Gluteenittomia pikkurieskasia ja räiskäleitä

Keliakiaviikko näkyy monissa ruokablogeissa leivontapuolella. Yhä useampi suomalainen tuntuu epäilevän viljojen gluteenin olevan syypää lisääntyviin vatsavaivoihin. Itse olen sairastanut laktoosin imeytymishäiriötä yli 30v. Sain lääkäriltä ohjeen noudattaa ehdotonta laktoositonta ruokavaliota, mikäli haluan välttää mahdollisen keliaakikon kohtalon. Toistaiseksi olen välttynyt siltä, mutta silti gluteeniton leivonta kiinnostaa aina vaan enemmän. Nykyisin on mahdollista leipoa erinomaisen maukkaita gluteenittomia herkkuja monipuolisen jauhovalikoiman ansiosta.

Nopea- ja helppotekoiset rieskaset ovat mainiota iltapalaa ja maistuvat myös keittoruoan kera. Tähän saakka olen leiponut perunarieskat ohra- ja vehnäjauhoilla.

Mökkiviikolla joku aika sitten huomasin niiden onnistuvan mainiosti gl kaurajauhoilla, tosin varmuuden vuoksi lisäsin hieman vehnäjauhoja.

Vihdoin onnistuin leipasemaan täysin gl rieskasia, joiden maku on erinomainen. Ensimmäinen satsi meni lähes saman tien, joten tarkkojen ainemäärien tarkistamiseksi leivoin rieskasia uudelleen. Maistuivat edelleen todella herkullisille myös Miehen mielestä. Sain pitkästä aikaa postausaiheen. Gluteeniton leivonta tuntuu kiinnostavan monia tällä hetkellä ainakin instan puolella.

Erikoisuutena näissä rieskoissa on kukkakaali. Satuin näkemään joku aika sitten kuvan (en muista lähdettä) rieskoista, joissa oli käytetty yhtenä raaka-aineena tuota rakastamaani kasvista. Ostaessani kukkakaalin en tosin suunnitellut sen joutumista rieskataikinaan.

Gl rieskaset (n. 18 kpl)

4,5-5 dl vettä
2 dl kikhernejauhoja (tms gl)
1 dl mantelijauhoja
3-4 dl kukkakaalisosetta

2 tl psylliumia
3 dl kaurajauhoja (gl, Myllärin)
1-1,5 tl suolaa
1 rkl pestokastiketta tai haluamiasi yrttejä
1 dl kurpitsan tms siemeniä
(hieman chilihiutaleita halutessasi)
150 g juustoraastetta (esim emmental-mozzarella)

Paistetaan n. 240 ast/n.12 min

• Sihtaa kikhernejauhot kulhoon veden sekaan, lisää myös mantelijauhot. Jätä turpoamaan siksi aikaa, kun valmistat kukkakaalisoseen. 
• Keitä tai paahda uunissa n. puolikas kukkakaalia, kunnes se on riittävän pehmeää soseutettavaksi. 
• Soseuta kukkakaali esim sauvasekoittimella ja lisää jauhojen sekaan. 
• Lisää psyllium seokseen ja anna turvota n. 10 min. 
• Sekoittele juustoraaste ja kaurajauhoja taikinaan, kunnes se muistuttaa paksua puuroa. 
• Lisää suola ja sekoita taikina tasaiseksi. (Suolan määrä riippuu siitä, keititkö kukkakaalin suolatussa vedessä.) 
• Annostele isolla lusikalla rieskataikinaa kahdelle paperoidulle uunipellille.
• Tasoittele pinta lusikalla. Pistele haarukalla ja pirskottele hieman öljyä pinnalle halutessasi. 
• Paista kauniin ruskeiksi 220-250 ast uunissa/n. 10-15 min. 
• Rieskat ovat parhaimmillaan uunista otettuina, mutta maistuvat myöhemminkin. 

Kukkakaalisoseen tilalle sopisi joku muukin kasvissose. Aion itse kokeilla näitä seuraavaksi porkkanasoseella.

Gluteeniton leivonta vaatii paljon kärsivällisyyttä ja useita testailuja. Herkulliset räiskäleet gluteenittomilla jauhoilla ovat tuntuneet haasteellisille. Vihdoin sain riittävän hyvän rakenteen ja maun suolaisiin lettuihin, kun käytin sekä tattari- että kaurajauhoja. Paistoin ne isolla paistinpannulla ja rasvana käytin kirkastettua voita. Suosittelen kokeilemaan, jos gluteenittomat letut kiinnostavat!

