Salsaa belugalinsseillä, kampasimpukoita, parsarisottoa ja savustettua taimenta

Mehukkaat herneen miniversot antoivat tähän annokseen viimeisen silauksen!

Tämä kala-ateriamme olisi ollut riittävän herkullinen keitetyillä perunoilla ja kastikkeella. Mentiinkin sitten pistämään perjantai-illan ruoka överiksi ja keksittiin monta syytä 'juhla-ateriaan'. Rankka siivouspäivä takana ja Suomi oli lyönyt Ruotsin jääkiekossa. Toisaalta ei tarvita mitään erityistä syytä, jos tekee mieli hyvää ruokaa. Voin vakuuttaa, että tätä ruokaa on enää vaikea pistää paremmaksi! 

Taimen on lohta pienempi kala, joten fileiden savustaminen vei vain puolisen tuntia sähkösavustimessa. Suolaa ja pieni ripaus sokeria kalafileiden pintaan ennen savustusta makua antamaan. Savustaminen on todella varma ja helppo tapa tehdä hyvää kalaruokaa!

Tällä kertaa kävi niin, että aterian komponentit paisuivat kuin se 'kuuluisa pullataikina'! Olin suunnitellut hyvissä ajoin tekeväni maukasta ja monipuolista lisäkettä parsarisottomme kylkeen. Tarkoitus oli syödä kasvisruokaa ja ihmeteltiin itsekin, että 'Kuinkas tässä näin kävi?' Sekä kampasimpukat että hyvän näköisen taimenen fileet lähtivät kuin vahingossa perjantaiostoksieni mukaan. Onneksi lähtivät, sillä illallisemme oli sanalla sanoen täydellinen. Niin herkullista, ettei meinaa kirjoitetuksi saada. Puhukoon siis kuvat puolestaan!

Yrttimaustettu Yosa Kaurapala siivutettuna testissä risoton 'parmesanina'. Oli vain aika OK!

Oli mahtava tsäkä, että opin pari viikkoa sitten valmistamaan aivan täydellisen ihanaa majoneesia Karitan ohjeella. Klikkaa täältä! Tällä kertaa siitä syntyi smetanan  ja tuoretillin kanssa maukas kastike sekä taimenelle että koko setille. 

Linkki paprikoiden grillaukseen löytyy täältä!

Toinen tsäkä oli siinä, että löysin vinkin näistä uutuuspaprikoista, vihreistä ja grillattuina mukavan makuisista kasviksista. Mies grillasi nämä öljyllä ja suolalla maustetut makupalat samaan aikaan, kun itse otin väriä ja makua kampasimpukoihin valurautapannulla. Kerrankin sain ostaa oman K-Supermarketin kalatiskistä tuoreita kampasimpukoita. Pakastimessa olevat kampasimpukat odottavat edelleen seuraavaa kertaa. 

Jamie Oliver opasti leikkaamaan pienet viillot simpukoiden pintaan, tein kahdelle niin. 

Olemme syöneet muutaman kerran kampasimpukoita ravintolassa, mutta en ole koskaan aiemmin valmistanut niitä itse. Onneksi sain varmistuksen parhaasta tavasta valmistaa kampasimpukoita kalatiskin reippaalta nuoreltamieheltä. Hän oli kuulema valmistanut niitä useinkin. Kerran omat nuoremme grillasivat kampasimpukoita ja niin valmistettuina ne olivat superonnistuneita. Ehkä minäkin uskallan jatkossa tehdä niin, mutta ensikertalaiselle tuttu valurautapannu tuntui järkevimmälle. Nappaa kampasimpukoiden vamistusohje  täältä, jos kiinnostuit! 

Öljyllä, suolalla ja ripauksella pippuria kampasimpukka on vaihteeksi mukavaa mutusteltavaa. Ehkä uskallan ottaa seuraavaksi pakastetut simpukat kokeiluun!

