Parhaimmat blinit ikinä herkullisin lisäkkein

Uskallan sanoa näitä parhaiksi blineiksi koskaan, sillä olen lähes bliniexpertti😂. Koskaan en ole saanut samaa makunautintoa kuin eilen tekemistäni, ihan hullunhyviä olivat! 

Kuinka on ollenkaan mahdollista, että blinit kohoavat näin muheviksi ilman hiivaa? 

Valurautapannulla rapsakkaan, muhkean ja herkullisen koostumuksen saanut blini ei jättänyt kylmäksi Miestäkään. Olivat kuulema todellakin parhaimmat hänenkin maistamansa. Mikä siis teki näistä blineistä niin erinomaisia? 

Lämpöisen maidon ja voin lisääminen "herätti" taikinan ja sen todella huomasi!

Tein taikinan tällä kertaa aiemmasta poiketen ilman hiivaa, taikinajuureeni. Oivallus uudentyyppisestä blinien tekotavasta pälkähti päähäni edellisenä iltana miettiessäni seuraavan päivän blinikekkereitä. "Voisikohan taikinan tehdä juureen?" -ajatus ei jättänyt rauhaan, ennen kuin kokeilin. Otin illalla jääkaapissa majailevasta emojuuresta tilkan, ruokin sitä vedellä ja jauhoilla ja toivoin parasta.

Blinitaikina ilman hiivaa vaatii reilusti aikaa, joten lisäkkeet ehtii tehdä hyvissä ajoin valmiiksi. 

Hyvätkin blinit vaativat kunnon lisäkkeet. Tein tälläkin kertaa useampaa erilaista 'kyytipoikaa'. Sienisalaatissa on: n. 3 dl ihan pieneksi pilkottuja sieniä (neste kuullotettu pois), 1 pieni punasipuli silputtuna, ½ tl suolaa, 100 g creme fraichea, 2 rkl majoneesia, 1 dl kermavaahtoa ja mausteena mustapippuria, ½ tl sokeria ja 1 tl viinietikkaa.

2 rkl sokeria, 3 rkl viinietikkaa, 3 rkl öljyä ja ripaus mustapippuria sekä suolaa löytyy punasipulien marinointiliemestä. 

Olin sen verran toiveikas ideani onnistumisesta, että valmistelin päivän mittaan marinoidut sipulirenkaat sekä sienisalaatin ja -muhennoksen. Tein molemmat kantarelleista ja suppilovahveroista, koska niitä löytyy edelleen runsaasti pakasteesta.

Sienimuhennos valmistuu lähes samalla tavalla kuin kantarellikastike. Kastike saa muhia lämpöisellä liedellä kunnes rakenne on muuttunut muhennosmaiseksi.

Smetana ja mäti ovat kuuluneet tavallisesti bliniherkutteluumme, mutta nyt ostin mustaa Cavi' Art -merilevävalmistetta illaksi. Upposi meille ihan loistavasti näin täydellisten blinien lisäkkeinä. Täältä löydät viimetalvisen blinipostaukseni!

Tuore punasipulisilppu ja suolakurkut maistuvat tässä annoksessa.

Juuritaikina blineille  

20 g emojuurta

40 g huoneenlämpöistä vettä

40 g vehnäjauhoja (luomu)

• Sekoita aineet keskenään ja jätä huoneenlämpöön n. 10-12 tunniksi tai jopa pidemmäksikin aikaa.

Blinitaikina hapanjuureen (tulee n. 25 pikkubliniä tai 10 isompaa) 

100 g juurta (aiemmin ruokittua)

2 dl paksua jogurttia (tai kermaviiliä) 

2 dl maitoa

1 dl vehnäjauhoja

2 dl tattarijauhoja

1 tl sokeria

Sekoita aineet keskenään ja jätä tekeytymään 2-6 tunniksi. (oman aikataulusi ja juuren virkeyden mukaan) 

Juuri ennen blinien paistoa lisää taikinaan

2 keltuaista

½ dl kuumaa maitoa

2-3 rkl kuumaa voisulaa

(lisää tässä vaiheessa jauhoja, jos taikina tuntuu löysälle)

2 kovaksi vaahdotettua kananmunan valkuaista

• Valmistele juuri ja sekoita siihen n. 10 h jälkeen jogurtti, maito, jauhot ja sokeri. 