Käytin räiskäketaikinaan eniten tattarijauhoja. Mantelijauhot ovat hieman hintavia, mutta voisivat antaa mukavaa tuntumaa lettuihin.

Gl lettutaikina (suolainen)

4 dl maitoa (kasvipohjaista tai tavallista)
2 kananmunaa
0,5 tl suolaa
n. 2 dl tattarijauhoja
(0,5 tl psylliumia)
0,5 dl kaurajauhoja tms
(2 rkl öljyä halutessasi)

Sekoita aineet keskenään ja anna mielellään turvota n. 30 min

• Kuumenna lettu- tai paistinpannu riittävän kuumaksi. Lisää (kirkastettua) voita ja paista letut rapeiksi molemmin puolin! 
• Halutessasi paista ensin "koelettu" ja lisää nestettä tai jauhoja, jos tarve vaatii! 

Niinhän siinä kävi, että oma koelettu epäonnistui. Taikina oli hyvää, mutta yritin kääntää letun liian aikaisin. Siispä suosittelen odottamaan kärsivällisesti ennen letun kääntämistä!

Keliakiaviikko ehti mennä ja nyt eletään hävikkiviikkoa. Letut ja pannari ovatkin mitä mainiointa hävikkiruokaa. Niihin saa upotettua juustonloput, pussinpohjajauhot, ylijäämäpuurot jne jne. Meidän letuissa maistuivat täytteenä uunipaprikoista tähteeksi jäänyt Muru-kaurajauhistäyte ja maukkaat puolitetut kirsikkatomaatit.

Syyskuun 10. päivänä lämpöä 24 ast Hämeessä! Ihana päivä! 

Muikkutortillan maku pitää itse kokea

Rapeat muikut, kuullotetut kevätsipulit, tzatziki, pestokastike, kurkkusiivut ja rapea salaatti tortillalätyn täytteenä!

Tortilla täytetty muikuilla! Hmm... Mistähän lienee syntynytkään ajatus täyttää tortillalätty paistetuilla muikuilla! Pari päivää sitten huomasin instassa kuvan ruisjauhoissa kieritetyistä, rapean ruskeiksi paistetuista muikuista. Saman tien tiesin valmistavani lähiaikoina tuoreista muikuista jotakin hyvää.

Nyt oli todella tuoreita muikkuja meidän kaupassa. Käyneet pyydykseen Saimaalla eilen/yöllä ja tulleet aamulla kauppaan. Tuore muikku tuoksuu raikkaalle, tiesitkö? Helpoin tapa puhdistaa muikku on napsaista pää pois ja vetää saman tien sisukset ulos. Itse tykkään avata vielä vatsan taloussakseilla ja puhdistaa vatsaontelon kaikista sisälmyksistä. Nopsa huuhtelu juoksevan veden alla varmistaa puhdistuksen.

Tänään oli täydellinen hetki testata uusinta ideaani kalan paneroinnista. Rouheaksi jauheeksi muserrettuja kuivattuja suppilovahveroita ruisjauhojen ja parmesan-juustoraasteen sekaan. Muikku valikoitui kalaksi, johon halusin testata keksimääni panerointiainesta. Nyt muikut on syöty ja idea suorastaan erinomaiseksi todettu. Nämä muikut saattaisivat maistua niillekin, joita muikunpaistossa syntyvä "outo" haju estää maistamasta tätä uskomattoman herkullista, pehmeänrapeaa kalaa. 

Sienirouhetta tai -jauhetta ei tokikaan joka taloudesta löydy, mutta muikku on mainio paistinkala ilman sitäkin. Grana Padano juustoraaste antoi oman arominsa, joten vähintään sitä suosittelen ainakin ensikertalaiselle muikunpurijalle! 

Raastettu, valutettu puolikas kurkku, 2 dl valutettua turkkilaista jogurttia, 1 raastettu valkosipulinkynsi, 2 tl sinappia, 1 rkl sitruunamehua, ½ tl suolaa ja 1 tl sokeria sekä rouhittua mustapippuria löytyy tämänkertaisesta tzatzikistani. 

Ostin tänään epähuomiossa kolmannen tuorekurkun jääkaappiimme, joten halusin päästä aiemmista eroon. Kurkun raikas ja kevyt maku soveltuikin mainiosti tortilla-annokseen. Tein sekä tzatzikia (yksi ohje täällä) että kurkkuviipaleita. Varhaissipuli ja rapea jäävuorisalaatti riittivät muiksi kasviksiksi. Lätyn pohjalle levittelin Lidlistä ostamaani pestokastiketta. (on muuten lähes kotitekoisen veroista) 

Tortillalätyn kuumentaminen sujuu nopsaan isohkolla paistinpannulla.

