Makeaa maissia, naattiporkkanoita ja broileria grillistä

Pääsimme pari vuotta sitten itse poimitun kotimaisen makean maissin makuun. Ihan käsittämättömän hyvää verrattuna vastaaviin vakuumissa oleviin esikypsennettyihin maissipötkylöihin. Oli aika huikea tunne kulkea maissipellon reunaa ja kerätä omat maissit. Melkein kuin amerikkalaisen elokuvan kulisseissa olisi kulkenut. Viime syksynä maissit eivät ehtineet kypsyä tarpeeksi ajoissa, jotta vadelmankeruureissulla olisi päässyt taas poimimaan maissintähkiä. Toivottavasti tänä syksynä on ilo päästä Janakkalan Iso-Hiidenkartanon maille keräämään ihania, keltaisia herkkuja. Klikkaa linkkiä ja seuraa tilannetta sivuilta, jos kiinnostuit!

Sokerimaissia suoraan pellolta

Onneksi nykyään on mahdollista ostaa kaupasta tuoreita maissintähkiä. Nekin ovat hyviä, mutta syystä tai toisesta (korvien välistä) itse pellolta kerätyt olivat vaan niin täydellisiä. 

Keitän alkuun maissintähkiä isossa kattilassa runsaassa suolalla maustetussa vedessä noin 5-8 min riippuen maissien tuoreudesta. Ihan kypsäksi ei kannata keittää, jos aikoo grillata pintaan loppusilauksen. Grillissä maissit saavat kauniin pinnan ja vielä herkullisemman maun. Eilen grillivaiheessa voitelin maisseja muutamaan kertaan sulalla kirkastetulla voilla. Hurja, kuinka herkullista tuli!

Tuoreet kotimaiset porkkanat kokonaan grillissä valmistettuina maistuivat aivan eri makuisille kuin uunissa tai pannulla paahdetut. Myös niitä voitelin useaan otteeseen samalla voilla. 

Jääkaapin vihanneslaatikosta löytyi yksi palsternakka, jonka heitin samaan grilliin. Hyvää oli sekin grillattuna, mutta porkkanat ja maisssi suorastaan hurmasivat maullaan. Kaikkiin vihanneksiin jäi hieman purutuntumaa.  Hieman mustunut kuori ei ainakaan pahentanut lopputulosta, sillä pidämme molemmat savun ja hiilloksen tuomasta aromista. Tiedossa toki on, etteivät garsinogeenit ole terveellisiä, mutta joskus haluaa herkutella joka tapauksessa.

Lisämakua ja pientä makeutta ateriaan antoivat persikan puolikkaat ja suolaisuutta grillattu halloum-juusto. Viime päivinä säät ovat suosineet hieman paremmin grillaamista, joten tilaisuuksia harjoitteluun on alkanut tulla enemmän. Grillaaminen on tosi kivaa silloin, kun tuntee homman olevan edes jotakuinkin hallussa.

Persikankuoria ei syödä, joten ei haittaa pieni palanut pintakerros.

Kaasugrillin helppous ratkaisi meidän perheen grillihankinnan. Aikoinaan tuhrattiin niin paljon pienen hiiligrillin kanssa, että nyt tuntuu ihan luxushienolle, kun on paljon tilaa erilaisille raaka-aineilla. Yläritilä helpottaa suuresta valmiiksi kypsien ruokien säilymisen kuumana ja mehukkaana. Onneksi meidän nuoret ovat taitavia grillaajia ja opastavat tarvittaessa.

Porkkanoiden kypsentäminen pelkästään grillaamalla onnistuu hyvin, kun kyseessä ovat äskettäin maasta nostetut juurekset. Kirkastetulla voilla penslaaminen paiston aikaan oli aivan napakymppi valinta. Tästä ei porkkanan maku enää parane!

Ostin kaupasta broilerin maustamattomia leikkeitä edellisenä päivänä. Leikkasin ne puolikkaiksi ja saivat muhia yön yli itsetekoisessa marinadissa. Maissilisukkeesta innostuneena halusin broilereille vähän "meksikolaista twistiä" eli tulisuutta, suolaisuutta, savua, makeutta ja valkosipulin aromia. Sweet chili sauce ja tilkka hunajaa antoivat marinadille riittävästi makeutta. Tekee mieli kehaista, että marinadi oli onnistunutta! Valkosipulit lisäsin vasta pari tuntia ennen grillaamista.

Happamuutta marinadiin ja ruokaan muutenkin saa näistä aineista.

