyä parsatahnaa. Toinen oli kuulema tosi paljon maukkaampaa, täyteläisempää ja jälkimaku oli parempi!
Hän sai minulta kaikki pisteet oikein menneestä valinnastaan! 👌😉


Maistelin ostamaani tahnaa ja maistelin vielä uudelleenkin. Oli ihan hyvää, mutta kuitenkin jäin kaipaamaan jotakin lisämakua. Yritin googlailla ohjetta parsatahnaan. Löysin harvinaisen niukasti tai en juuri ollenkaan reseptejä suomenkielisiltä sivuilta tähän. Eipä auttanut muu kuin yrittää lukea raaka-aineluetteloa purkin kyljestä ja miettiä sopivia aineita itsetehtyyn tahnaan.  


Lehtevät leivonnaiset parsatahnalla (6 kpl)

3 kpl torttutaikinalevyjä
n. 1½ dl parsatahnaa
1-2 kpl parsannuppuja/leivonnainen
pinjansiemeniä, chiliä (halutessasi)

raastettua parmesan- tai pecorinojuustoa pinnalle
  • Osta tai valmista itse parsatahnaa. 
  • Ota torttutaikinalevyt sulamaan n. 15 min ennen leipomista. 
  • Puolita taikinalevyt. Vedä terävällä veitsellä viillot n. ½ cm etäisyydelle taikinalevyjen reunoista. (Huom!! Älä vedä viiltoa pohjaan saakka!)
  • Laita tahnaa n. 2-3 rkl jokaisen taikinan keskelle. Lisää pinnalle pinjansiemeniä ja parsannuppuja. Chilirengas tai hiutaleet antavat väriä ja maistuvat ainakin chilin ystäville.
  • Raasta leivonnaisten pinnalle parmesan- tai pecorinojuustoa.
  • Paista leivonnaisia n. 220 ast/n. 12-15 min. (Seuraa, etteivät pääse palamaan!)

Itsetehtyä parsatahnaa (n. 2-3 dl)


9 kpl vihreää tankoparsaa ilman nuppuja
½ dl (sitruunamaustettua) oliiviöljyä
n. ½ tl suolaa (Himalajan Kristallisuolaa minulla)

½ dl (avokado) öljyä
½ tl vihreää currytahnaa
2 rkl sitruunamehua
ripaus sokeria
uunipaahdettua parsaa
n. ½ dl cashew-pähkinöitä (kevyesti suolattuja, paahdettuja)
n. 40 g (2-3 dl) pecorino- tai parmesanjuustoa raasteena
½ punttia (n. 2 dl) tuoretta basilikayrttiä
ripaus mustapippuria ja chiliä halutessasi

Käsittele parsat huuhtelemalla ja napsimalla tyviosat pois. Kuori alkaa tässä vaiheessa olla mielestäni sen verran paksua, että se kannattaa kuoria pois.
  • Paahda parsatangot uunissa (n.210 ast/n.15min), kunnes ovat pehmeitä. Pätki paloiksi esim taloussakseilla.
  • Laita kaikki aineet sauvasekoittimen leikkurikulhoon ja aja aineet tahnaksi. 
  • Maistele ja mausta lisää halutessasi (esim suolaa).
Olisipa mukava kuulla muiden kokemuksia itsetehdystä parsatahnasta! Omaan makuumme tämä tahna oli todella herkullista ja todennäköisesti tulen tekemään sitä uudelleenkin. Tein tällä viikolla herkullista foccaciaa, joka saattaisi maistua entistä herkullisemmalle parsatahnan kanssa. Tänään on tullut herkuteltua riittävästi, mutta huomenna testataan sitäkin!


Kuinkas ollakaan! Foccaciakin herkullistui parsannupuista. Pääsiäiseltä jääneet rosmariinin oksat saivat makua parin vrk:n oliiviöljykylvystä. Ostamani oliivitkin sattuivat olemaan tällä kertaa oliiviöljyyn säilöttyjä.