• Anna taikinan levätä tai tekeytyä oman aikataulusi mukaan. (2-6h)
• Lisää keltuaiset, kuuma maito, voisula ja tarvittaessa jauhoja. 
• Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja nostele ne taikinaan. Älä vatkaa enää, sekoita vaan tasaiseksi.
• Kuumenna paistinpannu hyvin kuumaksi ja paista blinit molemmin puolin rapean ruskeiksi runsaassa (kirkastetussa) voissa. Lisää halutessasi voita vielä blinin pinnalle. 

Löysin netistä myöhemmin muutaman juureen valmistetun blinitaikinan ohjeen. Niissä oli käytetty jauhoja enemmän kuin omassani. Jauhomäärä tuntui pienelle, mutta taikina toimi kaikesta huolimatta loistavasti.
Tottakai blinit ovat harvoin syötävää herkkua runsaan kalorimäärän ja kovan rasvan eli voin johdosta. Kulunut viikonloppu on ollut harvinaisen luminen, joten energiaa kuluu reippaasti lumitöissä (ainakin Miehellä).

Olen valmistanut kirkastettua voita blinejä varten välillä itse, mutta nyt halusin testata Jokipojan Gheetä eli kirkastettua voita. Toimi oikein hyvin ja makukin oli hyvä. Kaikki raaka-aineeni olivat tälläkin kertaa laktoosittomia.

Kaunis on luminen talviluonto tällä hetkellä! Nautitaan nyt siitä ja ajellaan varovaisesti liukkaassa kelissä! Mukavaa viikonlopun jatkoa ja kiitos sinulle vierailusta blogissani! 💖 😘

Blinejä sekä pohdiskelua iltapuhteella

Klikkaamalla tätä pääset äänestämään herkullista kasvisvoileipäkakkuani!

Ruokablogin ylläpitäminen ja uusien ideoiden keksiminen vaatii valtavan paljon kiinnostusta kokkaamiseen. Onko sillä nyt niin väliä, mitä suuhunsa laittaa? on jonkun ajatus. Pääasia, että nälkä lähtee eikä ruokaan tarvitse uhrata liikaa aikaa tai rahaa, miettii toinen. Joka päivä täytyy kuitenkin syödä, joten miksi ruokailuhetkestä ei tekisi pientä voimaantumistilaisuutta arjen kiireen keskelle. Fyysinen ja henkinen hyvinvointi on meille jokaiselle tärkeää. Ilman akkujen lataamista veto loppuu! Itsetekemästä ruoasta nauttiminen on mahtavaa, vaikka "toisten äitienkin" tekemä ruoka on hyvää ja ravitsevaa. 

Oma kiinnostukseni ruoan ja leipomusten tekemiseen syntyi aika varhain. Koulun kotitaloustunnit ja ihana ope herättivät halun ryhtyä ruoka-alan ammattilaiseksi. Niin ei kuitenkaan käynyt! Jäätyäni eläkkeelle harkitsin ruokakirjan tekemistä. Se jäi aikomukseksi, mutta nyt olen toteuttanut nuoruuden haavettani ruokablogin parissa kohta kaksi vuotta. Miksi otin tämän asian nyt esille? Huomasin tänä aamuna, että blogiani oli eilen käyty klikkaamassa 439 kertaa. Oletan, että aika moni teki sen nyt ensimmäistä kertaa. Keskimäärin klikkauksia tulee n. 100-250 / vrk.

Moni ystäväni sai eilen viestin, jossa kerroin tästä harrastuksestani. "Kalastelin" ääniä itselleni, koska menin ilmoittautumaan reseptikilpailuun. Epäröin todella paljon aloittaa moista mainoskampanjaa. Toisaalta miksipä ei, ajattelin. "Kuka kissan hännän nostaa, ellei kissa itse", kuuluu vanha sanonta. Olen käyttänyt tähän harrastukseeni aikaa lukuisia tunteja (531 julkaisua, joihin kuluu keskimäärin aikaa 3-5 tuntia), jos huomioi sekä kokkaamisen että postaamisen. En ole hyötynyt rahallisesti senttiäkään tästä urakoinnista. Motivaationi on puhtaasti rakkaus kokkaamiseen, valokuvaamiseen ja jonkin verran kirjoittamiseenkin. Jalkaongelmieni takia olen joutunut jäämään pois monista aiemmista harrastuksistani, joten tähän on aikaa riittävästi.