 Marinadiohjeita löytyy netistä pilvin pimein, joten tarkkoja määriä en nyt postaa. Itselläni on periaate, että öljyä kaksinkertainen määrä verrattuna happoon ja muita makuja oman suutuntuman mukaan. Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta mausta! Suolaa ei kannata laittaa liikaa valmistusvaiheessa, koska sitä jokainen voi lisätä valmiiseen annokseen oman tottumuksensa mukaan. Mustapippuria rouhaisen lähes poikkeuksetta omiin kokkauksiini.

Lähes vuorokauden maustuneet (pari kertaa käännellen) broilerit olivat mureutuneet sopivasti balsamicon ja soijakastikkeen ansiosta. Muovipussin sisällä olevia broilerileikkeen puolikkaita oli helppo nuijia puunuijalla hieman litteämmiksi ennen grillaamista. Paksut palat kypsyvät hitaammin ja itselläni on broileria kypsentäessä aina huoli siitä, etteivät saa jäädä missään tapauksessa raaoiksi sisältä. Tosin eivät saa kuivaa korpuiksikaan.

Bloilerit kypsyivät molemmilta puolilta noin 5 min eli olivat parilalla ainakin 10 min. Kannattaa vetää viilto yhteen palaan ja tarkistaa kypsyys, jos epäilyttää. Parilan lämpö oli alkuun kuumalla ja pinnan paistumisen jälkeen pienellä lämmöllä. Tällä kertaa parilan öljyäminen ennen grillaamista unohtui, mutta hyviä tuli silti eikä pinta päässyt liikaa palamaan.

Maissien keitinvedessä hieman pehmenneet kukkakaalin nuput, vesimelonikuutiot ja älyttömän herkullinen kypsä mango sekä kesälle maistuvat mansikat saivat aterian tuntumaan ihan kotitekoiselle gurmeelle. Kelpasi minulle ja talon Miehelle :)) 

Ai niin, pisteenä iin päällä oli kastikkeemme eli tumma, hieman makea balsamikastike. 

Takana näkyy viimeisteni viikkojeni "työmaa" eli Aulangon kylpylä, jossa olen venyttänyt ja jumpannut uudella tekonivelellä varustettua polveani. Hämeenlinnan uimahallia remontoidaan ainakin lokakuulle saakka, mutta onneksi täällä on kylpylä.

Testivoittaja herkkuaamiaisellamme

Extra virgin oliiviöljy ja sormisuolakiteet viimeistelivät tämän aamiaissämpylän herkulliseksi. 

Tänä aamuna meidän kahden hengen arvovaltainen testiraatimme on maistellut eilen leivottuja hodarisämpylöitä erilaisin täyttein. Sämpyläthän oli alunperin tarkoitettu aterian pohjaksi, mutta toimivat oikein mainiosti aamiaissämpylöinä.

Hehkutan edelleen näitä Kankaistentilan  mansikoita! Kuvassa olevat mansikat ovat odottaneet jääkaapissa rasiassaan tämän aamun herkuttelua jo pari vuorokautta. Suorastaan uskomatonta! Niin freesin näköisiä ja maku on edelleen tosi herkullinen.

Kypsänä poimittua tomaattia, mozzarellajuustoa ja basilikanlehtiä salaattipohjalla. Täydellinen maku!

Mainitsin eilisessä postauksessani herkuttelevani tänään talon Miehen valmistamalla nimipäiväaamiaisella. Näin olisi tapahtunutkin, mutta en malttanut odotella valmista. Halusin tottakai varmistaa herkkusämpylöiden kuvauksellisuuden ja näpsin kuvia sitä mukaa, kun niitä valmistui. Yhdessä oli sitä paitsi mukavampaa touhuta keittiössä ja talon Mies sai hoitaa muut valmistelut ihan suosiolla.

Toiseksi kovassa kisassa selvisi sinihomejuusto-mango-mansikka-täytteinen sämpylä. Kastikkeeksi tähän tuli vaaleaa balsamicoa. Hienosti maut sopivat yhteen, vaikka alkuun talon Mies epäilikin mangon tunkeutumista turvalliseen homejuusto-mansikka-makumaailmaan kolmanneksi pyöräksi. Pakko oli hänenkin myöntää makujen harmonia. Jokaisella on tottakai omat makumieltymyksensä, mutta suosittelen! Pari päivää sitten ostamani mango oli täydellisen herkullisen kypsä. Harvinaista!

Olin odottanut eniten tuttua valkohomejuusto-mansikka-tumma balsamico-täytteistä sämpylääni. Enpä olisi uskonut tämän jäävän viimeiseksi näistä kolmesta herkusta.

Tumma ja paksu balsamico-kastike sopii mielestämme näihin täytteisiin.