Parsarisoton valmistuksen vaiheista en ottanut kuvia, mutta ohje löytyy esim täältä. Oma ohjeeni erosi siinä, että valkoviinin tilalla käytin kuivaa kuohuviiniä. Hyvin toimi sekin. Parmesanin tilalla testasin äskettäin löytämääni kasvipohjaista runsaasti proteiinia sisältävää Fazerin Yosa Kaurapalaa. Se sopii moneen käyttötarkoitukseen ja on etenkin paistettuna ihanaa myös salaateissa. Mies tykästyi tähän tuotteeseen saatuani hänet maistamaan sitä viime viikolla juureskeiton pinnalla. Paistaminen ja maustaminen on juju saada herkullinen maku kaurapaloihin.

Tällä lautasella on aikas täydellinen setti herkullista kotiruokaa!

Kasvissalsa  belugalinsseillä (näillä määrillä tuli aika runsas annos)

2 dl belugalinssejä

4 dl vettä

• Huuhtele linssit kylmällä vedellä ja keitä kiehuvassa vedessä n. 20-25 min.
• Mausta kypsät linssit lämpiminä suolalla, öljyllä, sitruunamehulla/basamicolla ja öljyllä.
• Beluglinssit sopivat sekä kylmiin että lämpimiin ruokiin!

1 reilunkokoinen tai 2 pienempää avokadoa

1 reilunkokoinen suippopaprika

1 chili (keskitulinen minulla)

pakastettuja tai tuoreita herneitä haluamasi määrä

3-5 kaltattua tomaattia

varhaissipulin varsia

Kastike

½ limen mehu (kuoriraaste halutessasi)

1 rkl valkoviinietikkaa tms

2-3 rkl avokadoöljyä tms 

½ tl suolaa

n.1 rkl hunajaa tms makeutta

mustapippuria

yrttisilppua halutessasi

• Kaada maustetut linssit riittävän kokoiseen kulhoon herneiden kanssa.
• Tee tomaattien yläpintaan ristiviillot ja käytä niitä kiehuvaa vettä olevassa astiassa. Kuoret irtoavat parin min kuluttua helposti vetämällä pois. Pilko tomaatit kuutioiksi sen jälkeen, kun olet poistanut sisällä olevat siemenet. Lisää ne kulhoon.
• Huuhdo ja halkaiset paprika sekä chili ja poista niistä siemenet. Pilko pieniksi ja lisää muiden aineiden sekaan.
• Halkaise avokado, tee hedelmälihaan viillot molempiin suuntiin ja purista limen tai sitruunan mehua pinnalle tummumisen estämiseksi. Kuutio avokado ja lisää edellisten sekaan.
• Huuhtele ja pilko varhaissipulit ja sekoita muiden kasvisten kanssa kulhossa.
• Valmista kastike sekoittamalla kaikki aineet keskenään. Mausta ja maistele, kunnes kastike tuntuu omaan makuusi sopivalle. Kaada se salsan joukkoon ja sekoittele joka puolelle. 
• Jätä salsa maustumaan jääkaappiin (mielellään) vähintää ½ h ajaksi. 

Tämä salsa säilyy erittäin hyvin raikkaana ainakin seuraavaan päivään. Meille se maistui aamusalaattina ja loppu myöhemmin iltapäivällä ruoan lisäkkeenä. Salsaahan voi varioida omiin makumieltymyksiin. Tällä kertaa syntyi näistä aineista!

Belugalinssit tulevat varmasti ruokalautasillemme uudelleenkin. Olen jo mielessäni suunnitellut niitä useampaankin eri ruokaan. Ehkä niitä voisi käyttää kasvispihvien raaka-aineena. Kesällä on kiva tehdä kasvishampurilaisia ja näillä voi varmistaa protskun saannin. 

Muutama alkukesäinen kuva menneeltä viikolta ja useammaltakin reissulta. Näiden kuvien myötä toivottelen oikein ihanaa viikonlopun jatkoa ja kiitän lämpöisesti, että vierailit blogissani! 😘

Sunnuntaina käydään tietenkin äänestämässä europarlamenttivaaleissa, mikäli ääntä ei tullut annettua ennakkoon. Eikös? 

