Punajuuri-härkiskastiketta ja valoa tunnelin päässä

Elämä, ihan tämä oma pieni elämäkin on välillä ihmeellistä. Oletko huomannut? Juuri kun olet vaipunut epätoivoon ja surrut monta päivää yhteen menoon, tapahtuukin muutos. Aurinko paistaa, valo lisääntyy ja elämä hymyilee jälleen. 

Elokuun alkupuolella otettu kuva Aulangon Graniittilinnalle vievästä tunnelista sopii tämänpäiväiseen tunnelmaan. 

Aika ihmeellisen upeaa on saada nauttia syyskuun loppupäivinä lämmöstä ja auringosta kaikkien aikojen sateisimman kesän jälkeen. Näinhän se menee; kun kaikki on hyvin ja elämä hymyilee, en osaa riittävästi arvostaa sitä. Pidän sitä itsestäänselvyytenä ja minulle kuuluvana etuoikeutena. Kunnes herään Ruususen Unesta. 

Sitruunaperhosen väri on hieman haalistunut kuvassa runsaan auringon valon johdosta. 

Tämähän on tottakai ennen kaikkea ruokablogi jatkossakin, mutta mutta... Tulin eilen purkaneeksi pelkoani ja huoliani liittyen polveeni asennettuun tekoniveleen, joten nyt seuraa hieman lisä"valoa" (Hehheh!) asian tiimoilta. Saattahan olla, että joku teistä lukijoista harkitsee samaa operaatiota ja seuraa siksi blogiani. Ainakin hänelle on tärkeää kuulla, että jalassani ei ole tulehdusta eikä pitäisi olla muitakaan järkyttäviä leikkauksessa tapahtuneita epäonnistumisia. Leikannut ortopedi jopa "määräsi" lähtemään jo talvella varaamallemme golfmatkalle Espanjaan koko marraskuuksi. Tekee kuulema hyvää päästä aurinkoon ja saada ajatukset tuulettumaan. Polven pitäisi kyllä kestää ja vesijuoksua/-jumppaa voi harrastaa sielläkin. Helpotti ihan ihmeellisesti :)) Olen kai hitaasti toipuvaa tyyppiä. Kestän sen, kun tiedän lopulta kuntoutuvani. 

Iltapäivän aurinko paistoi tänään näin upeasti lähellämme kasvaviin ruskan värjäämiin haapoihin.

Mutta nyt toiseen asiaan eli päivän ruokaan. Postaan ohjeen viime viikolla syömästämme pastasta. Se oli niin helppo, nopea ja silti maukas ruoka, että haluan jakaa sen muillekin. Tai idean päivän ruokaan, sillä samantyyppisiä ohjeita löytyy netistä runsaasti. Itse ainakin etsin lähinnä sytyttäviä ideoita ruokablogeista.

Pilkottu sipuli ja raastettu punajuuri kuullotetaan paistinpannulla "lempeän" makuiseksi.

Uutuus Lempi-hapatettu kerma tuo mieleen lapsuusmuistoja, koska sitä oli aina kotona. 

Aineet punajuuri-nyhtökaura pastakastikkeeseen (riittää 3-4 hengelle)

1-2 rkl öljyä/voita
2 salottisipulia tms
1 isohko punajuuri raastettuna
1 pkt Nude nyhtökauraa
n. 70 g vuohenjuustoa
1 prk smetanaa tai Lempi hapatettua kermaa
2-3 dl kasvislientä
(n. 1 tl suolaa, jos kasvisliemi on suolatonta)
mustapippuria myllystä
tuoretta timjamia/salviaa tai oreganoa tai omaa lempiyrttiäsi

Ohjeet (kertakäyttökäsineet estävät punajuuren värin tarttumisen käsiin)

1. Pilko sipulit ja raasta punajuuri raastimen isolla terällä. 
2. Laita paistokasari kuumenemaan, lisää öljy/voi ja hetken päästä kuullotettavat aineet. Kuullottele muutama minuutti.
3. Lisää kasariin pilkottu nyhtökaura ja kuullottele myös sitä muutama minuutti.
4. Kaada kasvisliemi kasariin ja anna poreilla hiljalleen, kunnes punajuuet tuntuvat pehmeille. (n. 5-10 min)
5. Lisää hapatettu kerma, kuutioitu juusto ja mausteet. Kiehuttele pari minuuttia.
6. Lisää lopuksi esim pilkottua ruohosipulia ja yrttejä kastikkeen pinnalle.

Tuoreet yrtit ja ruohosipulisilppu viimeistelevät tämän herkullisen kastikkeen.

Tämä kastike maistuu kikhernepastan kanssa todella maukkaalle. Toki voit käyttää lisukkeena kvinoa, ohrakasta, riisiä tai perunoita. Me tykätään eniten pastasta tämän helpon ja aika nopeasti syntyvän kastikkeen kanssa. Lisäksi voit tarjota salaattia. 