Tähän ruokaan ei tarvita varsinaista reseptiä, koska se syntyy oman jääkaapin ja mielikuvituksen mukaan. Itse päätin jo tehdä täsmälleen samantyyppiset annokset uudemman kerran. Tämä oli kokeilu, joka todellakin kannatti! 

Kiitos Kulinaari-blogin Kimmo kivasta oivalluksesta!

Hauska idea tarjoilla tortillarullat juomalasista toimii tässä hyvin. Syönti hoituu toki lautaselta aterimien avulla tai normitapaan rullaten ja paperista tarjoillen. Isommalle porukalle tarjoileminen esim ulkona tai mökkiolosuhteissa on sen sijaan helppoa ja mukavaa näin!

Muikkujen panerointi  eli leivitys (nämä aineet n. 15 pienehköön muikkuun)

½ dl ruisjauhoja

½-1 dl parmesan-tyyppistä juustoraastetta

½-1 dl kuivattuja sieniä (suppilovahverot tai mustatorvisienet toimivat hyvin) 

½-1 tl suolaa

Lisäksi 1 kevyesti vatkattu kananmuna

Paistamiseen valurautapannu (mielellään) sekä muutama rkl voita

• Vatkaa haarukalla kananmuna kulhoon tai lautaselle.
• Murskaa sienet (tai aja leikkurilla) rouheeksi ja sekoita ne muiden aineiden kanssa lautasella.
• Kippaa puhdistetut muikut kananmunaseokseen ja pyörittele niin, että munaa tulee joka puolelle.
• Ota muutama muikku kerrallaan ja pyörittele panerointiseoksessa. Lado paneroidut muikut esim leivinpaperin päälle leikkuulaudalle.
• Kuumenna paistinpannu, lisää voi ja anna sen lämmetä, kunnes kuohuminen loppuu ja voi muuttuu ruskeaksi. (Varo kuitenkin, ettet polta sitä!)
• Paista muikkuja pari minuuttia puoleltaan, kunnes pinta on rapea ja ruskea.

Muikuthan tarjoillaan perinteisesti perunamuusin, tillin ja suolakurkkujen kanssa. Olen syönyt sentyyppisen annoksen lukemattomia kertoja ja voin vakuuttaa senkin maistuvan erinomaiselle. Tämänpäiväinen annos syntyi, koska lupasin järjestää Miehelle välipalaa/lounasta golfkierroksen ja tennismatsin välissä. Hän viipyi kotona puoli tuntia ja oli hyvin tyytyväinen järjestämääni nopeaan ruokaan. 

Hedelmä-mansikkasmoothie on paras tapa aloittaa aamu kevyesti ja iloisesti!

Räiskäleet maustettuna kokonaisen sitruunan kuoriraasteella ja vaniljapastalla olivat herkkua jätskin ja mansikoiden kanssa.

Rapeaa juureentehtyä leipää voissa paistettuna, brie-tyyppistä juustoa ja mansikoita! Tumma balsamicokastike viimeisteli tämän herkkuaamiaisen!

Meillä on herkuteltu tällä viikolla mansikoilla. Eikä millä tahansa mansikoilla, vaan Kankaisten marjatilan superherkullisilla ja makeilla mansikoilla. Ensimmäinen laatikko ostettiin valmiiksi poimittuja ja seuraavana päivänä Mies käväisi poimimassa sangollisen lisää noita herkkumarjoja. Itselläni on ollut aikaa viipaloida ja pakastaa niitä, koska polviniksahdus estää liikunnan vielä muutaman päivän. Kyynärsauvojen ja tänään saamani kortisonipistoksen pitäisi auttaa sen verran, että kohta pääsen taas ulkoilemaan. Nyt on aikaa kirjoittaa blogiakin! 

Näppärä konsti viipaloida marjat! Näin olen tehnyt jo vuosikymmeniä, koska tykkään pakastaa mansikat viipaleina pieneen minigrippussiin. Se riittää aamiaisella sekä Miehelle että minulle.