Avokadorisottoa ja broiskua vuohenjuustolla

Kolme keittoa odottaa valmiiksi kuvattuina pääsyään blogiini ja silti ajattelin kirjoittaa taas risotosta. Risoton maku edelleen mielessäni on miellyttävämpää postata siitä. Söimme tätä herkullista lounasruokaa eilen. Taas kerran tulimme myöhään iltapäivällä kotiin ja piti saada nopsaan ruokaa. Nappasin kaupasta pakkauksen valkosipuli-persiljamarinoituja broilerin fileitä tietämättä niiden käyttötarkoitusta. Muutaman kilometrin pituisella kotimatkalla varmistuin halustani tehdä risottoa. Siitäpä tulikin niin hyvää, että 'kehtaan' jakaa helpon ohjeen teillekin blogini lukijoille!

Risottoriisin kypsyminen vie parikymmentä minuuttia, joten pidän sitä nopeana ruokana. Riisin hiljakseen poreillessa ehtii mainiosti tehdä muut valmistelut. Salaatin tekeminen ottaa itseltäni aikaa reilummin, joten skippaan sen usein kiireessä. Viipaloin suoraan lautasille milloin kurkkua, paprikaa, tomaattia jne ja huuhtelen muutaman salaatinlehden niiden seuraksi. Ei jää ainakaan hyvää salaattia kulhoon nahistumaan.

Edulliset verkkopussiavokadot ovat olleet viime aikoina harvinaisen hyviä. Niitä menee jatkuvasti sekä smoothieihin että leivän päälle sellaisenaan. Makunsa ja pehmeän rakenteensa puolesta niitä voisi syödä missä tahansa ruoka-annoksessa. Myös Mies on oppinut tykkäämään niistä viime aikoina, joten uskallan lisätä avokadoa hänenkin lautaselleen. Vielä muutama vuosi sitten söimme avokadoja vain alkuruokana majoneesilla ja katkaravuilla sekä sitruunapippurilla ja -mehulla maustettuna. Nyt nautimme molemmat avokadosta sellaisenaankin.

Joskus tulee ostettua valmiiksi maustettuja broilerin fileitä, vaikka tykkäämmekin enemmän omista maustesekoituksista. Persilja-valkosipulimaustetut fileet kypsyivät pannulla samaan aikaan, kun risotto porisi kattilassa. Vuohenjuusto ja broileri ovat hyväksi todettu makupari, joten sillä mentiin taas kerran. Ehkä tämä pikalounas ei pääse gourmeelistoille, mutta nälkäisiin suihimme se upposi mainiosti. Santsasimme!

Avokadorisottoa vuohenjuustobroilerilla

2 rkl öljyä + nokare voita

1 sipuli (salotti- tms)

3 dl risottoriisiä (carnaroli tai aborio)

2 dl valkoviiniä tai kuivaa kuoharia

n. 7-9 dl kasvislientä (risotto saa jäädä kosteaksi)

½-1 tl suolaa ja ripaus mustapippuria

2-3 dl parmesan- tai pecorinoraastetta

20-30 g voita (ei pakollinen)

1 avokado kuutioiksi pilkottuna

* parmesaanilastuja ja tuoretta basilikaa valmiin annoksen päälle

Lisänä persilja-valkosipulimaustettuja broilerin fileitä (390 g/Jyväbroiler)

vuohenjuustoa

• Lämmitä öljy/voi kattilassa ja lisää siihen pieneksi pilkottu sipuli. Kuullottele sipulia, kunnes pehmenee.
• Valmista riittävä määrä kasvislientä.
• Lisää riisit sipulin sekaan ja jatka kuullottelua, kunnes riisit ovat läpikuultavia. (ei kestä kauaa)
• Lisää viini riisin sekaan ja anna sen imeytyä lähes kokonaan. 
• Aloita kuuman kasvisliemen lisääminen pari dl kerrallaan ja sekoittele samalla risottoa. Riisien rakenne saa rikkoutua.
• Nesteen tarkkaa määrää on vaikea antaa, koska lopullisen arvion siitä tietää vasta riisien kypsyyttä maistellessa. Itse tykkään, että riisiin saa jäädä hieman purutuntumaa (al dente). 
• Lisää lopuksi risoton sekaan voita, juustoraastetta ja halutessasi avokadoa. 
• Annostele risottoa lautasille ja raasta tai viipaloi parmesania pinnalle.

