Punajuurikeittoa vuohenjuustolla ja suklaakakkua lakritsijauheella

Marinoidut punasipulit antoivat hauskaa makua tämänkertaiseen punajuurikeittoon!

Punajuuri on vahvanvärinen ja -makuinen juures, josta on moneksi. Kasviskeitot ovat rantautuneet meidän ruokapöytäämme vähintään kerran viikossa. Syyskesällä ei ole ongelmia löytää tuoreita juureksia, kun tekee mieli syödä hieman kevyemmin. Juuri nyt eli keskikesällä kasviskeittoaineksia löytyy yllin kyllin ilman juureksiakin! 

Käyköhän muille ruokabloggaajille samoin kuin itselleni? Ruoka, jota teen ehkä kaikkein useimmin arkilounaalle, puuttuu blogistani. Punajuurikeitto on tyypillinen esimerkki lempikeitostamme, jonka ohjetta en löytänyt blogini yli 600 reseptin joukosta.

Tällä kertaa valmistin keittoa sen verran runsaan "kattilallisen" (=blenderillisen), että sitä jäi tähteeksikin. Toinen punajuurikeiton kuvani sai instan puolella paljon tykkäyksiä ja kyselyitä muutama viikko sitten.  Lupailin kirjoitta reseptin blogiini jossakin vaiheessa, joten tässäpä yksi versio upean värisävyn saaneesta keitosta!

Uunipaahdettuja punajuuria käytettäessä, sipulit joutuu kuullottelemaan erikseen paistinpannulla. 

Punajuurikeiton suhteen pätee sama kuin useimpien muidenkin sosekeittojen kanssa. Maustaminen, kerman tai juuston laatu ja määrä vaihtelevat oman kaapin ja jääkaapin tilanteen mukaan. Syksyisin teen valmiita juuressoseita pakastimeen kerta-annoksina ja lisään muut keittoainekset kulloisenkin tilanteen ja maistelun perusteella. Keitto on aina hyvää, koska olen saanut maustaa sen mieleisekseni. Mies on tottunut samoihin makuihin, joten kelpaavat hänellekin, kehuukin useimmiten!

Kuivattuja nokkosia ja vuohenputkia tähän keittoon lisäämään makua, väriä ja terveellisyyttä.

 Vuohenjuustoinen punajuurikeitto (riittää lounaaksi 6:lle, alkuruokana jopa 10:lle)

1 reilunkokoinen punasipuli

1- 2 valkosipulinkynttä (oman maun mukaan enemmänkin)

1-2 rkl öljyä/voita

n. 500 g raakoja punajuuria (tai vast määrä esikeitettyjä)

2-4 perunaa (ei pakollisia)

5-8 dl kasvislientä (jauheesta, kuutioista tms)

1-2 prk ruokakermaa (ei pakollista, jos haluat kevyempää keittoa)

n. 200 g vuohenjuustoa, fetaa tms

(joskus maustan keiton sinihomejuustolla tai kookoksenmakuisella Valion kermalla)
1-2 rkl balsamicoa, viinietikkaa tms hapokkuutta

rouhaisu mustapippuria ja suolaa tarpeen mukaan (selviää vai maistelemalla, koska juustojen ja kasvisliemien suolamäärät vaihtelevat)

pilkottuja tuoreyrttejä, villivihanneksia tms 

Tummaa balsamicokastiketta, yrttejä, siemeniä, murusteltua fetaa, krutonkeja tms keiton pinnalle tarjoiluvaiheessa!

Vegaanisen keiton saat valitsemalla kermat ja juustot vegaanisina!

• Osta valmista punajuurisosetta, esikeitettyjä punajuuria tai raakoja punajuuria.
• Kuullota pieneksi pilkottuja sipuleita esim kasarissa muutama min lempeällä lämmöllä. 
• Lisää kasvisliemi sekä kuoritut ja pieniksi lohkoiksi paloitellut raa'at punajuuret ja kokonaiset perunat (halutessasi) joukkoon. Keittele, kunnes kasvikset ovat pehmenneet riittävästi.
• Soseuta ainekset sauvasekoittimella tai blenderissä tasaiseksi soseeksi. (blenderiä käytettäessä varovaisuutta kuumien ainesten kanssa)

Voit kypsentää raa'at punajuuret myös uunipaahtaen tai keittäen vedessä etukäteen. (uunipaahtaminen on itselleni mieluisin ja helpoin tapa) Keiton soseuttaminen sujuu myös silloin blenderin tai sauvasekoittimen avulla näppärästi. Juustojen, kerman ja mausteiden lisäämisen voit tehdä vasta siinä vaiheessa, kun haluat keiton valmiiksi. 