Nyt mennään mansikoilla, kun on paras mansikka-aika! Herkullista huomista ja viikonloppua sinulle! Onpa ihanaa, että muistit käydä blogissani, vaikka postaustahtini onkin harventunut. Lupaan postata heti, kun olen syönyt jotakin erityisen herkullista. Haluan vinkata siitä sinullekin kiitokseksi siitä, että luet blogiani! Voi hyvin! 😘

Villivihanneksilla vaihtelua ruokavalioon ja maukas kastike kalalautaselle

Hupsista! Huomasin jo viikonloppuna, että edellisestä postauksestani on kulunut yli kaksi viikkoa. Se on ylivoimaisesti pisin tauko blogihistoriassani. Instatiliäni seuranneet ovat huomanneet toukokuun lopun ja kesäkuun alkupuolen vauhdikkaan menon. Vuorokaudessa on vain 24 h, joten on ollut pakko priorisoida tehtäviä. Toisaalta olen testaillut elämää, johon ei kuulu blogikirjoitusten miettiminen. Aika jännä, että puhelimen kameran kääntäminen valmiustilaan alkaessani valmistaa ruokaa, tapahtuu edelleen helposti ja luontevasti. Olenpa napsinut muutamia kuviakin ja julkaissut niitä instan puolella.

Vaihtelu ja tauko tekee hyvää mieluisissakin touhuissa. Ennen blogin aloittamista olin himolukija, joten kirjasto oli ahkerassa käytössä. Yhden blogipostauksen tekeminen vie useamman tunnin suunnitelmista valmiiksi blogitekstiksi. Kokkausten valmistelu, tekeminen, kuvaaminen ja lopuksi kirjoittaminen ei ole kiireisen hommaa. Olen lukenut omia ohjeitani blogini alkutaipaleelta ja huomaan olleeni kohtuullisen perusteellinen. Eipä ihme, että olen naputellut konetta tunnin jos toisenkin. Tämän 600. blogipostaukseni haluan omistaa uusimmille 'löydöilleni' eli luonnosta saataville villiyrteille. Jotkut kutsuvat niitä myös rikkaruohoiksi.   

Etsiydyin jo talvella ensimmäiselle villiyrttikurssille ja innostukseni sai uutta 'vihreää voimaa'. Tähän saakka nokkonen, orvokin kukat, suolaheinä sekä käenkaali eli ketunleipä ovat olleet jokakeväisiä varmasti tuntemiani luonnon antimia. Maitohorsman pieniä alkuja olen joskus testannut parsan korvikkeen. Aika ison työmäärän niihin tosin joutuu uhraamaan. Hortoilu eli villiyrttien keruu ja ruoaksi asti valmistaminen vaatii paljon motivaatiota, viitseliäisyyttä, rakkautta luontoon ja innostusta uusiin asioihin. Yllättävän runsas on syötäväksi kelpaavien kasvien kirjo. Se on avautunut paljon keväisen kurssin ja viime viikolla käymäni kahden kerran kurssin ansiosta. Halusin ehdottomasti saada opastusta ja ohjeita alan ammattilaiselta. Menimme teoriatunnin jälkeen Lepaalle luontoon opettelemaan lajeja. Uskomattoman monta syötävää kasvia tuli parituntisen kävelyn aikana tutuksi.

Huom!! Älä koskaan kerää luonnosta kasveja, joiden suhteen olet epävarma! Yksi keino on seurata esim vuohenputken kasvua omalla pihalla useampana vuotena ja varmistua näin eri vaiheissa olevan kasvin ominaisista tuntomerkeistä. Vinkkejä yrttien tunnistamiseen ja keräämiseen löytyy runsaasti netin kautta ja kirjoista!

Vuohenputken yksi tuntomerkki erotukseksi muista samankaltaisista lajeista on tyvilehtien leveän kolmiomainen (kourumainen) muoto. Lisäksi lehdet ovat 2 kertaa 3-lehdykkäisiä. Lehdet ovat sahalaitaisia, mutta eivät liuskaisia kuten esim koiranputkella. Vuohenputki kasvaa tiiviinä ja runsaana kasvustona, joten muille kasveille ei jää kasvutilaa samalla alueella.  

Nuoret, juuri puhjenneet vuohenputken lehdet ovat oivallista salaattiainesta. Villiyrttikausi kestää yli puoli vuotta eli sen aikaa, kun maa on sula. Toki paras aika on loppukeväästä tai alkukesällä, koska kasvien nuoret versot ovat parhaita sekä makunsa että ainesosiensa suhteen. "Luonnon yrtit sisältävät aivan loistavia, hienostuneita aromeja, ja terveellisten ainesosien pitoisuudet ovat erittäin suuria."  (Lainaus ostamastani kirjasta; VILLIYRTIT tunnistusopas, Eija&Jouko Lehmuskallio)

Suositeltavin tapa opetella tunnistamaan uusia villiyrttejä on kulkea luonnossa parin kanssa, joka tunnistaa lajit takuuvarmasti. Sama konsti on paras uusien sienilajien kanssa. Muutaman tai jopa yhden kerran jälkeen olet itsekin 100-prosenttisen varma lajin tunnistamisessa. Voin vakuuttaa, että on jännää oppia lisää villiyrteistä! 😋

Vuohenputki on runsaskasvuinen ja erinomainen villivihannes. Uskoin ja luulin tunnistavani sen takuuvarmasti ja silti kyseisen kasvin kanssa tuli takaisku. Tein hyvänmakuisia vohveleita, jotka sisälsivät kuivattua vuohenputkea. Vatsani meni totaalisesti sekaisin ja säikähdin poimineeni erittäin myrkyllistä hukanputkea, myrkkykeisoa tai myrkkykatkoa vuohenputken versojen sekaan. Onneksi miehelle ei tullut mitään oireita, joten siitä ei ollut kyse. Sain kurssilla uutta tietoa oireisiini.