Nyt toivon kuitenkin rehellisesti sanottuna pientä huomiota ja vastaantuloa blogini lukijoilta. Olen erittäin kiitollinen sinulle 💞 😘, joka olet jo äänestänyt reseptiäni Parhaat Ruokablogit 1v reseptikilpailussa. Eikö totta, että se vei aikaa alle minuutin. Tuotit minulle tuolla minuutilla ison ilon ja ikäänkuin "palkkion" aherruksestani. Turha sanoa, että joku osallistuu mihinkään kilpailuun haluamatta pärjätä. Äänesi kertoo minulle, että blogin kirjoittamista kannattaa jatkaa.

Nyt on jo aika siirtyä tämänkertaiseen reseptiin. Onpa hienoa, jos jaksoit lukea nuo alkuhöpinät. Ne ikään kuin vaativat tällä kertaa tulla postaukseeni. 😆

Mainio bliniohje löytyi Il/ruoka-artikkeleista ja on HKScanin tuotekehityspäällikkö Sami Lamminahon kehittelemä. Omaani tuli pieniä muutoksia verrattuna alkuperäiseen.

Porkkanalohi, feta, creme fraiche, marinoidut sipulit ja salaatti maistuivat herkullisten blinien kanssa.

Punajuuriblinit (16 kpl pieniä ja 2 kpl blinipannun kokoisia)

n. 250 g punajuurilaatikkoa (punajuurta, homejuustoa, riisiä, maitoa yms)
1 dl maitoa
½ prk (1 dl) creme fraichea
½ dl tattarijauhoa
½ dl vehnäjauhoa
2 kananmunaa
½-1 tl suolaa
(mustapippuria halutessasi)

• Sekoita punajuurilaatikon sekaan maitotuotteet, jauhot, suola ja halutessasi mausteet. Jätä tekeytymään n. 30 min ajaksi.
• Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Lisää keltuaiset massaan ja vaahdota valkuaiset.
• Nostele taikinan sekaan valkuaisvaahto, älä vatkaa enää.
• Kuumenna pannu ja lisää syvennyksiin voita. Lisää taikina, kun voi ei enää kupli. (varo kuitenkin, ettei voi pääse palamaan)
• Paista blinit rapeiksi molemmin puolin. Älä säästele voissa!
• Herkuttele perinteisesti sipulisilpun, mädin ja smetanan kera tai keksi uusia lisäkkeitä.

Me herkuttelimme Miehen kanssa näillä uudentyyppisillä blineillä kasvispitoisten lisäkkeiden sekä fetan ja creme fraichen kanssa. Tykättiin!

Punajuurilaatikkoni oli herkullista ja onneksi tein sitä useamman vuoallisen. Halusin testata näitä blinejä heti luettuani reseptin. Vuosi sitten tein joululaatikoiden tähteistä pikkurieskoja. Joulun jälkeen kaupasta voi ostaa alennetuin hinnoin laatikkoruokia ja käyttää niitä leivontaan. Nopea, edullinen ja hyvänmakuinen ruoka sekä ruokahävikin pienentäminen on järkevää! Kyllä ruoan teko ottaa vähän aikaa ja vaivaa, mutta kokkaaminen on hauskaa! Siis ainakin omasta mielestäni se on mukavaa ajanvietettä.

Meillä alkoi tänään joulunjälkeinen "kunnon kuuri" ja huomenna on vuorossa joulukuusen riisuminen. Haikeaa! Joulukoristeet ja -valot ovat piristäneet paljon vuoden pimeimpiä viikkoja. Onneksi auringon valo lisääntyy viikko viikolta ja kohta odotellaan kevään tuloa.

Alla oleva viesti lähti eilen ystävilleni WA:n kautta. En ole FBssa, joten täytyy löytää muita kanavia markkinointiin. Sinä voit toki vinkata blogistani somessa!

Nyt sinulla olisi hieno tilaisuus ilahduttaa minua ja kannustaa jatkamaan blogiharrastustani. Olen mennyt osallistumaan "Parhaat Ruokablogit" reseptikilpailuun ja kalastelen nyt ääniä itselleni! 🙄🤗

T. Leena "mansikkaheinä" - blogista 👍

Aamulla banskupannareita ja illalla Camembert-focacciaa

Aamupuuro muuttui eräänä aamuna pannareiksi. Namskista!