Kurpitsansiemnöljy on tämän kesän suosikkimausteeni keittojen ja salaattien kanssa.

Kuuma punajuurikeitto ja herkullinen juureentehty leipä sekä juomana kivennäis- tai tavallinen vesi on ihan parasta viikonlopun herkuttelujen jälkeen.  

Kiitos Saara ja Nanne herkullisista ohjeistanne!

Mennäkseni vielä viikonlopun herkutteluun.. Tein niin herkullista täytekakkua, että lisään ohjeen linkkeineen loppukuviksi. Aion todellakin tehdä tätä(kin) kakkua uudelleen seuraavillekin suklaasta tykkääville vieraillemme.

Suklaakakkupohja oli tehty muutama viikko sitten pakastimeen "Viimeistä murua myöten" -blogin (linkki ohjeeseen) innoittamana. Halusin testata uskomattoman helpolle ja herkulliselle kuulostavaa ohjetta saman tien ja kokeilla Saaran lupaamaa pakkasenkestävyyttä. Paistoin pohjan 24 cm teflonpinnoitetussa vuo'assa. (Huom!! ei irtopohjavuo'assa!)

Kakkupohja oli säilynyt mehevänä ja vastaleivotun veroisena! Aikomukseni on tehdä samanlainen kakkupohja uudelleen pakastimeen ja ottaa sieltä sopivan tilaisuuden tullen sulamaan. Kakkupohjaa oli helppo leikata, kun se oli vielä hiukan kohmeinen. Omassa kakussani erikoisuutena oli lakritsijauheen lisääminen taikinaan, koska tummaa kaakaojauhetta löytyi kaapistani vain 1 dl. Nesteenä käytin "Oatly i kaffe" kaurajuomaa ja lisäsin siihen ohjeen mukaan 1 rkl valkoviinietikkaa. Meidän jääkaapista ei löydy piimää yleensä koskaan. 

Kakkukuvat olivat jäädä kokonaan ottamatta, koska suurin osa kakusta oli mennyt  ns."parempiin suihin". Eilen ei löytynyt kotoa tuoreita marjoja, joten nämä kuvat on otettu pakastimesta sulatettujen mustikoiden ja mansikanviipaleiden kanssa. Itse tykkään syödä marjoja tämäntyyppisen suklaakakun kanssa, mutta ne eivät ole välttämättömiä eivätkä maistu kaikille.

Kakun täyte-/kuorruteresepti löytyi toisesta lempiblogistani eli "Elämää Koivurannassa" -blogista. (linkki täällä) Suklaana käytin kokonaisen (150g) Brunbergin laktoosittoman maitosuklaalevyn ja n. 50 g saman valmistajan tummaa suklaata. 

Nannen kakkupohja oli samantyyppinen, joten arvelin täytteen sopivan hyvin aiemmin Saaran ohjeella tekemääni. Oli kyllä upea kokonaisuus, joka maistui sekä aikuisille että lapsille. Lakritsijauhe antoi hieman suolaisuutta kakkuun, mutta ei erottunut paljonkaan suklaan joukosta. Lakritsijauheen ystävät haluavat ehkä testata vinkkiäni.

Yrtintuoksuiset terveiseni täältä Hämeestä näiden reseptien myötä! Yrttilaatikkoni suorastaan pursuaa, joten kuivatettavaa ja pilkottavaa riittää. Talvella on mukava tietää, missä ruokien maustamiseen tarvittavat kuivatetut yrtit kasvoivat!

Hienoa, ihanaa ja leppoisaa kesän jatkoa sinulle! Toivon, että olet päässyt nauttimaan kesän valosta, lämmöstä ja herkuista! Ja kesäähän on vielä paljon jäjellä ja parhaat jutut kenties vielä edessä!

Daim-taatelikakussa aavistus joulua

Taatelikakun hunnuttaminen tomusokerilla tai kuorruttaminen makealla olisi kaunistanut kakun ulkonäköä.