Valmiiden annosten päälle talon Mies vuoli Pecorinojuustosta reiluja siivuja ja ripotteli pinnalle paahdettua pähkinäseosta. Herkuteltiin taas kerran hyvällä ruoalla.

Nämä puolukat olivat intoutuneet vielä kukkimaan, vaikka kohta on lokakuu.

Puolukat ovat täysin kypsiä ja herkullisia. 50-luvulla syntyneet lapset veivät kouluun puolukkasurvosta, jos halusivat saada keittäjän valmistamaa ruispuolukkapuuroa. Näin tehtiin ainakin syntymäpitäjässäni Kiuruvedellä. Tai eihän me lapset jouduttu puolukoita koululle kuljettamaan vaan isä teki sen puolestamme. Keräämisessä lasten ahkeria käsiä tarvittiin kovasti apuna. Uskomatonta, mutta sen puolukkapuuron herkullisen maun muistan vieläkin yli 50 vuoden takaa. Silloin oli lauantaina koulua ja joka lauantai kouluruokana oli ruispuolukkapuuroa maidon kanssa. Eikä kukaan valittanut tai nirsoillut ruoasta. Sellaista elämä oli silloin. 

Olipas tänään ihana päivä ja ulkona kaunis ruskan maalaama maisema. Ihan paras ylläri tuli illansuussa eli lapsenlapsemme (4 v) esittämä "pianokonsertto" WhatsAppin kautta :)) Kiitos tästä päivästä! 

Kolmas ihana aamiaiseni ja lemon curdia eli sitruunatahnaa

Lapsuuden muistojako vai miksiköhän miellän juuri paistetut letut herkulliseen aamiaiseen? Paksut letut, perusletut, muurinpohjaletut tai mitkä tahansa letut tai hienommin crepit ovat tervetulleita. Tykkään niistä ja talon Mies jakaa tykkäämisen kanssani. Ja ajatelkaas kuinka pienellä vaivalla saa helposti hyvää suuhunpantavaa ja parempaa mieltä. Täytetyt muurinpohjaletut olivat aikoinaan vakiotarjottavamme Leenanpäivien aikaan keskikesällä. 

Olen pari kertaa aiemminkin postannut herkullisia aamiaisia. (Herkkuaamiainen aurinkoisella terassilla sekä Ihana äitienpäiväaamiainen)

Olin nukkunut huonosti kahtena yönä peräjälkeen jalkakipujeni kanssa, joten viime yö tuntui lahjalle. Nukuin kuin lapsi lähes 7 tuntia ja heräsin aamulla kuuden jälkeen pirteänä kuin peipponen. Ei koskenut mihinkään :)) 

Törmäsin blogiin (Appelsiinejä ja Hunajaa / Jugurttiset tattariletut) ja löytöä seurasi tuttu tapahtumien kulku. Tuli hillitön himo saada välittömästi rapeita, maukkaita, ihania lettuja. Maltoin kuitenkin hetkisen mieleni ja pitkästä aikaa päätin tehdä aamulenkin aamukivuttomilla jaloillani. 

Aamuauringon nousua on hieno seurata ulkoa käsin. Lämpötila oli vielä alle 4 ast ja sumua alkoi hitaasti muodostua. Myöhemmin sitä oli todella runsaasti.

Kosteus on viileän yön aikana kertynyt läheiselle golfkentän "kotiväylälle". Kentänhoitaja on jo käynyt kierroksellaan jäljistä päätellen. 

Kolistelin kaappeja ja tein lettutaikinan valmiiksi ennen lenkille lähtöä. Talon Mies lupasi aamukahvin olevan valmiina reilun puolen tunnin kuluttua. Yleensä hän säntää aamun golfkierrokselleen ja minä jään kotiin keksimään tekemistä. Joskus näinkin!

Tattarilettutaikina n. 18 lettuun mansikkaheinän tapaan

100 g tattarijauhoja (n. 2 dl)

1 dl hasselpähkinämaitoa (Alpro)

2 dl mantelijogurttia (Alpro)

½ tl suolaa

1 rkl hunajaa

3 kananmunaa

2 tl kanelia

Paistamiseen n. 2 rkl voita / kirkastettua voita / öljyä

Sekoittele aineet keskenään ja jätä tekeytymään n. ½ tunniksi. Paista räiskälepannulla keskilämmöllä voissa tai öljyssä rapeiksi ja herkullisiksi.

Kyllä tällä annoksella pärjää hyvin lounaalle saakka.