Näitä  laitan yleensä tuoreiden croissantien täytteeksi ja ovat toimineet mielestäni loistavasti. Ehkä sämpyläpohja vaikuttaa asiaan, koska croissantin sisällä nämä ovat olleet takuuvarma yhdistelmä. Hyvää ellei suorastaan täydellistä oli tämäkin, mutta tänä aamuna jäi joka tapauksessa kolmannelle eli viimeiselle sijalle.  

Maistelimme pitkään ja hieman huumorin pilkettä silmäkulmassa asenteella erilaisia makuja satunnaisessa järjestyksessä. Puolikas kustakin sämpylästä riitti mainiosti ja pitää näläntunteen pitkään poissa. 

Herkullista, aurinkoista ja lämpöistä heinäkuista lauantaipäivää teille kaikille ihanille blogissani vieraileville ihmisille! Kiitos, että jaksatte klikata päivittäin tai satunnaisesti tätä itselleni suorastaan henkireiäksi muodostunutta harrastukseni tuotosta!

P.S. Olen pahoillani, etten osaa vaikuttaa kommenttien helpompaan perilletuloon. Aika moni ystäväni on luovuttanut, kun ohjelma kyselee uudelleen ja uudelleen varmistuksia kommentin lähettäjältä. Sähköpostini toimii aina ja osoite näkyy etusivun ylälaidassa. Olisin oikein iloinen yhteydenotostasi, oletpa ennestään tuttu tai uusi tuttavuus. 

Vihdoinkin täydellisesti onnistuneet hodarisämpylät ja patongit

Milloinkahan olen viimeksi leiponut jotakin suolaista pelkillä vehnäjauhoilla? On siitä varmaan useita vuosia, mutta pitäähän joskus maun mennä terveellisyyden edelle. Ei silti, etteivätkö kokojyväjauhoista leivottu leipä ja sämpylät olisi sekä hyvän makuisia että terveellisiä. Leivoin työssä ollessani patonkeja erilaisin täyttein aika usein ja vein niitä myös työpaikalleni kahvileiväksi. Maistuivat yleensä kaikille.

  

Aloin mieluilla eilen croisanttia tai itse tehtyä sämpylää ostamieni mansikoiden ja valkohomejuuston kanssa. Lisäksi halusin leipoa pakastimeeni jotakin vierasvaraa. Tein taikinan heti aamulla ja jätin kohoamaan jääkaappiin siksi aikaa, kun menin kuntouttamaan jalkaani Aulangon kylpylään. (jälleen kerran!) Tällä kertaa tein tosi ison annoksen, koska halusin leipoa sekä sämpylöitä että patonkeja.

Taikina 16 hodarisämpylään ja 4 patonkiin (voit puolittaa halutessasi)

9 dl vettä

2 rkl sokeria

2 pussia kuivahiivaa (tai vastaava määrä tuoretta)

n. 9 dl vehnäjauhoja

2 kananmunaa

1½ tl suolaa

n. 9 dl Speltti-jauhoja
n. 100 g voita tai vastaava määrä öljyä

(jauhojen määrää en osaa ihan tarkasti sanoa, koska lisäsin lopussa "tuntumalla")

Tällä kertaa taikinaa tuli niin paljon, että jouduin siirtämään sen taikinakulhosta sankoon loppualustuksen ajaksi. Kohoamisvaiheessa viimeistään taikina olisi kiivennyt kulhon reunojen yli. "Eihän vara venettä kaada!" ajattelin ja oikeassa olin.

Laitanpa tällä kertaa kaunistelemattoman kuvan taikinan tekemisestä. Jauhot pitkin pöytää ja kulhot sekä mittakauhat sikin sokin. Hih hih! Olen tässä harkinnut viime aikoina, että pitäisiköhän minunkin panostaa kauniisiin kuviin. Niitä olisi niin kiva ladata sivuille ja olisivat katsojille paljon miellyttävämpiä. Mutta ei, toistaiseksi mennään näillä ja pidetään alkuperäinen visio mielessä. Tarkat ohjeet ja työvaiheet sekä mielellään usein hyviä vinkkejä kokkauksen helpottamiseksi. Järjestelmäkameran hankkiminen ja opetteleminen tuntuu nyt aika vaativalle urakalle.

Ohjeet (kun teet taikinan alusta alkaen yleiskoneen taikinakulhossa)

1. Lämmitä vesi 42-asteiseksi ja lisää siiihen sokeri sekä hiiva.
2. Sekoita hieman ja jätä "käynnistymään" noin 15 minuutiksi.
3. Kun hiiva näyttää kuohuvan, aloita jauhojen lisääminen.
4. Annan koneen käydä aluksi nopeilla kierroksilla lisäten jauhoja aukon kautta.
5. Pienennä nopeutta ja lisää kananmunat, kun taikina on vielä vellimäistä.
6. Lisää loppuvaiheessa jauhoja vähitellen. (taikina saa jäädä aika pehmeäksi)
7. Lisää pehmeä voi ja suola ennen viimeisiä jauhoja.
8. Anna koneen käydä ainakin 10 min, jotta taikinaan muodostuu hyvä sitko.
9. Jätä taikina kohoamaan liinalla peitettynä lämpimään, vedottomaan paikkaan.