Risotto olisi minulle sellaisenaan riittävän täyttävää ja maukasta ruokaa. Mies haluaa meillä usein jotakin 'lihaisampaa' lautaselleen ja maistuu toki paistetulla vuohenjuustolla rikastettu broileri minullekin.

Aluksi riittävän kuuma paistinpannu antaa fileille ruskistuneen pinnan.  

Broilerinfileiden kypsyyden tietää parhaiten leikkaamalla paksuimpaan fileeseen viillon. Lihan täytyy olla valkoista kauttaaltaan, jotta kypsyys varmistuu. Uunikypsennykseen en tällä kertaa ryhtynyt, koska kyse oli mahdollisimman nopeasti valmistuvasta lounaasta. Broiskut olivat täydellisen meheviä. On mennyt oppi perille kantapään kautta. Joskus olen paistanut ne liian kypsiksi ja kuiviksi!  

Jäin ihmettelemään ruokailumme päätyttyä kuvien ottamistani. Ei nimittäin ollut mitään ajatusta tehdä tästä tavallisesta arkiruoasta postausta. Täytyy toivoa, että intuitioni osui kohdilleen ja joku teistä blogini lukijoista kaipasi juuri nyt tätä helppoa ja herkullista ohjetta. 

Tavallista parempaa talvisen, tai nyt ehkä keväisenkin viikon jatkoa sinulle! Onpa kiva, että kävit lukemassa tämän postaukseni! Tykkää siitä! 

Suppissaalis ja supermaukasta ruokaa

Kuivatut suppilovahverot säilyvät lasipurkissa pitkään. Tästä korillisesta saa monta herkkuruokaa.

Sunnuntai oli päivä, jota muistelen pitkään lämmöllä. Suunnittelimme ystäväni kanssa kylpyläreissua, mutta päätimmekin piipahtaa ensin 'meidän suppismetsässä' katsomassa tilannetta. Hyörimme ja pyörimme pienellä alueella yli kaksi tuntia ja löysimme aina uusia ja uusia sieniä. Jos olet kokenut tunteen itsekin metsässä, ymmärrät mistä puhun. 

Juuri kun tuntuu sille, että ei täältä enää mitään löydy, silmiisi sattuu yksi pieni ja täydellinen suppilovahvero. Tarkennat katseesi suoraan alaspäin ja siellähän näkyykin uusia ja taaas uusia suppiksia. Ja minkälaisia! Ei ollenkaan pilaantuneita vaan juuri maasta putkahtaneita ja lämpöisessä säässä suuremmiksi kasvaneita.

Suppilovahverot ovat kauniita sieniä ja niistä tulee todella herkullista ruokaa.

Ystäväni oli vielä minuakin onnellisempi, sillä hän ei ole ollut muutamaan vuoteen sienimetsässä. Hän rakastaa sieniä ja sienestämistä yhtä paljon kuin itsekin! Parasta kaikessa, että tällä kertaa sormet eivät paleltuneet. Auton lämpömittari näytti +18 ast.

Tämän kuvan tulin napanneeksi annoksestamme ihan ystävääni varten.

Blogiini tulee toistoa, sillä postasin muutama päivä sitten samantyyppisen kastikkeen. Sillä kertaa se herkullisti pastaa. Risoton kanssa suppis-mifujauhis kastike maistui melkein vieläkin paremmalle. Liioittelua toki 😂, mutta ystäväni sanoi syövänsä 'parasta ruokaa ikinä'. Arvatkaapa, tuntuiko ihanalle? Mies tuli myöhemmin kotiin golfkierrokseltaan ja tykkäsi hänkin, vaikka joutui syömään mikrolämmitettyä annosta.

Mifu jauhis on tullut viime viikkoina itselleni tärkeäksi jauhelihan korvikkeeksi. Lihaton raaka-aine, joka sopii moniin ruokiin maistumatta 'kummalliselle' on aarre. Ystäväni halusi opetella valmistamaan samaa ruokaa myöhemmin, joten tottakai lupasin laittaa ohjeen nettiin. Meillä oli niin hyvä työnjako, että valmiit ruokalautaset olivat edessämme pikapikaa.  