Herkuttelemisiin! Uskon, että sääasia muuttuu iloksi ensi viikolla. Onneksi yrtit ja kesäkukkaset ovat säilyneet yöpakkasilta sisätiloissa. Eiköhän niitä pian päästä istuttamaan ulkoruukkuihin. 


torstai 13. syyskuuta 2018

Kotilounas viimosen päälle


Intialaista tofucurrya basmatiriisillä, myskikurpitsahummusta ja uunilämmintä juureentehtyä leipää olisi ollut liian pitkä otsikko tähän postaukseen. Lounaamme ajoittui tänään pitkälle iltapäivään golfkierroksen ja Miehen nurmikonleikkuun johdosta. Nälkähän meillä molemmilla jo oli, mutta tämä ateria olisi maistunut mahtavalle joka tapauksessa. Eikä tästä ateriasta jäänyt raskas olo, vaikka runsaasti söimmekin. Tätä kokonaisuutta aion varmasti valmistaa uudelleenkin.  

Leikkelin tofun sopivan kokoisiksi suupaloiksi kuivattelun jälkeen. 
Viimeistä murua myöten -bloginpitäjän Saaran intialaisittain maustettua currya piti tehdä jo vuosi sitten. Tofun käsittely on ollut kompastuskiveni pitkään, mutta nyt saan siitä sekä Miehen että omia makuhermojani hellivää herkkua. Kauan siinä meni, mutta kannatti! Toisaalta en ole varma, maistuuko itse tofu vieläkään kummoiselle, mutta tässä ruoassa on mausteet kohdillaan, just eikä melkein!


Basmatiriisi on meidän molempien makuun intialaisissa ruoissa. Hyvälle se maistui tänäänkin.
Noudatin Saaran reseptiä ja ohjeita lähes sellaisenaan. Neilikka on kuitenkin mauste, jota käytän pelkästään jouluna. Päähänpinttymä vai mikä, mutta se dominoi mielestäni liikaa muita mausteita. Juustokuminaa eli jeeraa voisin sen sijaan kaataa vaikka koko maustepurkillisen tähänkin 'soosiin'. Miten se voikin olla niin täydellinen mauste?! Samoin tuore inkivääri on uskomatonta herkkua, kun makuun on totuteltu jo vuosikymmeniä. Alussa sekin maistui voimakkaalle, tosin hyvällä tavalla. Ai niin! Mantelirouheen tilalle laitoin hasselpähkinärouhetta.

Tässä osa tämän päivän mausteistani. Keltainen aito kurkuma (vasemmalla) on myös hieno mauste.


Tofuna käytin tänään Jalotofun miedosti savunmakuista tuotetta. Muiden ihanien intialaisten mausteiden joukosta emme tosin erottaneet savun makua, saatikka tuoksua. Riittävä kuivatus ennen paistamista tekee tofusta kuin tofusta parempaa, rapeampaa ja jollakin tavalla miellyttävämmän tuntuista. Niin kävi tänäänkin.

Korianteri oli päässyt loppumaan yrttitarhastani, mutta thaibasilika ja persilja ovat hyviä nekin.
En kirjoita tähän ohjetta, koska halukkaat löytävät sen tosiaankin Saaran linkistä. Annosten reunalla näkyvä puolukkahillo ansaitsee oman mainintansa. Tykätään molemmat mangochutneysta niin paljon, että purkki ei kauaa jääkaapissa vanhene. Sitäpä ei siis löytynyt vaan uskomattoman hyvää itsetehtyä puolukkahilloa. Hmm! Olemme syöneet sitä vajaassa viikossa yli litran, sillä se tuntuu maistuvan kaiken suuhunpantavan kanssa. Onneksi on puolukoita jäljellä! 