Kun aletaan herkutella heti aamusta niin herkutellaan sitten kunnolla. Puuro sai jäädä seuraavalle aamulla, sillä lisukkein tästä taikinasta tuli reilu annos kahdelle. Lettujen lisäksi lautaselle mätettiin viime viikon täytekakkuleipomuksista jäänyttä itsetehtyä omenahilloa ja lemon curdia (sitruunatahnaa). Paksu turkkilainen jogurtti, puolukat ja tuoreesta omenasta lettupannulla kuullotetut siivut ja kuutiot täydensivät kokonaisuuden. Kaneli tuoksui ihanalle jo lettuja paistaessa. Ripottelin sitä lisää lettujen päälle vaniljapastan kanssa. Voi voi, kunpa olisin voinut kutsua teidät blogini lukijat tälle aamiaiselle kanssamme. Tai jospa vaikka viikoloppuna innostuisitte itse ilman kiirettä paistamaan ihan mitä tahansa lettuja. Ne ovat ihania.

Ihan pian aroniamarjat ovat syöntikypsiä. Ovat kuulema erityisen terveellisiä.

P.S. Tässä vielä pieni vinkki sitruunatahnan tekoon, jos haluaisit kokeilla. Tein sen tällä kertaa Valion ohjeella. Muuten hyvä ohje, mutta olin hikeentyä kun tahna ei alkanut mielestäni saostua. Aikani vispattuani otin tahnakulhon pois vesihauteesta ja purkitin kuumana lasipurkkeihin. Kylmässä se sitten paksuuntui juuri ihanan sopivan silkkiseksi ja helposti annosteltavaksi. Suosittelen kokeilemaan, jos tykkäät sitruunan ja limen mausta.

Lemon curd eli sitruunatahna

Omassa tahnassani on puolet sitruunaa ja puolet limeä. Kuoriraastetta lisäsin n. 1 tl antamaan lisämakua.

Onnistuneet kesäkurpitsasämpylät ja kalkkunafilesalaattia

Tuoreen sämpylän tuoksu on vastustamattoman ihanaa. Silloin kun tarvitsee lämpöä ja lohtua äsken uunista otettu onnistunut sämpylä on parasta lääkettä. Juuri tällä hetkellä tunnen tarvitsevani sitä. Onneksi aloin selailla Kurpitsakirjaani tulevia kokkauksia varten. Mielessäni on entuudestaan tuttuja kurpitsaherkkuja eli keittoa, pastakastiketta ja tietenkin iki-ihanaa makeaa kurpitsapiirasta. Jääkaapissani oli vain kesäkurpitsaa, joten tänään mennään sillä.
Kurpitsansiemensämpylöiden kuva sai veden herahtamaan kielelle, joten pakkohan niitä oli päästä leipomaan. Siemenpurkissani oli vain auringonkukansiemeniä, joten laajasti soveltaen syntyi samantyyppisiä sämpylöitä kuin kirjassani. Syötyäni yhden totesin ne todella herkullisiksi joka tapauksessa. Tässä tulee ohje, jota voit vapaasti soveltaa omien raaka-aineiden mukaan. En alustanut taikinaa, mutta lisäämällä jauhojen määrää sekin varmaan onnistuu. Halusin päästä helpolla herkkujen makuun. Onnistui!

Aineet n. 18 isohkoon sämpylään

n. 300 g kesäkurpitsaraastetta = 2 dl paahdettuna
1 rkl öljyä (avocado-öljyä minulla)
3-5 raastettua valkosipulin kynttä
6 dl kädenlämpöistä vettä
1 pkt (50g) tuorehiivaa tai 2 pussia kuivahiivaa
n. 2-3 rkl hunajaa tai siirappia
1-2 tl suolaa (vähemmän, jos ripottelet sormisuolaa pinnalle)
1 dl auringonkukan siemeniä
2 dl kaurahiutaleita (isoja gluteenittomia minulla)
1 dl mantelijauhetta (mutta ei pakollinen, voit korvata jauhoilla)
5 dl spelttijauhoja (tai hiivaleipä-, graham-, jotakin muuta kokojyväjauhoa)
3-4 dl vehnäjauhoja (älä laita kaikkea, jos taikina tuntuu paksulle)

Sämpylöiden pinnalle

siemeniä
sormisuolaa
avocadoöljyä tms

Ohjeet

1. Raasta pesty kesäkurpitsa, puristele pois nestettä.
2. Laita öljy kuumenemaan paistokasariin.
3. Kuullota kurpitsaraaste, lisää valkosipuli ja anna hieman ruskistua.
4. Sekoita kulhossa 37 ast vesi, hunaja ja hiiva. (Huom! 42 ast kuivahiivalle) 
5. Lisää joukkoon puuhaarukalla sekoitellen aineita luetellussa järjestyksessä. 
6. Jätä kohoamaan vedottomaan paikkaan noin tunniksi.

Tänään kohotin oman taikinani mikrossa, kiehutin kipossa ensin vettä pari minuuttia. Mikron lämpö ja kosteus nopeuttivat tämän aika raskaan taikinan kohoamista.