Risoton raaka-aineet

3 dl risottoriisiä (Carnaroli)

1 rkl öljyä / 1 rkl voita

1-2 salottisipulia

2-3 dl valkoviiniä (kuivaa kuohuviiniä meillä)

n. 10 dl kasvislientä + suolaa tarvittaessa

2-4 rkl voita

n. 3 dl Grano Padano raastetta

• Valmista risotto paketissa olevan ohjeen mukaan tai klikkaa täältä.

Suppilovahvero-mifukastikkeen raaka-aineet

1½ l tuoreita suppilovahveroita

1-2 rkl voita/öljyä
sipulia (salotti- tai keltasipulia)

valkosipulia halutessaai

1 pkt Mifu jauhista

2½ dl kuohukermaa (+lisänestettä tarvittaessa)

n. 1 tl suolaa

mustapippuria myllystä

• Puhdista sienet, pilko halutessasi isoimpia.
• Kiehuta enin neste kuumalla pannulla pois. (jos nestettä on paljon, kaada kippoon ja lisää kastikkeeseen myöhemmin)
• Pilko sipulit ja lisää ne rasvan kanssa sienien sekaan, kuullottele.
• Lisää mifut ja ruskista sekoitellen ja käännellen.
• Lisää kerma sekaan ja mausta kastike. 
• Anna kiehua hiljakseen, kunnes risotto (tai pasta tai perunat tms) on valmis.

Omin käsin kerätyistä sienistä tulee kuin tuleekin parempaa ruokaa. Mukana on tunnetta. 💓 Posket raikkaasta ulkoilmasta punoittaen, ihanan ystävän kanssa hieman kuohuviiniä maistellen ja samalla kokkaillen on vaan niin mukavaa! Salaatin päätimme jättää tällä kertaa väliin, mutta kakku (katso ed postaus) ja kahvi jälkiruokana olivat 'piste iin päälle'.  Ei harmittanut ollenkaan, vaikka kylpyläreissu jäi tällä kertaa tekemättä! 😀

Sunnuntai-iltana saimme ihailla uskomattoman hienoa auringonlaskua mukavan päivän jälkeen. Muutaman vuoden kuluttua nämä lokakuun säät saattavat olla jokavuotisia, mutta tänä syksynä ainutkertaisia. Nautitaan lämmöstä ja väriloistosta, sillä pian tämä on jälleen ohi. Jokohan sinä olet ehtinyt sienestämään tai muuten vain kuljeskelemaan luonnossa? Virkistyitkö, jos vastasit myönteisesti? Sitä toivon sinulle! 💟😄

Kiitos taas kerran, että piipahdit blogissani! Toivon sinulle hyvää loppuviikkoa!

Kurpitsarisotto on luxusruokaa arkeen tai juhlaan

Paahdoin viime viikolla kokonaisen Hokkaido-kurpitsan tarvitsemaani ruokaa varten. Siitä jäi tähteeksi paahtunutta kurpitsaa seuraavallekin aterialle. Risotosta on pikkuhiljaa tullut yksi lempiruoistani. Risoton makuun on helppo saada vaihtelua erityyppisillä juureksilla ja kasviksilla. Tällä kertaa tekemäni kurpitsarisotto oli mielestäni makumaailmaltaan risottojen parhautta.  Ohjeessa mainittu kastanjahunaja olisi varmaankin ollut hyvää, mutta minulla oli vain tavallista hunajaa. Tämäkin ohje on Niemisen ja Sukulan Vege-kirjasta! ❤

Myskikurpitsa on ollut muutaman vuoden lempiraaka-aineeni kurpitsakokkailussa. Tänä syksynä olen mieltynyt Hokkaido kurpitsan rakenteeseen ja makuun. Toisaalta eipä ole tullut vastaan yhtään huononmakuista kurpitsaa. Ne kaikki ovat omalla tavallaan loistavaa kasvisruoan ja leivonnan raaka-ainetta. Vaihtelua saa kivasti vaihtamalla lajiketta ja kukapa ei tykkäisi kurpitsasta!