Sitten toiseen ihanaan herkkuun! Olen suunnitellut tätäkin lisäkettä siitä saakka, kun ostin myskikurpitsan. Punajuurihummusta olemme syöneet monen monta kertaa, joten nyt oli juuri oikea aika testata tätä keltaista herkkua. Ja arvatkaas mistä blogista löysin ohjeen? Eipä ollut vaikeaa! Googlaamalla tai klikkaamalla  tätä linkkiä löydät sinäkin saman ohjeen. 

Smoothiet ym kevyemmät jutut onnistuvat tällä koneella.  
Ehkä laitoin enemmän kuin Saara sekä uunipaahdettua kurpitsaa että kikherneitä. Mausteita ropsaisin myös aika reilulla mitalla. Ripaus hunajaa ja reilu loraus kreetalaista (extraneitsyt)oliiviöljyä tekivät hummuksen maun vastustamattomaksi. Tahini oli tämän päivän ruoassa hävikkilistalla. En ole täysin varma, milloin avasin purkin ja kuinka kauan se säilyy jääkaapissa avattuna. Varmuuden vuoksi maistelin sitä jo eilen, eikä tullut mitään jälkiseuraamuksia. Sitä tuli hummukseeni enemmän kuin Saaralla, vaikka hänkin laittoi sitä reippaasti.   
Kuulin äskettäin vinkin, että merkitse avauspäivämäärä niihin purkkeihin, joita käytät harvakseltaan. Pitänee yrittää jatkossa muistaa! 👍


Minulle on jo pitkään muodostunut ongelmaksi blenderin tehottomuus tai oikeammin vääräntyyppiset tehot. Sauvasekoitin piti taas ottaa avuksi, sillä siinä riittää 'vääntöä' näinkin jämäkän tahnan valmistuksessa. En halunnut liian kosteaa hummusta, koska tätä on tarkoitus syödä jatkossakin leivän päällisenä. Ja tästä sitten päästäänkin kolmanteen lounasherkkuumme. Nyt on ihan pakko taas tuulettaa tuota juureen tehtyä leipää! (Sorry!) Tiedän, että joku/jotkut suunnittelevat oman leipäjuuren tekemistä, joten kannustan jälleen ryhtymään tuumasta toimeen! 


Tein taikinajuuren eilen aamulla ja myöhemmin illalla taikinan, taittelut ja nostatuksen. Yön yli jääkaaapissa hitaasti kohonnut taikina tuntui täydelliselle. Leivoin leivät heti aamusta ja vein kohoamaan jääkaappiin muutamaksi tunniksi. Kylmäkohotus sopii juureen leivotuille leiville ja ne voi paistaa silloin, kun omaan aikatauluun sopii.



Palasin tänään ns juurilleni (hihhih😉) ja leivoin samaa leipää kuin ensimmäisellä kerralla n. pari kuukautta sitten.  Toisen leivän sisään kätkin erästä superherkkuani eli viikunaa. Ehdin jo säikähtää, että se epäonnistuu liiallisen kosteuden johdosta. Tuoreet viikunat olivat tietenkin kosteampia kuin kuivatut viikunat, joita olen käyttänyt leivässä aiemmin. Onneksi leipä kohosi sittenkin hyvin ja liiallinen kosteus haihtui kuumassa uunissa.


Myskikurpitsahummus pysyy tomerasti uunituoreen leivän päällä.
Tähän postaukseen ei tullut omia reseptejäni. "Mitä sitä pyörää uudelleen keksimään?" Jos joku on kertaalleen kirjoittanut reseptit, minä kiitän kauniisti!💕 Ruokablogin pitäminen on monipuolistanut ruokavalikoimaamme ja tuonut muutenkin paljon iloa. Kokkaaminen on ihanaa edelleen, vaikka golfharrastus ottaa taas ison osan vapaa-ajastani. Toisaalta pakko liikkua, että saa syödä uusia herkkuja.