Yksi kurkistus vielä Espanjan lomaamme. Leivoin kuukauden aikana vain pari kertaa, mutta sitäkin herkullisempia juttuja. Taatelit roikkuivat kirjaimellisesti yllämme, joten pakkohan niistä oli kehitellä jotakin hyvää ja makeaa. 

Otin muutamia taateleita tarkempaan tarkasteluunkin, mutta ne olivat hieman raakoja. Kuulin vasta paluumatkalla, että niitä olisi voinut kypsyttää sisällä ja maistella tosi tuoreita ja hyvänmakuisia  taateleita.

Ostin sentään kaupasta useitakin taatelirasioita ja taateli-mantelikiekon. Siitä keksin tehdä eräänä aamuna pienen taatelikakun.

Raaka-aineiden kanssa oli tarjolla pientä niukkuutta. Sepä saattoikin olla plussaa, koska leivoin tavanomaisesta poikkeavan makuisen kakun. Kohottamiseen tarvittavan leivinjauheen tai soodan sijaan kippasin taikinan sekaan vaaleaa hapanjuurtani. Kerman tai smetanan tilalla käytin soijajogurttia ja majoneesia!? Luit aivan oikein! Muistin miettineeni jo aiemmin majoneesin lisäämistä makeaan leivontaan. Törkeän hyvä majoneesisuklaakakku -linkistä löydät lisätietoa asiasta.

Golfkierroksen välipalaksi varaamani iso Daim-suklaapatukka säästyi taatelikakkuun ja antoi siihen mukavaa makeutta ja purutuntumaa.

Tämän taatelikakun rakenne oli ällistyttävän täydellinen. Ei lässähtänyt ja oli silti todella pehmeä ja tahmaisen makea vielä seuraavanakin päivänä. Luulin kakun jääneen raa'aksi, mutta nähtävästi raaka-aineiden koostumuksesta johtuen sen kuuluikin olla juuri tällainen. Kokeilutikkuun ei jäänyt taikinaa, joten uskalsin ottaa pois uunista hieman ennen ajattelemaani aikaa.

Aineet ja ohjeet Daim-taatelikakkuun (n. 20 cm / 1 litran vuokaan)

n. 150 g taateli-manteliseosta (tai pelkkää taatelia)
1-2 dl vettä (kunnes pehmenee)

1 dl ruokosokeria
1 dl valkoista sokeria
½ dl öljyä + 1 dl Hellmann's majoneesia (tai 150 g voita)
2 dl jogurttia
Daim suklaapatukka (56 g)
2 kananmunaa

3 - 3½ dl vehnäjauhoja (laita ensin 2 dl ja lisää myöhemmin loput, jos taikina tuntuu liian löysälle)
1 tl leivinjauhetta + 1/2 tl soodaa (tätä en ole testannut)
2 tl kanelia
(2 rkl vaaleaa hapanjuurta minulla)

Voan voiteluun rasvaa ja korppujauhoja tai mantelijauhoja.

• Pehmitä taatelit kuumentamalla ne kattilassa veden kanssa. Sekoittele, kunnes rakenne on pehmeä. (oman seokseni manteleita jouduin pilkkomaan paloiksi)
• Voitele ja korppujauhoja (tai mantelijauhota) vuoka.
• Pilko Daim-suklaa aika rouheiksi paloiksi.
• Lisää hieman lämpöiseen taatelimassaan sokerit ja muut aineet luetellussa järjestyksessä sekoitellen esim puuhaarukalla. 
• Yhdistä vehnäjauhot, kohotusaine ja kaneli. Lisää ne varovasti sekoitellen taikinaan.
• Kaada taikina vuokaan ja paista n. 200 ast uunin keskitasolla n. 40-50 min. Kokeile kypsyyttä tikulla ja ota pois uunista, kun taikinaa ei tartu tikkuun.

Paistoaikaa on tosiaankin vaikea sanoa, koska uunit ovat niin erilaisia. Espanjan asunnon uunissa ylävastukset olivat ilman suojaa näkyvillä. Ne kuumensivat keskitasolla olevat kokkaukset pinnalta liian nopeasti, joten jouduin paistamaan tämän kakun alatasolla. Lopputulos onnistui sittenkin hyvin, vaikka muuta pelkäsin.

