Ex-tempore suklaakakkua

Kenen elämä sujuu jatkuvasti suunnitelmien mukaan? Ei ainakaan minun, huomaan taas kerran. Olemme kolmatta kertaa golflomalla Espanjassa ja aiemmilla kerroilla kaikki on sujunut paremmin kuin hyvin. Intuitioni sanoi ennen matkaamme, että tämä kerta kannattaisi jättää väliin. En uskonut!

Juuri nyt olen niiiiin kiitollinen tästä omasta pikkuruisesta ruokablogistani! 😍 Olen hullaantunut kokkaamisesta ja postauksiin saan kulutettua aikaa useita tunteja kerrallaan. Ei aina jaksa lukea, tehdä ristisanoja, katsoa tv:tä tai edes neuloa. Olihan intuitiota sekin, että juuri tällä kertaa otin puikot ja runsaasti kunnon villalankaa mukaan. Katsoimme tänään Netflixin kautta 3 naiivia jouluaiheista elokuvaa (Angel of Christmas, Once Upon a Holiday ja Joulukalenteri), mutta sitten oli pakko päästä leipomaan. Golfpelit tältä ja todennäköisesti huomiseltakin peruuntuvat, mutta So what? Onhan elämässä muutakin tekemistä! Postaan nyt viimeisimmän leipomukseni. Toisaalta kuvia on kertynyt puhelimeeni viime päiviltä monista ruokajutuistakin. Niitä olen laittanut päivittäin Instan puolelle.

Kananmunien, sokerin ja jauhojen lisäksi löysin kaapeistani yllä olevia aineita.. ja suklaakakkua teki hurjasti mieli. Tällä lomalla en ole leiponut kertaakaan makeaa kalorikammoni takia, niitä kertyy liiaksikin ruoan ja leivän mukana. Ostin heti Espanjaan saapuessani jauhoja ja sokeria, jälkimmäinen oli hädin tuskin avattu. Suklaa-avokado-kakku -googlehaulla ei löytynyt juuri mitään, joten oli pakko tyytyä kehittelemään omaa reseptiä, taas kerran. En yritä uskotella, että nyt syntyi maailman herkullisin suklaakakku. Ihan hyvänmakuiseksi Mies tätä kehui!

Milloinkahan viimeksi vispasin kananmunia vaahdoksi käsipelillä? Siitä on aikaa!

Postaukseni ajatus on se, että AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ja joskus voi osua kultasuoneen. Leipomusaineet ovat lähes ilmaisia, joten ei synny isoa vahinkoa, vaikka epäonnistuisi. Onhan paljon jännittävämpää, kun lopputulos on yllätys! 

Suklaakakku (n. 18 cm / 1 l foliovuoka minulla)

50 g voita

60 g suklaata

2 kananmunaa

½ dl valkoista sokeria

½ dl tummaa sokeria

1 avokado

½ sitruunan mehu+kuoriraastetta

½ dl jogurttia (Soya-kookosjogurttia minulla)

½ dl kokojyvävehnäjauhoja

1½ dl vehnäjauhoja 

ripaus kanelia

2 rkl hunajaa

(1 tl leivinjauhetta, jos sinulta löytyy)

• Lämmitä voi kasarissa miedolla lämmöllä ja paloittele suklaa sekaan. Sekoittele, kunnes suklaa sulaa ja jätä sitten jäähtymään.
• Voitele vuoka ja ripottele tasainen kerros korppujauhoja pinnalle.
• Laita uuni kuumenemaan n. 175 ast.
• Vispaa kananmunat ja sokerit vaaleaksi vaahdoksi. (tein sen käsivatkaimella)
• Muussaa kypsä avokado haarukalla ja sekoita siihen sitruunamehu ja -raaste.
• Yhdistä kaikki aineet hieman sekoitellen (nuolijalla), mutta älä vatkaa enää.
• Kaada taikina vuokaan ja paista uunin keskitasolla n. 25 min.
• Kokeile kypsyyttä tikulla, saa jäädä keskeltä hieman raa'aksi.
• Nauti sellaisenaan esim jäätelön tai kermavaahdon kanssa. 

Koristelin kakun suklaakastikkeella ja muutamalla keksillä sekä suklaapalalla.

Kyllähän tämä kakku auttoi sadepäivän makeannälkään pakastepizzan ja kolmen elokuvan jälkeen. Lohdutin itseäni ajatuksella, että ainakin kokojyväjauhot ja avokado ovat terveellisiä aineita. Ja mitä siitä, vaikka olisi pelkkiä kaloreita ja 'höttöä'. Maku oli niin herkullinen, että toinenkin pala maistui pienen epäröinnin jälkeen. Saa sitä ihminen välillä herkutella ihan ilman sen parempaa syytä kuin sade! Vai mitä mieltä olette?

Sataa ja sadetta luvassa koko päiväksi! ⛆⛈🌦☔

Eilen pääsimme käymään pienellä 'happihypyllä'.