Nämä möykyt kohosivat todella sukkelasti sämpylän näköisiksi. 

Mantelijauheen lisääminen johtui siitä, että olen leiponut macaronseja viime aikoina. Sihtaamistani mantelijauheista on kertynyt purkkiin karkeaa jauhetta, joka sopii hyvin näihin sämpylöihin. Mantelithan ovat terveellistä ja suositeltavaa syötävää.

Sämpylät syntyvät lastan ja jauhotettujen sormien avulla tuossa tuokiossa.

Vähän leipomisvinkkejä  Laita aluksi uuni kuumenemaan 225 asteeseen!

• Kaada kohonnut taikina runsaasti jauhotetulle leivinalustalle.
• Kääntele pitkulaiseksi nuolijan tai lastan avulla.
• Nostele sämpylän muotoisia möykkyjä leivinpaperoidulle pellille.
• Anna kohota sen aikaa, kun uuni kuumenee.
• Ripottele pinnalle siemeniä, sormisuolaa ja avocado tms öljyä.
• Paista mielellään kiertoilmalla noin 8-12 min oman uunin mukaan.

Paistoin toisen pellillisen kiertoilmalla ja mielestäni sämpylöihin tuli rapeampi kuori.
Pakkohan niitäkin oli maistaa :)) Kahden sämpylän jälkeen tekee yhä mieli ottaa lisää, joten eivät nämä ainakaan pahoja ole. Ehkä maltan kuitenkin mieleni siihen asti, kun talon Mies palaa golfkierrokseltaan kohtapuoliin. Uunissa muhii kokonainen kalkkunan rintafile. Sille riittää lisukkeeksi runsas salaatti ja tuoreet sämpylät.

P.S. Syy siihen, miksi tunnen tarvitsevani lohturuokaa on tämä temppuileva uusi tekopolviniveleni. Ehdin jo iloita sen paranemisesta tekemällä muutaman pidemmän kävelylenkin.  Nyt se on kipeytynyt joka päivä lisää ja pelkään. Pelkään kovasti, että siinä on tulehdus tai jotakin muuta ikävää. Täällä kotona kökötän ja yritän keksiä tekemistä, vaikka ulkona on aivan ihana sää. Harmittaa vietävästi, koska olin keväällä kuvitellut jo tässä vaiheessa viilettäväni golfkentällä, sienimetsässä tai jossakin muussa yhtä kivassa paikassa. Polvileikkauksesta on kulunut kohta 5 kk. Hrmmm...
Onneksi pääsen huomenna jalkani leikanneen ortopedin vastaanotolle ja toivottavasti tarkempiin kuvauksiin. Röntgenkuvien mukaan kaikki on kunnossa. Mutta kun ei ole!! No ehkä huomisen jälkeen tuntuu paremmalle. Ja anteeksi, kun tänne pahaa mieltäni vuodatan vaikka olin päättänyt olla positiivinen ja iloinen.

Kyllä tämä varmaan vielä iloksi muuttuu! Ihanaa katsella lapsenlapseni lähettämää kuvaa ja muistella mukavia asioita ja rakkaita ihmisiä :))

Kesä tuli vasta nyt toden teolla, joten nauttikaa ihanat siitä! Minä ihailen aiemmin ottamiani kesäkuvia.

Vielä vähän asiaa, kun tulin maininneeksi uunissa muhivan kalkkunan rintafileen. (Kariniemen kokonainen kalkkunafilee)

Etenkin talviaikaan tykkäämme syödä silloin ja tällöinkin helppotekoista kalkkunan kokonaista rintafilettä. Kesällä grillausaikaan sitä ei tahdo löytyä kaupoista, mutta ilmestyy syksyllä taas valikoimiin. File maustetaan ja paistetaan n. 1h 30 min/ 175 ast.

Puolen vuoden tauon jälkeen se maistui tänään herkulliselle. En tehnyt riisiä tai muutakaan lisuketta, sillä jääkaapissa oli valmista salaattia ja korissa tuoreita sämpylöitä.

Ostin jo pari viikkoa sitten meille uutuusjuustoa eli punakuorista valkohomejuustoa. Nyt oli aika ottaa se esille ja maistella. Pehmeät, kuivatut viikunat ja tämä kittijuusto olivat mainio yhdistelmä tuoden jännää makeaa makua ateriaan. Suolaista makua antamaan laitoimme suolapähkinöitä ja terveellisintä aterialla oli puolikas avokado.

Lempisalaatinkastikkeemme mango-chilikastike sopi tällä kerralla kokonaisuuteen. Ja kyllä kyllä; hyvä ruoka, parempi mieli toteutui taas. Talon Mies kehui myös annosta, joten helpolla hyvää ruokaa oli taas se juttu. Mitä sitä turhia rehkimään ;)