Tässä tulikin sitten viimeisin postaus Espanjan kokkauksistani. Kuvia katsellessani en voi välttyä kaipaamasta tuota valon määrää. Kuvien onnistumista ei tarvinnut jännittää. Kotona on kaikin puolin helpompaa laittaa ruokaa ja leipoa, mutta kuvien onnistuminen onkin jo toinen juttu. Pitänee harkita keinovalon hankkimista!

Överimakea gl Marianne 'jättikeksikakku' mansikoilla ja jäätelöllä

Tämänkertainen leipomukseni tuli aika puskista. Olen vähentänyt makeiden leipomista minimiin ja nyt taas sorruin. Silmiini sattui instagramista niin mielenkiintoiselle kuulostava kesäleipuri 2018 kilpailu, että heti alkoi kiinnostaa. En ole yleensä ryhtynyt kokkailemaan kilpailumielessä. Ajatus Marianne-minttukarkeilla herkullistetusta kakusta mansikoiden ja vaniljajäätelön kanssa ei jättänyt minulle rauhaa. Ostin 'ihan vain varuiksi' pari pussia Marianne karkkeja lauantaina. Tiesin jo kotiin saapuessani, miten tässä käy.

Kankaisten mansikat ja luomukananmunat ovat superlaadukkaita. Mies 'pääsi' ostoksille heti aamusta.

Leipominen poltteli niin paljon mieltäni, että sanoin Miehelle lauantai-iltana kesken jalkapallokisojen seuraamisen alkavani ryhtyä leipomaan. Mutta huh helpotusta! Olin unohtanut ostaa kananmunia, joten oli pakko malttaa aamuun saakka.

Jättikeksin tai ison keksikakun ohje oli vuosi sitten aika monessa leivontablogissa. Asia unohtui itseltäni sillä kertaa. Nyt oli juuri oikea aika testata helppoa ja herkullista isoa keksiä tai kakkua.

Googlasin muutamia herkulliselle näyttäviä ohjeita. Oma ajatukseni oli kuitenkin pehmoisempi, enemmän mudcaken tyyppinen valurautapannussa paistettu 'keksi'. Voikohan sitä kutsua enää keksiksi? Tuskin nimi kuitenkaan tätä leipomusta pahentaa. Nopeatekoisempaa ja helpompaa jälkiruokaa tai kahvileipää en keksinyt.

Aineet ja ohjeet Marianne-minttukarkeilla makeutettuun jättikeksiin (vuoka 20 cm)

n. 150 g Marianne-karamelleja (34 kpl)
1 dl tummaa sokeria (minulla kookossokeria)
½ dl tavallista sokeria
½ tl suolaa (ei pakollinen)
2 tl vaniljapastaa tms vaniljaa
100 g pehmeää voita
1 dl mantelijauhoja
1 dl Myllärin gl kaurajauhoja
½ dl Sunnuntai gl jauhoseosta
½ dl tummaa kaakaojauhetta
2 kananmuna

(Mikäli haluat tehdä kovemman ja rapeamman kakun, laita voita 60 g ja vain 1 kananmunan, lisää myös jauhojen määrää hieman. Onnistuu varmaankin tavallisilla jauhoilla suurin piirtein samoilla jauhomäärillä.)

Voitele valurautapannu voilla tai öljyllä ja lisää pohjalle pyöreä leivinpaperikiekko.

• Pehmitä voi kulhossa ja sekoita siihen sokerit, suola ja vanilja puuhaarukalla.
• Murskaa karamellit karkeaksi rouheeksi. (karkit minigrippussiin ja esim lihanuijalla paukutellen)
• Lisää kulhoon nopsaan sekoitellen jauhot, leivinjauhe, kananmuna ja Marianne-rouhe. 
• Kaada taikina paistinpannulle ja tasoittele pinta lastalla.
• Paista leivonnaista n. 180 ast / n. 20 - 25 min. (jos haluat sisältä pehmoisen, paista vain n. 20 min)

Anna keksikakun hieman jäähtyä pannulla ennen kumoamista tarjoilualustalle. Pyöräytä reunat irti veitsellä, jotta laivonnainen irtoaa helpommin.

Tekemästäni 'jättikeksikakusta' tuli aika mehevä ja sisältä pehmoinen.  