Tällaisia terveisiä tällä kertaa! Miehen flunssa on vihdoinkin helpottanut ja omani meinaa väkisin puskea päälle. Ulkoallasuinnit on pitänyt jättää väliin veden likaisuuden johdosta, kylmää vettä en pelkää! Jospa tämä tästä vielä iloksi muuttuu! 😌😘

P.S. Tein suklaakastikkeen kakun päälle churroista tutulla (=samantyyppisellä) jauheella. Nopea ja varma lopputulos esim kauramaitoon sekoittaen!

Salaattien salaattia

Kuullotettua persimonia, juustoa, dukkah-mausteseosta, oliiveja, pistaaseja ja granaattiomenan siemeniä löytyy tästä salaatista.

Pari päivää sitten nauttimamme salaatti pääsi heittämällä parhaaksi salaatiksi aikoihin. Pitkälle on tultu niistä päivistä, jolloin salaatti tarkoitti kiinankaali-kurkku-tomaattia. Vain mielikuvitus on tosiaan rajana salaattikokoonpanojen kirjolle. Uudet ja erilaiset makuyhdistelmät jaksavat ihastuttaa meitä, Miestä ja minua! Kuinka en tätäkään ennnen keksinyt! ihmettelen usein. Persimon, kaki vai sharon on tuo mehukkaan keltainen hedelmä, joka on rantautunut kunnolla Suomeen viimeisen 20 vuoden aikana. 

Tästä ei persimonin väri ja koostumus juuri parane, oli täydellistä!

Espanjassa nimi on persimon, Israelissa sharon ja Aasian maissa tätä hedelmää kutsutaan kakiksi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä! 💞 Persimonit kasvavat täällä Espanjassa keltaisenaan teiden varsilla sijaitsevilla hedelmäviljelmillä. Hinta on juuri nyt huokea ja näitä saa kaikista kaupoista. Olemme syöneet niitä sellaisenaan viime viikkoina, joskus kuorittuina ja toisinaan vain hyvin huuhdeltuina. Hedelmälihan väri vaihtelee tummahkosta vaaleankeltaiseen sen mukaan, kuinka kypsä se on. Päältäpäin en osaa vieläkään aina valita täydellisen kypsyysasteen persimonia. 

Roguefort-juusto on omaa suosikkiani, mutta tähän salaattiin sopivat monet muutkin juustot.

Pilkon usein puolikkaan persimonin aamupuurooni tai jogurtin sekaan. Hedelmäsalaatti saa hyvää makua ja runsaasti C-vitamiinilisää tästä hedelmästä. Vasta tänä syksynä olen opetellut lisäämään sitä kasvissosekeittoon ja kuumiin ruokiin. Tummapilkkuinen, tosi kypsä ja makea persimon on parhaimmillaan kylmiin annoksiin. Tiesitkö muuten, että persimon säilyy parhaiten jääkaapissa?

Voissa ja ruokosokerissa muutaman min pyöritellyt persimonin palat ovat herkkua.

No niin, nyt päästään asiaan. Löysin äskettäin salaattiohjeen, johon laitettiin paistinpannulla kuullotettua, dukkah-mausteseoksessa pyöräytettyä persimonia. Suolainen vuohenjuusto, feta tai halloum antoi makealle hedelmälle sopivan makuparin. Tuosta lähti idea tämänkertaiseen salaattiimme, jota söimme sinisimpukoiden ja leivän lisänä. Olihan uskomaton setti!

Dukkah-mausteseoksen tekeminen onnistuu hyvin kotikeittiössä, linkki löytyy tästä.

"Hätä keinot keksii!" ja tuli ihan kelpo pistaasi-korianterimurskaa!

Saksanpähkinät, pistaasipähkinät tai mantelit sopivat mielestäni dukkahiin. Olen valmistanut sitä sen mukaan, mitä aineita kaapista löytyy. Tällä kertaa piti tyytyä minimivalikoimaan ja murskaamisen jouduin suorittamaan ilman morttelia. (sekoitus muovipussiin ja leikkuulaudan päällä paistinpannulla paukuttaen 😂)

Omaan salaattiannokseen sai lisätä näitä aineita mieltymyksen mukaan.

Jeeran eli juustokuminan puuttumista on vaikea korvata. Se on nykyään lähes tärkein mausteeni, joten kulki nytkin mukanani Espanjaan. En uskaltanut ottaa riskiä, ettei sitä löydy paikallisista kaupoista. Chiliä en laittanut tähän persimonin päälle tulevaan dukkahiin, koska pelkäsin sen dominoivan liikaa makua. Oliivit ja granaattiomenan siemenet sopivat salaattiin, jos niiden maku miellyttää.

Salaatin lopulliseen makuun vaikuttaa sittenkin eniten (?) onnistunut kastike. Jälleen kerran tein oman sekoitukseni makumieltymykseni mukaan, sekoittelin ja lisäsin lopuksi hieman hapokkuutta sitruunamehulla.