Upeita kesäkukkaistutuksia voi nähdä vielä rakennusten pihoilla, vaikka syksy on jo pitkällä.
Välillä olen ihan varma, että en keksi enää mitään järkevää 'tarjottavaa' sinulle, joka luet nyt postaustani. Huonoja päiviä tulee joka asiassa, eikä aina voi olla pelkästään ylämäkeä. Sain uutta intoa harrastukseeni tällä viikolla, kun  reseptini (Nyhtöhernettä munakoisopaistoksessa) kelpasi Familia Verden somejakeluun. 😁 Olen aina kiitollinen, jos joku ihana 😘 haluaa jakaa blogini osoitteen omassa somessaan. 

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Broilerin rintafileet itsetehdyllä pestolla ja jumboherkkusienet

Salaatin lisäksi emme kaivanneet tänään muita lisukkeita annokseemme.
Viime kesänä tein ihanalle maistuvia täytettyjä broilerin rintafileitä eli Kievin kanaa. Samantyyppistä, mutta vähemmän voita sisältävää ruokaa suunnittelin pääsiäisen pyhiksi. Löysin tarkoitukseen sopivia fileitä, mutta suunnitelmien muututtua pääsin vasta tänään toteuttamaan aikeeni. Aamuni alkoi jääkaapin katselmuksella sekä tuoreyrttien ja muiden kohtuullisen pian pilaantuvien ruoka-aineiden esiinotolla. Ruokakauppaan ei tarvitse mennä muutamaan päivään! 

Babypinaattiseos maustoi mukavasti komeat herkkusienet.
Herkkusienet olivat jo hieman tummuneet, silti ihan käyttökelpoisia. Aamupäivä kului rattoisasti peston, guacamolen ja muiden ruoan alkuvalmistelujen parissa. Tykkään pienestä täysin omasta halusta lähtevästä rauhallisesta puuhastelusta keittiössä. Pyörivä satulatuoli helpottaa tällä hetkellä kivasti keittiöhommiani.


Syystä tai toisesta tulin hankkineeksi sitruunoita yli tarpeen ennen pääsiäistä. Onneksi ne säilyvät jääkaapissa aika kauan, mutta tottakai yritin suunnitella ainakin muutamalle käyttötarkoituksen saman tien. Kuoriraastetta tulikin ripoteltua sinne ja tänne. Onneksi basilika oli säilynyt hyvänä yli pyhien. Kerrankin tuota ihanaa yrttiä riitti itsetehtyyn pestokastikkeeseen. Mielestäni Lidlistä saa hyvää valmispestoa, mutta ainahan itsetehty tehdasvalmisteen voittaa. Laitanpa tähän oman pestoreseptini, joka ei ole 'nipotarkka' vaan muuttuu raaka-ainemäärien mukaan. Käytän pestokastiketta niin moneen tarkoitukseen, että ostan sitä usein valmiinakin.

Lidlin uusi pestokastike on mielestäni paljon aiempaa parempaa. Sitruunamaustettu Pirkan tuote on myös OK!
Pestokastike lähti alkuun morttelissa, mutta siirsin aineet lopuksi sauvasekoittimen silppuriin. On se niin helppoa pyöräyttää pari kertaa silppurin terillä ja simsalabim! Herkku on valmista. Liian sileäksi ei kannata silppuroida, vaan pestoon saa jäädä rouheaa tuntumaa. Hyvä linkki pestokastikkeen tekoon löytyy ' Riisa.net' blogista /paras pesto hakusanalla. (en saa nyt linkittymään tähän)


Aineet ja ohjeita n. 1½ dl valmista pestokastiketta

1 ruukullinen basilikan lehtiä (n. 5 dl)
n. ½ dl pinjansiemeniä
1 valkosipulinkynsi
n. 1 rkl raastettua sitruunan kuorta
n. 1½ dl parmesanraastetta (tai Grana Padanoa tms)
ripaus suolaa tarvittaessa
n. 1 dl öljyä (mielellään extra virgin oliiviöljyä)