Leipomiseni osui hyvään aikaan, sillä tänään meille tuli yllätysvieraita. Onneksi emme syöneet illalla koko kakkua, minulla taisi olla 'etiäinen' mieluisista vieraista.

Pinta kannattaa suojata leivinpaperilla, jos uhkaa tummua liikaa. Tämä oli uunissa 22 min.

Testasin tänään saman jättikeksikakun pienemmällä määrällä (60 g) voita ja yhdellä kananmunalla.  Suurin osa karkeista (30 kpl) oli toffeetäytteisiä. Tällä kertaa kakku ei onnistunut yhtä hyvin, vaikkakin irtosi pannulta paremmin. Laitoin leivinpaperin koko paistinpannun alueelle.

Leipurin paras apu eli tomusokeri pelasti tämänkin kakun ulkonäön.

Tässäpä sinulle pikku vinkkejä, jos haluat uhrata ihanat Marianne-karkit tämäntyyppiseen leivonnaiseen. Onnistuisikohan tämän paistaminen muuten grillissä? Testataanko joskus?

Ups! Olihan makeaa, sitkeää ja samalla pehmeää. Mansikat tasapainottavat hieman makeutta.

Kesä on hehkeimmillään täällä ja toivottavasti myös siellä, missä sinä luet tätä postaustani! Ihanaa ja herkullista keskikesän viikkoa teille kaikille blogini lukijoille! Nautitaan tästä lämmöstä ja kaikista kesäherkuista.

Kala ei ollut syönnillään tänään iltapäivällä. Kunnon nykyjä silti nähtiin! 

Suklaamuffinit mustapaputaikinasta

Gluteenittomat, maidottomat ja sokerittomat herkut eivät kuulosta todellisille. Näin pääsi kuitenkin käymään, että tämän päivän muffineista tuli sekä syötävän hyviä että sallittuja. Päälle tullut pursotus ei läpäise samoja kriteereitä, mutta menköön tämän kerran. Olen jaksanut odottaa koko pitkän kevään kotimaisia mansikoita tehdäkseni näitä leivonnaisia. Mustapavut eivät kuulostaneet leipomisen raaka-aineilta, mutta halusin silti testata tätä "Hullaannu vegeen" -kirjan ohjetta.  

Leivoin osan näistä ihanalle ystävälleni, joka osaa arvostaa herkkuja ja juhlii kohta synttäreitään. "Ei sinun olisi tarvinnut, mutta kiva kun leivoit!" -lauseella taas aloitellaan kahvittelut. Ja minustahan on tosiaan kiva leipoa, teen sen enemmän kuin mielelläni. Leipominen on itse asiassa minulle mielen ja kielen terapiaa. Nämä olivat niin helppoja ja nopeita leivottavia, että homma oli pian ohi.

Ei olisi voinut paremmin tämä viikko alkaa. Heräsin odotettuun, kaivattuun ja kiitollisuuden tunteita herättävään sateen ropinaan. Hetken helpotusta monen eläimen ja ihmisen sekä kaikkien kasvien elämään tuli sateen mukana.

Ostin uusia kotimaisia mansikoita jo viikonloppuna. Niitä maisteltiin hyvillä mielin. Ovat ihan eri makuisia kuin muiden maiden mansikat. Ehkä tunnepuoli on tässä se tärkein. 🍓🍓

Suihkuttelen vuokani vuokaspraylla yleensä ulkona, koska suihke leviää helposti ympäristöön. 

Nostin eilen muffinivuokani keittiön pöydälle, mutta donitsitaikina menikin kokonaan donitseihin. Aikomukset leipoa samasta taikinasta muutama muffini kariutuivat. Yleensä pyrin välttämään herkkujen leipomista perättäisinä päivinä. Tästä tuli kuitenkin niin onnistunut kokeilu, että pakkohan tämän on päästä blogiini.

Näissä muffineissa maistuu kookos. Käytä muuta öljyä, ellet ole kookoksen ystävä.