Lyhyesti selittäen olen voimakkaasti allerginen koivun siitepölylle ja se saattaa olla ristiallergiassa vuohenputkelle. Aion silti jatkaa vuohenputken käyttöä, koska se on mielestäni yksi parhaimpia villiyrttejä sekä makunsa että terveellisyytensä johdosta. Kuivatan ja jauhan lehdet hienoksi jauheeksi ja käytän pieniä määriä kerrallaan.

Löysin omista postauksistani ohjeen nokkosräiskäleisiin. Tästä linkistä löydät vinkkejä! Nokkonen on kaikille tuttu kasvi ja varmistuksen saa koskettamalla sitä varovasti. Nokkosessa on polttavia karvoja, joten sen kanssa sietää olla varovainen. Tuo harmillinen ominaisuus häviää kokonaan ryöpätessä tai ruoaksi valmistettaessa.

Nokkonen on ollut vuosikausia tärkein ja useimmin käyttämäni villivihannes. Tänä keväänä olen kuivattanut suurimman osan nokkossadostani. Näin se säilyy pitkälle talveen (tiiviissä lasipurkissa, pimeässä) ja on helppo ripotella keittoihin, kastikkeisiin ja smoothieihin. Kuivien nokkosenlehtien murentelu jauheeksi paljain käsin aiheutti pientä nipistelyä, joten otin sauvasekoittimen silppurin avuksi ja sain hienojakoista jauhetta.

Kolmanneksi suosituin eli TOP-kolmoseen kuuluva villiyrtti on monien mielestä voikukka tai maitohorsma. Etenkin horsman nuoret versot antavat mahtavaa vaihtelua ruokalautaselle. Helposti tunnistettava ja parsan makuun verrattava joka paikan kasvi ei esittelyjä kaivanne. Vaaleanpunaiset kukat ilmestyvät myöhemmin kesällä. Ne ovat syötäviä ja etenkin kakkujen yms koristeluun sopivia. Omat horsmakokeiluni ovat alkuvaiheessa, mutta tänä kesänä aion testata horsmankukkien sopivuutta kokkailuissani. Voikukka ei ole vielä päässyt lautasillemme, mutta eiköhän sitäkin tule jatkossa testailtua.
Tästä linkistä löytyy eräs vinkkini nuorten horsmanversojen käyttöön!

Eipä ole enää pelkoa ylimääräisten salaattien poisheittämisestä. Olen lisännyt toistuvasti salaatin loput ja tähteeksi jääneet yrttiniput blenderiin ja pyöräyttänyt ne ylikypsien banaanien, maustamattoman jogurtin, mantelimaidon, sitruunamehun yms kanssa ravitsevaksi ja hyvänmakuiseksi smoothieksi. Se maistuu jääkaappikylmänä sekä välipalana että retkieväänä.

Viimekesäisen onnistuneen yrttikokeilun innostamana 'sama meno' jatkuu uusilla ja jo tutuiksi tulleilla lajeilla. Istutin kaupasta ostamani persiljan, ruohosipulin ja viinisuolaheinän laatikkooni ja nekin juurtuivat hyvin ja tuottavat nyt runsasta satoa. Eipä tule puutetta yrteistä tänäkään kesänä. Lempiyrttini korianteri näyttää olevan ahkera kasvamaan!

Yrtit ja minitomaatit ovat tykänneet lämpöisistä ja aurinkoisista säistä!

Terassit ja parvekkeet ovat ihan kelvollisia kasvien ja yrttien kasvatuspaikkoja. Omat tomaattini ja puutarhamansikkani ovat vaatimattoman kokoisia, mutta ilahduttavat silti. Kiva on napata itsekasvatettuja mansikoita puuroon ja tomaatteja salaattiin!