Taikina kohoaa riittävästi eli kaksinkertaiseksi alkuperäisestä n. 45 min

Jos omistat suurikulhoisen yleiskoneen, voit tehdä loppuvaiheenkin siinä. Itse siirsin taikinan ennen viimeisiä jauhoja sankoon ja alustin tällä kertaa lopun käsin. Muutaman minuutin alustuksen jälkeen taikina alkoi irrota nätisti muovisangon reunamilta. Huokaisin helpotuksesta, sillä en jaksa alustaa isoa taikinaa enää käsin.

Oma taikinani kohosi jääkaapissa n. 4 tuntia ja oli jäähtynyt kohoten kuitenkin hyvin. Otin taikinan huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen leipomisen aloittamista. Ensimmäiseksi leivoin hodarisämpylät. Kaulitsin ne levyksi samaan tapaan kuin patongit. Taittamiseen sain vinkin suosikkiblogistani. (viimeistä murua myöten = VMM) Olin kiitollinen ohjeesta ja tyytyväinen lopputulokseen.

Vielä vähän ohjeita hodarisämpylöiden leipomiseen (käytä jauhoja tarpeen mukaan leivinalustalla)

1. Jaa taikina osiin ja kaulitse jokainen vuorollaan levyksi.
2. Taita pitkät sivut keskelle ja pyöritä sämpyläksi.
3. Pyöritä vähän jauhotetulla alustalla tasaiseksi ja nosta pellille.
4. Anna kohota vielä 45 min liinan alla.
5. Voitele vähän vatkatulla kananmunalla ja ripottele pinnalle siemeniä. (sesam tms)
6. Paistaa 200 ast / noin 10 min (oman uunin tehojen mukaan, seuraile)

Voiteluun voi laittaa kananmunan lisäksi 2 rkl tummaa sokeria ja 1 rkl vettä. (Vinkki VMM-blogi) 

 Ensimmäisen pellillisen sämpylät jäivät vaaleammiksi kuin toisen. Molemmat ovat kuitenkin kypsiä sisältä.

Patonkeja varten tein aluksi maustevoin, jota levitin kaulitun taikinan pinnalle.

Aineet maustevoihin (riittää 4 patonkiin)

50 g pehmeää voita
2-3 tl kuivattuja yrttejä (oregano, basilika, korianteri jne.)
½ tl suolaa
2-3 raastettua valkosipulin kynttä

Sekoita aineet keskenään tasaiseksi seokseksi ja levitä patongeille.

Kohota patonkeja liinan alla n. 45 min ja paista n. 190 ast / n. 18-20 min

Me herkuttelimme tänään valkosipulille tuoksuvalla lämpöisellä patongilla. Luulen malttavani mieleni ja odotan saavani aamulla valkohomejuusto-mansikka-balsamico-hodaria talon Miehen tekemällä aamiaisella. Sämpylät ovat tuoreita ja pehmeitä vielä aamullakin. Suurimman osan pakastan ja niitä sulatellaan ja lämmitellään tarpeen mukaan. Taidanpa tehdä toisenkin kerran, sillä ainakin patonki oli tosi onnistunutta.

Tämä kuva on näpätty eilen.

Ensi viikolle on vihdoin ja viimein luvassa lämpöä ja aurinkoa. Kunpa se pitäisikin!
Kesä on jo pitkällä, mutta onneksi horsmat eivät ole kukkineet vielä latvaan saakka.

Kuulin muutama vuosi sitten ihanan jutun siskoni Eila-ystävältä. Perheen tytöt olivat kyselleet, että joko se koulu pian alkaa ja kesäloma loppuu. Äiti oli opastanut, että koulu alkaa vasta sitten, kun horsmat ovat kukkineet latvaan saakka. Kannattaa seurailla horsmien kukintaa ihan mielenkiinnosta, vaikka ei enää kouluun tarvitsekaan syksyllä lähteä.

Tämä kuva on otettu pari viikkoa sitten.

Tarina ei kerro sitäkään, josko tytöt malttamattomina olisivat halunneetkin koulun alkavan. Toisaalta horsmien kukinta riippuu aika monesta seikasta; kasvaako auringon puolella ja missä päin Suomea asustellaan. Suomi on pitkä maa :))