  • Paahda pinjansiemeniä kuumalla paistinpannulla. Ravistele pannua, sillä siemenet palavat helposti lämmettyään riittävästi. Nosta pannu pois liedeltä.
  • Huuhtele basilika ja nypi lehdet pois varsista. Kuivaa lehdet talouspaperilla.
  • Raasta parmesan tms juusto valmiiksi. (en voi suositella kaupan valmista raastetta)
  • Mortteloi (halutessi) valkosipuli, suola ja pinjansiemenet. Siirrä aineet ja basilikan lehdet sauvasekoittimen silppuriin tai tehosekoittimeen.
  • Pyöräytä kastiketta muutaman kerran, lisää 3/4 osa öljystä sekä juustoraaste sekaan ja sekoita tahnaksi. Maistele ja mausta tarvittaessa ripauksella suolaa ja pippuria. Purkita tahna ja kaada loppuöljy purkin pinnalle.

Tarvitsin tänään pestokastiketta broilerin rintafileiden täytteeksi. Tein tätä ruokaa ensimmäistä kertaa, joten pidin tärkeänä täyttää fileet tuoreella pestolla. Hyvää tuli!

Koski TL on meille tuttu paikka. Käytiin usein Miehen Ester-kummitätiä tapaamassa. 
Otin fileet hyvissä ajoin huoneenlämpöön, ripottelin hieman suolaa, pippuria ja Chili Explosion-hiutaleita pintaan. Fileiden sisälle saa terävällä veitsellä 'taskun', jonka voi täyttää helposti pestokastikkeella. (n. 2 rkl / file)
Paneroin tänään fileet uittamalla ensin kananmunassa ja pyörittelemällä sitten korppujauho-parmesan seoksessa.


Kauniin paistopinnan saa käyttämällä voi-öljyseosta paistamiseen. Kypsentäminen jatkuu uunissa, jotta broilerin liha on varmasti kypsää kauttaaltaan. Tänään tein samassa uunissa (ylemmällä tasolla ja grillivastus päällä) täytettyjä jumboherkkusieniä. Käärin ne (Miehen mieliksi) pekoniin ja maistuivat itsellekin oikein hyvin. Herkullinen maku tulee juuri oikein ajoitetun paistoajan ansiosta.


Joskus sitä vaan onnistuu tekemään ihan erinomaista, vaikka tavallista yrittää. Niin kävi kai tänään, koska Mies halusi lupauksen, että teen tätä ruokaa uudelleenkin.


Guacamole-tyyppinen kastike syntyi todella helpolla sekoittelemalla smetanan loput, saman verran majoneesia, lisäämällä 2 muussattua kypsää avokadoa ja sitruunan kuoriraastetta sekä mehua. Mausteeksi heittelin valkosipuliraastetta, pippuria, chiliä ja muutama rkl Sweet chili saucea. Maistelemalla maku oli lopulta aika täydellinen. (Vinkki maisteluun; sekoituslusikalla käden selkämykselle ja siitä 'kohti ääntä', jotta valmiiseen seokseen ei pääse bakteereita.)


Eipä tullut ruokahävikkiä lopuista babypinaateistakaan tänään. Sain niistä kivan sisuksen herkkusienille lisäämällä sienten kannat, mausteita ja pyöräyttämällä aineet sauvasekoittimen silppurissa. Siitä tarttui tähän tahnaan loput pestokastikkeen 'jämistä' antaen samalla lisää hyvää makua.


Näin arjen koittaessa pääsiäispyhien jälkeen tätäkin ruokaa kehtasi ihan hyvin syödä. 😉😘 Onneksi Miehen flunssa alkaa helpottaa ja päästään elämän normaalirytmiin.


Talitinttien ruokailu on siirtynyt lähemmäksi ja lähemmäksi kotiamme. Arkoja ne ovat edelleen ja lennähtävät pois pientäkin sisällä tapahtuvaa liikettä säikähtäessään. Kyllä kevään tuloa odotellaan ainakin täällä Hämeessä jo kovasti. Mitenkähän teillä?