Tässä on ruoka-annos, jonka haluaisin juuri nyt kaikkein mieluiten lautaselleni. Täydellistä! 😋

Mutta sitten otsikossa mainittuun kastikkeeseen, jolla herkuttelimme viime viikolla. Mies savusti taimenen, minä keitin muutaman kananmunan ja varhaisperunoita. Valmistin mummon hölskykurkkuja, joiden ohjeen löydät täältä. Samasta linkistä löytyy myös uskomattoman hyvänmakuisten hölskypottujen ohje. Niitä tulee valmistettua sen jälkeen, kun uudet perunat kaipaavat vaihtelua!

Uudet perunat onnistuvat parhaiten kaataessasi veden pois kattilasta siinä vaiheessa, kun perunat ovat vielä hieman kovia. Loppukypsyminen tapahtuu pienellä lämmöllä kannen alla. Olen huomannut tämän 'höyryttämisen' viimeistelevän parhaan maun perunoihin. Usein laitan  perunoiden päälle tilliä ja muutama arkin talouspaperia imemään pois liiallisen kosteuden.

Kananmuna-nokkoskastike savukalalle ja uusille perunoille (n. 4-6 ruoka-annokseen)

2-4 rkl voita tai voi-öljyä
2-3 salottisipulia tai varhaissipulia ilman vihreitä varsia
1-2 dl kuivattuja tai ryöpättyjä ja pilkottuja nokkosia (tai pinaattia)
2-4 dl ruokakermaa tai kerma-maitoa
n. 1 tl suolaa
2-3 keitettyä kananmunaa pilkottuna
2-3 rkl vaalea maizena-suurustetta (tai vehnäjauhoja+vettä)
(tilliä tms tuoreyrttiä)

Pinnalle ruoho- tai varhaissipulin vihreitä varsia!

• Valmistele nokkoset tai pinaatti kastiketta varten. (Jauheeksi valmistettu, kuivattu nokkonen ei vaadi etukäteisvalmisteluja) Pakastepinaatti kannattaa sulattaa etukäteen.
• Keitä kananmunat hyvissä ajoin aika koviksi. Jäähdytä, kuori ja pilko ne valmiiksi. Tämä onnistuu parhaiten munanleikkurilla, kun leikkaat ne molempiin suuntiin.
• Kuumenna voi pinnoitetussa kasarissa. Pilko sipulit mahdollisimman pieniksi paloiksi ja freesaa niitä muutama min miedolla lämmöllä.
• Lisää nokkosjauhe sipulien sekaan ja kuullottele hetkinen. (tein itse näin, mutta voit lisätä ryöpätyt nokkoset myöhemmin kastikkeen sekaan)
• Lisää kerma tai kermamaito ja kuumenna seos koko ajan sekoitellen.
• Lisää pilkotut kananmunat sekaan ja mausta kastike suolalla. Anna tekeytyä miedolla lämmöllä 5-10 min ja tarkista suola sekä kastikkeen sakeus. 

Kananmunat sakeuttivat omaa kastikettani jonkun verran, mutta lisäsin kuitenkin maizena-suurusteen. Vehnäjauhoilla suurustettaessa kastikkeen pitää kiehua miedolla lämmöllä muutamia minuutteja, jotta jauhot ehtivät kypsyä.

Tämä oli siis Mansikkaheinä blogin 600. postaus! Lähetän tässä yhteydessä paljon rakkaita terveisiäni kaikille blogiani lukeneille! 😘
Lisäksi aivan valtavan lämpöiset kiitokseni kiinnostuksestasi blogiani kohtaan! 🥰

Uskallan luvata, ettei tämä ole (todennäköisesti) viimeinen postaukseni.  Tykkään edelleen kokata joka päivä ja testailla välillä uusia reseptejä. Elämässäni on silti niin paljon muitakin kiinnostuksen kohteita, että nyt aion antaa enemmän aikaa niille. ⛳🍓🌻🎶📖📚🌲🌳

Raakakakku on terveellinen ja sallittu herkku, josta äitikin tykkää!

Raakakakku-nimi ei kuulosta houkuttelevalle, vai kuulostaako? Tiedän olevani auttamattomasti ns jälkijunassa raakakakkuni kanssa. Muutama vuosi sitten oli tosi trendikästä maistella erityyppisiä raakakakkuja, mutta nyttemmin ohjeita näkyy harvemmin. Googlaamalla löytyi sentään useitakin kokeilemisen arvoisia reseptejä ja teko-ohjeita.    

Olen haaveillut keksiväni todella herkullisen ja silti terveellisen jälkiruoan, kahvileivän tai välipalan. Ajatus raakakakusta tuli yllättäen, kun mietin uudentyyppistä kakkua äitienpäiväksi. Ideaa hahmotellessani koin sen sittenkin liian haastavaksi ja monimutkaiseksi. Pitääkö tekemiseen varata tuntikausia tai peräti päiväkausia? Riittävätkö keittiökoneideni tehot manteleiden, pähkinöiden yms kovien aineiden käsittelyyn? Olen kuitenkin tottunut ottamaan haasteita vastaan, joten hommiin siis... 