Hei! Mitä teet mieluiten silloin, kun taivas on harmaa ja suunnitelmasi kivasta ulkoilupäivästä muuttuvat? Tuli vaan mieleeni, kun itselläni on ollut sen suuntaisia päiviä viimeisen viikon aikana. Kerroinkin edellisessä postauksessani meidän maratonNetflix-päivästämme. Sunnuntain kohokohdat liittyivät syömiseen ja illan "Tanssii tähtien kanssa" ohjelman katseluyrityksiin. Illalla yhteys pätkii, joten jätämme suosiolla useimmat Suomen tv-ohjelmat aamuviihteeksemme. 

Juureentehty leipäni muuttui viime hetkellä herkulliseksi focacciaksi ystäväni innoittamana.

Heräsin pirteänä kuin peipponen (hehheh, tässä iässäkö peipponen 😏) su-aamuna ja halusin ilahduttaa leppoisan aamun kunniaksi sekä Miestä että itseäni. Pari banaania ja hieman muita perusaineita muuttuivat tuossa tuokiossa aamiaispannareiksi. Ne olivat niin hyviä ja mielestäni aika terveellisiäkin, että kirjoittelin aineet muistiin. Jospa sinullekin sattuisi tuollainen tarmonpuuska jonakin kiireettömänä aamuna, yllätä ihmeessä itsesi (ja perheesi) tekaisemalla räiskäleitä, lettuja tai ohukaisia!

Laitoin vain ihan pienen tilkan voita pannulle, koska halusin näistä terveellistä mutusteltavaa.

Oikeastaan ideani oli saada aurinkoa aamiaislautasille, koska päivästä oli tulossa tuulinen ja pilvinen. Onnistuin aika hyvin, heti tuntui olo paremmalle! 😁

Helpot banaanipannarit, aineet ja ohjeita n. 24 kpl 

1 dl korppujauhoja

2 dl (kookos tms) jogurttia

1 dl kokojyväkaurahiutaleita

2 tosi kypsää banaania

½ tl suolaa

3 kananmunaa
(ripaus kanelia/vaniljasokeria)

Paistamiseen hieman voita, kirkastettua voita tai öljyä

• Muussaa banaanit ja yhdistä niihin kaikki muut aineet.
• Jätä turpoamaan siksi aikaa, kun valmistelet pannareiden lisukkeet. (n. 20 min)
• Paista aika kuumalla pannulla pienessä voitilkassa kauniin ruskeiksi. Onnistuu isolla paistinpannulla, koska taikina pysyy hyvin koossa.
• Tarjoile pilkottujen hedelmien, hillon ja creme fraicen tai paksun jogurtin kera.
• Makean ystävät valuttavat tietenkin hunajaa tai vaahterasiirappia annokseensa!

Kahdelle hengelle näitä tuli aika paljon. Oli mukava napata päivän mittaan pannari pikkunälkään ja siirtää varsinaista ruokailua pitkälle iltapäivään. Täällä on pakko tottua siihen, että lounas koostuu golfkierroksella syödyistä eväistä ja varsinainen ateria syödään myöhemmin illalla. 

Kohtuullisen komeat näkymät Altorrealgolf klubitalon kulmilta. Alempi kuva joltakin kierroksen väylältä. 

Lopuksi su-illan innovaationi, joka syntyi muutamassa hetkessä. Olin laittanut tapani mukaan leipäjuureni toimintaan lauantai-iltana ajatuksena paistaa leipä sunnuntain kuluessa. Viimeisen kohotusvaiheen aikana ystäväni Suomesta soitteli ja kertoi tehneensä ihanaa focacciaa suppiksilla ja sipulilla. Oi että alkoi tehdä leivän sijasta mieli focacciaa! Olen suunnitellut jo jonkun aikaa sen tekemistä ilman hiivaa. 

Juustonokareita ja aurinkokuivattja tomaatteja focaccian pinnalla menossa uuniin. 

En meinaa vieläkän uskoa, kuinka onnistunutta siitä tuli. Oli varmaankin yksi parhaita iltapaloja koskaan. Mies tykkäsi myös tosi paljon! Lähes valmiin leivän taputtelu pellille sujui ilman ongelmia, sillä taikina oli niin pehmoista. Varoin rikkomasta leivän rakennetta. Suurin yllätys oli se, että focaccia onnistuu silloinkin, kun taikinassa on hieman myös kokojyväjauhoja. Aiemmin olen leiponut focaccian pelkästään valkoisilla jauhoilla.

