Makeaa maissia, naattiporkkanoita ja broileria grillistä

Pääsimme pari vuotta sitten itse poimitun kotimaisen makean maissin makuun. Ihan käsittämättömän hyvää verrattuna vastaaviin vakuumissa oleviin esikypsennettyihin maissipötkylöihin. Oli aika huikea tunne kulkea maissipellon reunaa ja kerätä omat maissit. Melkein kuin amerikkalaisen elokuvan kulisseissa olisi kulkenut. Viime syksynä maissit eivät ehtineet kypsyä tarpeeksi ajoissa, jotta vadelmankeruureissulla olisi päässyt taas poimimaan maissintähkiä. Toivottavasti tänä syksynä on ilo päästä Janakkalan Iso-Hiidenkartanon maille keräämään ihania, keltaisia herkkuja. Klikkaa linkkiä ja seuraa tilannetta sivuilta, jos kiinnostuit!

Sokerimaissia suoraan pellolta

Onneksi nykyään on mahdollista ostaa kaupasta tuoreita maissintähkiä. Nekin ovat hyviä, mutta syystä tai toisesta (korvien välistä) itse pellolta kerätyt olivat vaan niin täydellisiä. 

Keitän alkuun maissintähkiä isossa kattilassa runsaassa suolalla maustetussa vedessä noin 5-8 min riippuen maissien tuoreudesta. Ihan kypsäksi ei kannata keittää, jos aikoo grillata pintaan loppusilauksen. Grillissä maissit saavat kauniin pinnan ja vielä herkullisemman maun. Eilen grillivaiheessa voitelin maisseja muutamaan kertaan sulalla kirkastetulla voilla. Hurja, kuinka herkullista tuli!

Tuoreet kotimaiset porkkanat kokonaan grillissä valmistettuina maistuivat aivan eri makuisille kuin uunissa tai pannulla paahdetut. Myös niitä voitelin useaan otteeseen samalla voilla. 

Jääkaapin vihanneslaatikosta löytyi yksi palsternakka, jonka heitin samaan grilliin. Hyvää oli sekin grillattuna, mutta porkkanat ja maisssi suorastaan hurmasivat maullaan. Kaikkiin vihanneksiin jäi hieman purutuntumaa.  Hieman mustunut kuori ei ainakaan pahentanut lopputulosta, sillä pidämme molemmat savun ja hiilloksen tuomasta aromista. Tiedossa toki on, etteivät garsinogeenit ole terveellisiä, mutta joskus haluaa herkutella joka tapauksessa.

Lisämakua ja pientä makeutta ateriaan antoivat persikan puolikkaat ja suolaisuutta grillattu halloum-juusto. Viime päivinä säät ovat suosineet hieman paremmin grillaamista, joten tilaisuuksia harjoitteluun on alkanut tulla enemmän. Grillaaminen on tosi kivaa silloin, kun tuntee homman olevan edes jotakuinkin hallussa.

Persikankuoria ei syödä, joten ei haittaa pieni palanut pintakerros.

Kaasugrillin helppous ratkaisi meidän perheen grillihankinnan. Aikoinaan tuhrattiin niin paljon pienen hiiligrillin kanssa, että nyt tuntuu ihan luxushienolle, kun on paljon tilaa erilaisille raaka-aineilla. Yläritilä helpottaa suuresta valmiiksi kypsien ruokien säilymisen kuumana ja mehukkaana. Onneksi meidän nuoret ovat taitavia grillaajia ja opastavat tarvittaessa.

Porkkanoiden kypsentäminen pelkästään grillaamalla onnistuu hyvin, kun kyseessä ovat äskettäin maasta nostetut juurekset. Kirkastetulla voilla penslaaminen paiston aikaan oli aivan napakymppi valinta. Tästä ei porkkanan maku enää parane!

Ostin kaupasta broilerin maustamattomia leikkeitä edellisenä päivänä. Leikkasin ne puolikkaiksi ja saivat muhia yön yli itsetekoisessa marinadissa. Maissilisukkeesta innostuneena halusin broilereille vähän "meksikolaista twistiä" eli tulisuutta, suolaisuutta, savua, makeutta ja valkosipulin aromia. Sweet chili sauce ja tilkka hunajaa antoivat marinadille riittävästi makeutta. Tekee mieli kehaista, että marinadi oli onnistunutta! Valkosipulit lisäsin vasta pari tuntia ennen grillaamista.

Happamuutta marinadiin ja ruokaan muutenkin saa näistä aineista.

 Marinadiohjeita löytyy netistä pilvin pimein, joten tarkkoja määriä en nyt postaa. Itselläni on periaate, että öljyä kaksinkertainen määrä verrattuna happoon ja muita makuja oman suutuntuman mukaan. Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta mausta! Suolaa ei kannata laittaa liikaa valmistusvaiheessa, koska sitä jokainen voi lisätä valmiiseen annokseen oman tottumuksensa mukaan. Mustapippuria rouhaisen lähes poikkeuksetta omiin kokkauksiini.

Lähes vuorokauden maustuneet (pari kertaa käännellen) broilerit olivat mureutuneet sopivasti balsamicon ja soijakastikkeen ansiosta. Muovipussin sisällä olevia broilerileikkeen puolikkaita oli helppo nuijia puunuijalla hieman litteämmiksi ennen grillaamista. Paksut palat kypsyvät hitaammin ja itselläni on broileria kypsentäessä aina huoli siitä, etteivät saa jäädä missään tapauksessa raaoiksi sisältä. Tosin eivät saa kuivaa korpuiksikaan.

Bloilerit kypsyivät molemmilta puolilta noin 5 min eli olivat parilalla ainakin 10 min. Kannattaa vetää viilto yhteen palaan ja tarkistaa kypsyys, jos epäilyttää. Parilan lämpö oli alkuun kuumalla ja pinnan paistumisen jälkeen pienellä lämmöllä. Tällä kertaa parilan öljyäminen ennen grillaamista unohtui, mutta hyviä tuli silti eikä pinta päässyt liikaa palamaan.

Maissien keitinvedessä hieman pehmenneet kukkakaalin nuput, vesimelonikuutiot ja älyttömän herkullinen kypsä mango sekä kesälle maistuvat mansikat saivat aterian tuntumaan ihan kotitekoiselle gurmeelle. Kelpasi minulle ja talon Miehelle :)) 

Ai niin, pisteenä iin päällä oli kastikkeemme eli tumma, hieman makea balsamikastike. 

Takana näkyy viimeisteni viikkojeni "työmaa" eli Aulangon kylpylä, jossa olen venyttänyt ja jumpannut uudella tekonivelellä varustettua polveani. Hämeenlinnan uimahallia remontoidaan ainakin lokakuulle saakka, mutta onneksi täällä on kylpylä.