Aineet ja ohjeita kurpitsarisottoon (riittää 4-5 hengelle)

2 rkl öljyä + 1 sitruunan kuoriraaste

200 g kuutioitua hokkaido-kurpitsaa

1 rkl oliiviöljyä

250 g risottoriisiä eli noin 3 dl (Carnaroli tai Arborio)

2 dl valkoviiniä

8-10 dl kasvislientä

n. 50 g voita

n. 50 g parmesaaniraastetta

20 g kastanjahunajaa

2 rkl sitruunamehua

n. 2 rkl pieneksi hakattua rosmariinia (tms yrttiä)

(suolaa tarvittaessa)

• Raasta sitruunankuori ja jätä se marinoitumaan hyvään öljyyn. (n. 10 min)
• Kiehauta 50 g kurpitsakuutioita 7-8 min, siivilöi ja sekoita soseeksi.
• Paahda riisiä öljyssä sekoitellen n. minuutin verran, lisää valkoviini ja hetken kuluttua 150 g kurpitsakuutioita. (minä jouduin käyttämään valmiiksi paahtunutta, joten lisäsin ne vasta loppuvaiheessa)
• Kun viini on imeytynyt riisiin, lisää kurpitsasose.
• Lisää kasvislientä pienissä erissä ja sekoita samalla riisiä, (n. 14 - 16 min ajan) kunnes se on al dente (purutuntumaa hieman) ja kurpitsa kypsää.
• Lisää voi, juustoraaste ja lopuksi sitruunamehu ja -öljy sekä rosmariini.
• Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa, sitruunamehua tai hunajaa.

Risottoresepteissä ohjeistettu voin määrä on ihmetyttänyt aiemminkin. Ei silti, etten voin mausta pitäisi! Tällä kertaa nipistin vain hiukan määrästä (laitoin 40 g).

Risottoni sisälsi rasvaa ihan kiitettävästi sitruunaöljyn ansiosta. Sitruunan maku teki risotosta raikkaan, ei ollenkaan raskaan makuisen. En halunnut laittaa tämän risoton kylkeen mitään lisäkkeitä, olen jo aiemminkin mieluillut syödä risottoa risottona. Ruoan valmistumista odotellessa maistui vaalea leipä ja tilkkanen valkoviiniä. 

Vaalea leipä herkullisilla täytteillä on oivallinen alkupala risotolle.

Vaalea leipä on terveellistä, kun sen leipoo ilman hiivaa ja käyttää taikinassa reilusti terveellisiä jauhoja. Spelttijauhot ovat suosikkejani juurileivässä, ruisjauhoja ja hiivaleipäjauhoja laitan pieniä määriä. Kohoamisen varmistaminen sujuu edelleen vaaleiden vehnäjauhojen avulla. Niiden määrä on hieman yli puolet kokonaismäärästä. Leivät ovat tähän saakka kohonneet kiitettävästi joka kerta. 

Leipäjuureni pääsi pääkaupunkiseudulle eli "juurilleen".  Se tuli valmiiksi kesähelteillä samassa paikassa.

Testasin leipäjuureni matkustusvalmiutta ja toimimista uudessa ympäristössä. Maukasta ja rapsakkakuorista leipää paistui kahdessa eri uunissa. Tuore, lämmin leipä maistui lapsenlapsille ja vanhemmilleen lohisopan kanssa. Kotiintuleville paistui lähtöaamuna toinen leipä. Eiköhän sen tuoksu ja maku ollut kiva kotiintulotoivotus toiselle perheelle. 

"Otanpa pienet päikkärit" -ilme taas Loitsulla.

Voisikohan kissan katse enää intensiivisempi ja viisaampi olla? Taika on älykäs kissa. 

Nyt totutellaan taas normielämään ilman kissaneitejä. Onneksi otin kuvia, joita voin katsella ikävän yllättäessä. Toivottavasti päästään taas uudelleen "kotimiehiksi" suloisille Loitsulle ja Taikalle!

Mieletön Mujadara lisäkkeineen

Libanonilainen 'linssirisotto' on helmilöytö ihailemastani Alex Niemisen ja Riikka Sukulan Vege! -kirjasta. Tämä ohje on kirjoitettava heti tuoreeltaan, kun kaikki upeat maut tuntuvat vielä suussani. Osaisitko kuvitella, että linssit, basmatiriisi ja punasipuli voivat saada aikaan ylistämäni makujen sinfonian? Mieleiset ruokalöydöt tuntuvat aina yhtä ihanille ja tekee mieli jakaa ne muillekin!  