Kyllähän tallaisen iltapalan jälkeen uni maittoi. Vatsa tykkäsi jälleen kerran hiivattomasta taikinasta leivotusta herkusta. On tuossa leipäjuuressa ihmeellinen voima. Kirjoitin muutama päivä sitten postauksen leivänteosta; samasta taikinasta voi tehdä monia muitakin leipomuksia. 

Nyt tulee hiukan kiire tämän postaukseni kanssa. Meillä alkaa kohta tämän viikon golfkisat. Tärkeintä on päästä pelaamaan, koska sen vuoksi tänne on tultu! Eilinen peli Murcian lähellä sijaitsevalla upealla kentällä oli mukava isolla ja iloisella porukalla tehty reissu, tosin aika vaativa kipeille polvilleni. Saas nähdä, kuin käy tänään! 😌

Aamiasella pakkasesta lämmitetty focaccia maistuu avokadon kanssa. Ja peli kulkee! 👍

P.S. Ei käynyt huonosti ollenkaan! Oli varmaankin tämän golfloman kivoin kierros! Isot kiitokset siitä kuuluvat mahtavalle tsempparille, kaimalleni Leenalle! Oli hieno sää ja onnistunut kierros! 🎶

Feta -pinaattipannaria ja juhannusmuistoja

Täyttävä pannari tzatzikin ja salaatin kanssa maistuu sekä lounaalla, väliruokana että iltapalana. 

"Rakastin sinua ennen kuin olimme tavanneetkaan!" Lause toistuu monta kertaa espanjalaisessa 1920-luvulle sijoittuvassa La Señora tv-sarjassa. Tänään oli joutilasta aikaa katsoa Areenasta monta jaksoa tuota ohjelmaa. Opiskelin muutaman vuoden espanjan kieltä ja  iloitsen kaikista espanjankielisistä ohjelmista. On olemassa asioita, joita ei voi järjellä selittää. Miksi jonkun ihmisen lähellä oloni tuntuu niin hyvälle ja turvalliselle? Miksi on olemassa asioita, jotka hyväksyn ja toisia joita vieroksun. Ohjelmaa seuratessani en voinut välttyä miettimästä itsekin hieman syvällisiä. Keskikesän juhla alkaa olla taas kerran loppumassa, mutta ihanat muistot säilyvät pitkään. 

Epäilin kesäkuun alkupuolella, että lämpöisten säiden johdosta juhannuksena ei löydy enää kukkia, joita kerätä. Aattona kävin tapani mukaan tarkistamassa tilanteen lähimaastossa ja huomasin huolestumiseni turhaksi. Löysin enemmän kuin 7 luonnonkukkaa. Olin ostanut varmuuden vuoksi Jussinpäiväkukkia aiemmin aamulla kukkakaupasta. Kauniita ovat sekä luonnonkukat että kaupasta ostetut.

Uskomatonta kuinka nopeasti aika kuluu, kun on kivaa. Juhannus hujahti ohi liian nopsaan ja on taas totuteltava tavalliseen arkeen. Pienet sadekuurot eivät onneksi keskeyttäneet aattoillan pihapelejä pitkäksi aikaa. Mölkky ja kroketti on hauskaa isolla porukalla! 😀
Eilen tein aika mukavalle maistuneen pannarin, vaikka jääkaapissa on vielä tänäänkin runsaasti tähderuokaa. 

Pannarin gratinointi hyvällä juustolla paiston loppuvaiheessa antoi herkullisen tuoksun ja maun.

Salaattianineksia löytyi riittävästi juhannusaaton jäljiltä.

Peruspannari on maistuvaa pikaruokaa ja maistuu sekä suolaisilla että makeilla lisukkeilla. Meillä  syötiin eilen golfkierroksen jälkeen uudentyyppistä pannaria kunnon lounasruokana. Resepti löytyi alunperin muistaakseni Soppa365 -sivuston kautta. Tein taikinan valmiiksi jääkaappiin ennen kierrokselle lähtöä, joten se ehti tekeytyä hyvin. Oli nopeaa ja riittoisaa ruokaa neljälle nälkäiselle golfarille. (Lopetin oman kierrokseni ennen toisia, joten heitä odotti valmis lounaspöytä 😊)