Suklainen ja marjainen raakakakkuni olisi ollut kaunis näinkin! Halusin testata tähän myös vadelmia.

Kakku valmistui eilen, vaikka tein samana päivänä puolikkaan golfkierroksen, leivoin marttojen tilaisuuteen ja valmistimme Miehen kanssa illemmalla kohtuullisen monipuolisen ennakko-äitienpäiväaterian.  Eikä mennyt onneksi liikaa aikaa kakun kanssa ahertamiseen. Mantelivoin tekeminen oli haasteellisin koneilleni, mutta onnistui sentään. Ihastuin suunnattomasti itsetehdyn mantelivoin tuoksuun ja makuun pari -kolme vuotta sitten. Sillä kertaa yleiskoneeni tehokkain kulho sanoi sopimuksensa irti, mutta tilasin uuden. Sitä olen kohdellut paremmin ja harventanut mantelivoin tekoa.

Mantelivoita saa valmiina luontaistuotekaupoista, mutta maku on erilainen verrattuna itsetehtyyn. Ja se tuoksu, aah! Koko koti tuoksuu ihanalle paahdetulle mantelille. 

Kävin tällä viikolla kaappieni pähkinä- ja muutkin kuiva-ainevarastoni läpi. Hankin onnekseni riittävästi raakakakun valmistukseen tarvittavia aineita. Ei tarvinnut lähteä ostoksille.

Laitoin paljon aineksia tekemääni raakakakkuun, mutta onnistuu varmaan paljon lyhyemmälläkin aineluettelolla. Netistä löytyy monia hyviä ja helpompia ohjeita!

Kookoshiutaleet saavat väriä ja makua paahtamisesta, mutta ei ole välttämätöntä.

Raakakakun työvaiheita on aika paljon. Olisin itse halunnut löytää resepteistä kuvia eri työvaiheista. Löysin aivan ihanan herkullisen näköisiä valmiin kakun kuvia, mutta ne eivät auttaneet miettiessäni tarvittavia koneita ja raaka-aineita. Pyrin laittamaan tähän postaukseeni useita kuvia. Saattaahan olla, että joku blogini lukijoista innostuu tekemään raakakakun. Ei ollut ollenkaan mahdoton urakka, joten suosittelen lämpöisesti kokeilemaan! Terveellistä herkkua on joka tapauksessa luvassa.

Kakun koristelukin näyttää tulevan saman kakun innoittamana. Sen tosin huomasin vasta myöhemmin..  Tätä kakkua riittää muuten pienempikin pala makeannälkään. 

Mansikkainen ja pähkinäinen raakakakku (22 cm irtopohjavuokaan/n. 22 palaa)

Aloita kakun tekeminen mielellään edellisenä iltana laittamalla cashew-pähkinät likoamaan veteen ja viemällä kookoskerma jääkaappiin!! 
(laitoin omani aamulla ja ehtivät olla n. 8 h jääkaapissa)

Pohja

100 g (n. 2,2 dl) saksanpähkinöitä

50 g (1 dl) raakasuklaamassaa

45 g (3 rkl) kookosöljyä

150 g (n. 14 kpl) tuoreita taateleita (kivellisiä)

2 dl (88 g) mantelijauhoja

1 dl (50 g) kookoshiutaleita

1 rkl vaniljapastaa

Tehokas blenderi on varmaankin hyvä työväline kakunteon eri vaiheissa, siis jos sellaisen omistaa! Alla olevissa teko-ohjeissa omat apuvälineeni.

• Jauha saksanpähkinät esim sauvasekoittimen leikkurikulhossa jauheeksi. (toisaalta ne voi vaikka murskata morttelissa, jos haluaa pohjaan sattumia.)
• Aja ja sekoita kaikki pohjan aineet massaksi sauvasekoittimella isohkossa kulhossa.(Sauvasekoittimeni korkea kulho oli liian kapea tälle ainemäärälle, joten siirsin aineet suosiolla isompaan kulhoon.) 
• Leivinpaperoi irtopohjavuoka kauttaaltaan ja painele massa tiiviisti pohjalle. Vie vuoka pakastimeen odottelemaan seuraavia kerroksia.