Aineet ja ohjeet 6 isokokoiseen tai 12 pienempään muffiniin

n. 3 dl eli 230 g mustapapuja

n. 15 kpl kivettömiä taateleita

n. 3/4 dl kaakaojauhetta

n. 3/4 dl juoksevaa hunajaa

1-2 rkl vaniljapastaa tai -sokeria

1 dl mantelijauhoja (ei ollut alkup. ohjeessa)

2 tl leivinjauhetta

120 g kookosöljyä

2 kananmunaa

Laita uuni kuumenemaan 170 asteeseen

1. Valuta ja huuhtele mustapavut huolella. 
2. Poista kivet taateleista, ellei ole valmiiksi poistettu.
3. Soseuta pavut ja taatelit tahnaksi esim sauvasekoittimella.
4. Lisää tahnan joukkoon hunaja, kaakao, vanilja, jauhot, leivinjauhe ja vatkaa sekaisin sähkövatkaimella.
5. Sulata kookosöljy ja vatkaa taikinan joukkoon huolella.
6. Lisää kananmuna kerrallaan voimakkaasti vatkaten, kunnes taikina on sileää ja kuohkeaa. (muutama min)
7. Voitele muffinivuoka ja annostele taikina tasaisesti vuokiin.
8. Paista isokokoisia muffineja uunin keskitasolla 170 ast/n.18-20 min ja pienempiä muutama min vähemmän. Muffinit saavat jäädä sisältä pehmeiksi, mutta ei raaoiksi. (kokeile tikulla) 
9. Kippaa muffinit varovaisesti ritilälle jäähtymään. 

Omassa kuorrutteessanini ei ole ollenkaan voita, joten se säilyy kylmässäkin kohtuullisen pehmoisena. Suosittelen käyttämään voita, jos joudut kuljettamaan muffineja.
Jouduin käyttämään suklaan tilalla kaakaota, raakasuklaata ja muutaman palan valkosuklaata antamaan makeutta. Kotoa ei löytynyt yhtään palaa tummaa suklaata.

Reilusti kuorrutetta 6 isolle muffinille  (jäi vähän tähteeksi)

1½ dl (150g) Islantilaista jogurttia
2 rkl chian siemeniä
n. 1½ dl eli 150 g tuorejuustoa

100 g tummaa suklaata (minulla oli raakasuklaata, kaakaota ja valk suklaata)
2-3 dl tomusokeria tai oman makusi mukaan enemmänkin
vaniljaa

• Lisää chian siemenet jogurtin sekaan ja jätä turpoamaan. (10 min riittää)
• Sulata suklaa esim mikrossa, sekoittele välillä ettei pääse palamaan.
• Pehmitä tuorejuusto kulhossa ja yhdistä siihen muut aineet.
• Vatkaa kuorrute sähkövatkaimella kuohkeaksi ja ilmavaksi.
• Valmistele pursotuspussi kuntoon ja lusikoi kuorrute siihen. Vie jääkaappiin siksi aikaa, kun muffinit ovat täysin jäähtyneet.
• Pursota kuorrutetta muffineille ja koristele ne haluamallasi tavalla.

Netistä löytyy runsaasti helppoja ja täydellisen makuisia muffinien ja kuppikakkujen kuorrutusreseptejä. (esim Annin uunissa -blogista Pätkis kuppikakut) Niitä on helppo pursottaa leivonnaisten pinnalle. Näihin muffineihin voisi sopia kookoskermasta tehty vaahto ja mitkä tahansa suomalaiset marjat. Mansikan maku sopi todella hienosti täytteeseen ja koko muffiniin. Lisämakua antaa tunne, että tämä on terveellistä ja maistuvaa herkkua sekä arkeen että juhlaan. Suosittelen kokeilemaan!

Luulin, ettei Mies pitäisi näistä, mutta väärässäpä olin. Etenkin kuorrutteesta ja mansikoista sain kehuja. Hmm.. kokeilenpa toisenkin kerran keksiä itse kuorrutteen.

Tänään tuli 'sisäinen pakko' pysähtyä kuvaamaan Katumajärven kaunista pintaa ajellessani kotiin kuntosalilta ja vesijuoksusta. Ilmanlaatu oli silminnähden ja hengityksessä tuntuen parantunut eilisestä. Heinäallergikkojen elämä helpottui hetkeksi. Toivottavasti teidän blogissani vierailevien ystävien kotipaikoilla on tullut jo sadetta. Täällä Hämeessä osataan arvostaa vesisadetta aiempaa enemmän. Saa sataa päivälläkin! ☔🌂