Aineet ja ohjeet feta- pinaattipannariin (uunipellillinen tai paksumpi pannari pienempään vuokaan)

3 dl maitoa

2 dl paksua jogurttia

rasiallinen tuoretta pinaattia tai pussi pakastepinaattia

n. 150 g fetajuustoa

2 dl vehnäjauhoja

3 kananmunaa

1 tl suolaa

pippuria

ruohosipulia / tuoretta tilliä

n. ½ dl öljyä tai voisulaa

• Laita uuni kuumenemaan 200 ast, jos paistat pannarin saman tien.
• Sulata pinaatti mikrossa käyttäessäsi pakastettua tai pilko tuoreet pieniksi.
• Murustele feta esim haarukalla.
• Yhdistä aineet kulhossa kevyesti vispaten. Mikäli jätät taikinan tekeytymään, lisää rasva vasta ennen paistoa. (Jos fetat on säilötty öljyyn, voit käyttää sen taikinaan.)
• Voitele tai leivinpaperoi uunipelti ja kaada taikina pellille.
• Paista pannaria uunin keskitasolla n. 30 min. 

Salaatti sopii hyvin pannarin kylkeen. Coleslaw tai tzatziki on myös oiva lisuke.

Uudet perunat ovat muuten tänä kesänä erityisen maukkaita. Muistatko vielä viime kesänä suuren suosion saaneita hölskypottuja? Olinpa tyytyväinen, että muistin nuo maukkaat nuorillemme uudentyyppiset perunat. Lastenlapset tosin söivät mieluiten pieniä perunoita voin kanssa. Tosi maukkaita olivat niinkin.

Pakko vielä esitellä lastenlasten koristelema kasvisvoileipäkakku. Onneksi huomasin jättää oman osuuden porkkanaruusujen tekoon. Lapset olivat valtavan innoissaan saadessaan hakea itse yrttejä terassin ruukusta. Heillä oli aivan vapaat kädet koristelun suhteen ja noin hienon kakun 'taikoivat'. Kakun maistelu jäi muutamaan suupalaan, mutta kakku onkin tarkoitettu enemmän aikuisten makumaailmaan. 

   

Valkoisia kukkivia juhannusruusuja löytyi vielä viikko sitten. 

Jasmiinit kukkivat tänä juhannuksena, yleensä niitä näkyy täällä heinäkuussa.

Omassa lapsuudessani joka kodin ovenpielessä näkyi juhannuskoivuja. Tämä kaunis näkymä on Tawast Golfin klubirakennuksen terassilta juhannuspäivänä 2018. 

Näihin kuviin ja tunnelmiin lopettelen tämänkertaisen postaukseni. Hieman haikein mielin muistelen samalla ihania kevätkauden juhlapyhiä. Nyt alkaa pitkä jakso ilman kalenteriin merkattuja juhlia. Voihan toki juhlimisen aiheita keksiä muutenkin. Synttäreitä, nimipäiviä, hääpäiviä jne on aina kiva juhlistaa porukalla ja niin on aihetta leipomiseen. Eiköhän me jotain keksitä tai kehitellä! 👍😋

Meidän äidin paras pannari

Havahduin eilen siihen tosiasiaan, että blogissani on monta erilaista pannariohjetta. Lastenlasteni lempipannari on Vuoristopannari. Halusin varmistaa reseptini aineet, googlasin sivua omasta blogistani ja hämmästyin suuresti. Ei sieltä löytynyt tuota lempipannaripostausta. Eli taas tultiin tähän! Omat tutuimmat ja itselle 'tavallisimmat' ohjeet jäävät kirjoittamatta, koska ne tuntuvat liian arkisille. Eipä silti, muiden blogeista löytyy herkullisia pannarireseptejä pilvin pimein. 

Kun katsoo tuota uunissa vielä olevaa 'viittä vaille valmista' pannaria, nimi ei jääne epäselväksi. Noiden hauskojen vuorien kupruilua ja syntymistä jaksoivat lapset nuorempina seurata uunin luukun läpi innolla. Ja joka kerta tämä pannari maistuu sekä lapsille että aikuisille. Lisäksi kuuluu olla mansikkahilloa ja kermavaahtoa tai vaniljajäätelöä. Tämä pannari on tarkoitettu makeaksi herkuksi.