Sattumaa vai suunniteltua maukkaan lisäkkeen keksiminen mujadaralle? Eilinen burgerintäyte eli nyhtöbroileri oli Miehen toivelisäke muuten kasvispitoiseen ruokaan. Ei ollut huono idea, sillä maut sopivat tosiaan erinomaisesti yhteen. Toki voit valmistaa aterian pelkästään mujaradan varaan, mutta eivät lisäkkeetkään ole pahitteeksi. Marinoidut punasipulit ovat myös eilisen tähteitä, mutta muuttuivat mausteiden ja uunikuumennuksen ansiosta täydellisiksi tähän ruokaan.   

Mujadara (tämä määrä riittää n. 5 hengelle)

Karamellisoidut punasipulit (alkuperäisen ohjeen mukaan)

3 rkl oliiviöljyä

3 isoa punasipulia ohuina renkaina

2 tl jauhettua juustokuminaa

1 tl jauhettua kanelia

½ tl jauhettua muskottipähkinää

½ tl jauhettua cayennepippuria
(ripaus kardemummaa annoksen päälle)

• Kuumenna 2 rkl öljyä pannulla, lisää mausteet ja punasipulirenkaat.
• Paista miedolla lämmöllä n. 15 min. 
• Varmista maistamalla, että sipulit ovat karamellisoituneet.

(omassa ohjeessani 3 punasipulia renkaina + kuuma liemi; ½ dl omenaviinietikkaa, ½ dl kookossokeria, ½ tl suolaa, ½ limen mehu. Valmiin seoksen sekaan 3 rkl öljyä)

Linssiriisi

8 - 9 dl vettä

n. 1 tl suolaa

2 dl vihreitä linssejä 

2 dl basmatiriisiä (laitoin samaan aikaan 1 dl punaisia linssejä)

pippuria

½ sitruunan mehu / kuoriraaste

• Kuumenna vesi kattilassa, lisää suola ja linssit. (liota linssejä halutessasi n. ½ h ja lyhennä vastaavasti keittoaikaa muutama min)
• Hauduta linssejä n. 10 min ja lisää sitten riisit ja halutessasi pun linssit.
• Hauduta miedolla lämmöllä n. 15 min, kunnes kaikki neste on haihtunut. (lisää vettä, jos linssit tai riisi tuntuvat silloin liian kovalle)
• Mausta pippurilla, sitruunalla ja tarvittaessa lisäsuolalla.
• Kaada linssi-riisiseos laakealle vuoalle ja lisää punasipuli-mausteseos (kaadoin liemineen) päälle.

Tein tällä kertaa lisäkkeeksi nyhtöbroileri-tomaatti- mozarellavuokaa. Voitelin vuoan oliiviöljyllä, ladoin nyhtöbroilerit pohjalle ja tomaattisiivut niiden päälle. Revin kimpaleen mozzarellajuustoa pinnalle. Maustoin suolalla, valkosipulirouheella ja oliiviöljyllä. Kuumensin vuokaa 220 ast / n. 20 min.

Pelkäsin etukäteen, että tarjoilemieni ruokien maut eivät sovi yhteen. Huoleni oli turhaa. Etenkin Mies kehui monta kertaa lounaan maittavuutta. Tykkäsin minäkin!  

Loppukevennyksenä muutama kuva upeasta Hvitträskistä. Kävimme siellä tänään aamupäivällä, mutta emme päässeet sisätiloihin. Oli kuitenkin kiva muistella esim muutaman vuoden takaista syntymäpäiväillallistani kyseisessä paikassa. 

Lokakuun 1. päivästä lähtien monet turistikohteet taitavat sulkea ovensa ja avata ne vain tarvittaessa. Pääsimme hoitamaan 'tyttöjä' muutamaksi päiväksi eteläiseen Suomeen ja tarkoitus on vierailla muutamissa muissakin turistikohteissa. 

Loitsu-tytön terveiset blogini lukijoille!