Mansikan tms marjan makuinen täyte

1 prk kookoskermaa tai -maitoa (Pirkka 2,2 dl kookosmaitoa minulla)

3 dl mansikkasurvosta (pakastettua minulla)

n. 3 dl cashewpähkinöitä (määrä ennen liotusta)

1 rkl vaniljapastaa
n. 3 rkl kookoshiutaleita (miel paahdettuja)

2-4 rkl hunajaa tai vaahterasiirappia (oman maun mukaan)
1 limen kuoriraaste + 1-2 rkl mehua
(n. ½ dl vaniljakreemijauhetta, jos vaahto on liian löysää. Confetilla on vegaanista.)

• Kaavi jäähtyneestä kookospurkista valkoinen massa kulhoon ja vaahdota sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. (vaahtoaminen vaihtelee eri tuotteilla, löydät hyvän vertailun täältä!)
• Blendaa tai kuohkeuta sauvasekoittimella hyvin lionneet ja huuhdellut cashew-pähkinät kermamaiseksi massaksi. Lisää vettä tarvittaessa n. ½-1 dl. 
• Ohje lionneiden cashew-pähkinöiden käsittelyyn löytyy täältä.
• Yhdistä mansikkasurvos edellisiin ja mausta omaan makuusi hunajalla ja vaniljalla.
• Pese lime (tai sitruuna) erittäin huolella harjaten ja raasta kuori massaan. Kaivatessasi happamuutta, mausta vielä limen mehulla. Maista vielä lopuksi, että kaikki maut ovat kohdillaan ja lisää tarvittaessa makeutta.
• Lusikoi massa irtopohjavuokaan ja laita se uudelleen pakastimeen.

Alkuperäinen aikomukseni ei ollut lisätä tähän kerrokseen vaniljakreemijauhetta. Huomasin massan olevan liian löysää mansikoista irronneen nesteen johdosta, joten lisäsin sitä varmuuden vuoksi.

Pähkinäinen suklaatäyte

n. 2 dl mantelivoita (175 g kuorellisia manteleita, jos teet voin itse)

½-1 dl kookosöljyä (sulatettuna)

n. 12 kpl taateleita (poista siemenet)

n. 2 dl raakasuklaamassaa tms suklaata

2 rkl hunajaa 

n. 3 dl liotettuja, huuhdeltuja cashewpähkinöitä 

ripaus hyvänlaatuista suolaa (Himalajan Kristallisuolaa esim)

• Blendaa tai kuohkeuta cashewpähkinät sauvasekoittimella. Lisää sekaan muut aineet ja aja tasaiseksi massaksi. Voit jättää sekaan sattumia, jos haluat tähän kerrokseen pureskeltavaa. 
• Lusikoi täyte päällimmäiseksi kerrokseksi kakkuun ja laita vuoka taas pakastimeen. Tämä kerros on aika jäykkää, joten koristelu onnistuu kohtuullisen pian.
• Ota kakku pois vuoasta ja koristele marjoilla, suklaalastuilla, kukilla tms. Parhaimmat koristeluideat löytyvät jokaisen kakuntekijän omasta päästä ja makumaailmasta. 

Keskimmäinen kerros ei ollut ehtinyt kovettua kunnolla lisätessäni päällimmäisen täytteen, mutta eipä haitannut. Vuoka ehti olla pari tuntia pakastimessa ennen koristelua. Maistoimme kakkua jo illalla, vaikka olimme molemmat Miehen kanssa aika kylläisiä. Maku oli meille uudentyyppinen, hyvä ja mielenkiintoinen. Pientä palaa teki mieli 'makustella' pitkään suussa. Nautimme tämän jälkkärin kuohuviinin kanssa, mutta uskoisin sopivan myös kahvileiväksi. 

Seuraavassa postauksessani annan ohjeen yhteen tämän kevään herkullisimmista aterioistamme. Nautimme tänä vuonna äitienpäivän kotiruoan ennakkoon jo torstaina. Uskon tekeväni samaa ruokaa vielä monta kertaa uudelleen. Oli se niin herkullista ja parasta kaikessa, että valmistimme sen Miehen kanssa yhdessä. Hollandaisekastike ei olisi yksinään onnistunutkaan! 

Sain (😂) ihanat äitienpäiväkukat jo hyvissä ajoin, kun nappasin ne mukaani kauppareissulla. 

Näin isoa raakakakkua ei kannata jättää jääkaappiin, vaikka se säilyisi sielläkin muutaman päivän hyvänä. Leikkelin aamulla kakun valmiiksi viipaleiksi ja pakastin saman tien. On mukava maistattaa raakakakkua perheemme nuorille ja muillekin vieraille. Olen vakuuttunut, että kakku on tullut syödyksi ennen kesäkuun alkua!