Aineiden määrät riippuvat kulloisenkin uunipellin koosta. Meillä on kapeampi uuni kuin nuortemme perheessä. Pannarista tulee paksumpi, jos haluaa joka tapauksessa laittaa reilusti raaka-aineita. Paistolämpötilaa voi myös säädellä oman uunin mukaan ja jopa vaihtaa välillä. Aluksi vähän suurempi lämpötila ja laskea sitten hieman, että ei jää keskelle eli 'laaksoihin' paistumatonta taikinaa. Se ei ole tarkoitus!

Ihmettelin pitkään, miksi oma pannarini ei maistu samalle kuin äitini tekemä. Ajattelin raaka-aineiden olleen siihen aikaa niin paljon tuoreempia ja aidompia, että siinähän se salaisuus. Mutta kyllä on mahdollista saada nykyäänkin ja ihan sähkö-uunissa yhtä herkullista (tai ainakin lähes..) pannaria. Suuri salaisuus piilee voissa! 👌 Tässä tulee oma voivinkkini. Jospa lapsenlapsenikin löytäisivät tämän postaukseni jonakin päivänä halutessaan valmistaa Leena-mummin vuoristopannaria.

Pitää olla ehdottoman tarkkana, että voi ei pääse palamaan!! On kyse lähes sekunneista, milloin voi on ruskistunut juuri sopivasti, mutta ei liikaa. Harjoittelu tekee mestarin ja kokemus kartuttaa tietotaitoa!

Aineet ja ohjeet Vuoristopannariin (eilen tekemääni, joskus tulee eri määriä)

6 dl laktoositonta maitoa (kevyt ei rasvatonta)

2 dl kuohukermaa
(tai 8 dl täysmaitoa)

3 - 4 kananmunaa (koosta riippuen)

1 tl suolaa

1 rkl vaniljasokeria

pari rkl sokeria

3½ - 4 dl vehnäjauhoja (vähemmällä määrällä kohoilee paremmin)

Korkelaitaiselle uunipellille n. 30-40 g oikeaa voita (Eilaa minulla)

• Vispaa kulhossa sekaisin maito, kerma ja kananmunat.
• Lisää suola, sokerit ja koko ajan vispaten vehnäjauhot. (Tämän vaiheen voi tehdä toisinpäinkin; yhdistä jauhojen sekaan neste pikkuhiljaa ja sekoita hyvin.)
• Vispaa tarmokkaasti kaikki paakut pois, kunnes taikina on tasaista.
• Jätä taikina turpoamaan n. 30 minuutiksi. (jos on kiire, anna edes hetki turvota)
• Kuumenna uuni n. 220 ast, annostele voi uunipannulle ja laita kuumaan uuniin.
• Seuraa vierestä voin sulamista ja ruskistumista. Ota pois, kun ruskistuminen on siinä vaiheessa, että valkoinen vaahto alkaa hävitä. Ole tarkkana!
• 'Keinuttele' hieman uunista ottamaasi uunipeltiä, että voi menee joka puolelle ja myös uunipellin reunoille. Voit tehdä saman myös silikonisella sudilla.
• Kaada taikina voidellulle pellille ja paista pannaria keskitasolla ensin 220 ast / 15 min ja sitten n. 200 ast kunnes pannari näyttää kauttaaltaan hyvin paistuneelle. (yleensä n. 10 - 20 min.)
• Halutessasi varmistaa, että pannarin pohja ei takerru alustaan, käy kauttaaltaan läpi pitkällä lastalla. Itse leikkaan usein tässä vaiheessa pannarin keittiösaksella annospaloiksi. (ei veitsellä, ettei pellin pohja naarmuunnu)
• Leivinpaperilla paistamisessa ei ole kiinnitakertumisen riskiä, mutta pohjasta ei tule silloin yhtä rapeaa. Valinta on sinun! ☺

Herkullinen pannaripäivä pelastaa pitkästymiseltä! 😂 😘 Onhan se jännää seurata pannarin kohoumien syntymistä livenä omasta uunista. Lapset ainakin tykkäävät tästä touhusta. Varovaisuutta kuuman uunin kanssa pitää noudattaa, ettei tule vahinkoa!

Tästä maan mainiosta pannarin ohjeesta ja varsinkin hauskasta nimestä kiitän ihanaa työtoveriani Sinikkaa! Sain läksiäislahjaksi työtovereitteni kokoaman reseptikirjan heidän lempiresepteistään. Olisiko parempaa läksiäislahjaa voinut keksiä! 💕