Salaattikastike kahteen salaattiin (määrät ovat arviolta, kannattaa maistella ja lisätä oman suutuntuman mukaan)

½ dl (extra virgin) oliiviöljyä
1½ rkl balsamicoa
ripaus paprikajauhetta (Pimentón dulce)
mustapippuria
2 rkl hunajaa
hiukan kuivattuja yrttejä
ripaus suolaa
(½ sitruunan mehu ja kuoriraaste halutessasi)
(ihan pieni aavistus valkosipulia)

Kokosimme salaatin lautasille, murustelimme päälle juustoa ja ripottelimme sekaan dukkah-mausteseosta. Persimonien pyörittäminen dukkahissa on toinen vaihtoehto. Salaatinkastiketta olisi saanut olla enemmänkin, koska sopi niin täydellisesti tähän.

Tunnelmallinen ilta, hyvä seura ja täydellinen iltapala! Se on siinä!

Sinisimpukka- ja salaattiaterian hehkutusta

Eilinen oli merkittävä päivä erään ruokaan liittyvän pelkoni voittamisessa. Vuosi sitten tein ruokaa tuoreista katkaravuista, vaikka ajatukseni oli ostaa kaupasta tuoreita sinisimpukoita. Rohkeuteni petti! Katkikset tuntuivat turvallisemmille ja täytyy sanoa, että ne olivat älyttömän herkullisia. Ohjeeni tuoreiden katkarapujen käsittelyyn löytyy  tästä linkistä !

Kävimme eilen Miehen kanssa fiilistelemässä meren tunnelmia ja lähikaupungin  Los Alc'azaresin upeaa (ja hiljaista) hiekkarantaa. Seurailimme kalastajien paluuta aamuiselta pyyntireissultaan. Silloin heräsi hillitön into ostaa vihdoin ja viimein juuri merestä nostettuja sinisimpukoita. Merkadona-nimisessä kaupassa on todella monipuolinen ja hyvä kalatiski, joten suunnistimme sinne.

Extra isoja sinisimpukoita eli Mejillones extra grande 1 kg verkkopussillinen.

Kerroin aiemmassa postauksessani täällä Mar Menorissa riehuneesta ukonilmasta. Pelkoni ei ollut aivan turhaa, sillä salama oli iskenyt muutaman sadan metrin päässä asunnoltamme sijaitsevaan buggy (=golfauto) varastoon ja tuhonnut n. 20 autoa. Mies lähti golfaamaan, joten minulla oli monta tuntia aikaa etsiä reseptejä ja tehdä valmisteluja lupaamalleni kaikkien aikojen herkullisimmalle ilta-aterialle. Golfautojen käyttäminen on nyt kiellossa muillakin kentillä, koska ukonilman mukanaan tuomat rankkasateet ovat pehmittäneet kenttien väylät. Näin ne vuodet vaihtelevat, viime marraskuussa ensimmäinen sade tuli poislähtöä edeltäneenä päivänä. 

Parran poistamiseen tarvittiin napakkaa otetta ja näppivoimaa. Parta löytyi kaikista simpukoista.

Kylmävesihuuhtelu on ensimmäinen toimenpide simpukoiden puhdistamisessa.

Tanakka juuresharja ei riittänyt irrottamaan kaikkea hiekkaa ja roskia, tarvittiin järeämpiä 'aseita' eli veistä.

Aitoja meressä kasvaneita simpukoita halusimme ja niitä myös ostimme. 

Tuoreiden sinisimpukoiden valmistelu käyttökuntoon tuntui etukäteen haastavalle. Itse ruoan valmistaminen ei huolestuttanut, koska olemme nauttineet useinkin pakasteen vastaavia herkkuja. Oikeastaan oli aika jännittävää ja mielenkiintoista etsiä simpukoiden pinnoilta löytyviä meren 'viestejä'. Pelkäsin etukäteen simpukoiden epämiellyttävää tuoksua, ihan turhaan! Tuoreet simpukat tuoksuivat vain raikkaalle merivedelle ja olivat oikeastaan aika miellyttäviä käsiteltäviä. Täältä löytyy mainio postaus sinisimpukoiden valmistamisesta!

Joissakin ohjeissa opastettiin säilyttämään puhdistettuja sinisimpukoita jääkaapissa merisuolalla maustetussa kylmässä vedessä parin tunnin ajan. Olin tyytyväinen tästä vinkistä, sillä puhdistin ilta-ateriamme herkut liiankin hyvissä ajoin ennen Miehen palaamista kierrokseltaan. Ruoan valmistaminen vei vain 15 min, joten salaatin tekoon jäi reilusti aikaa. Teen siitä erillisen postauksen, sillä salaatti osoittautui uskomattoman herkulliseksi. Persimonit ja Roguefort-juusto sekä dukkah-tyyppinen mauste ja itsetehty salaatinkastike muodostivat uskomattoman herkullisen kombon.

Muutama simpukka ei auennut keitettäessä, joten ne päätyivät roskikseen. Ne olivat pilaantuneita.

Sinisimpukoiden valmistaminen herkuksi (2 - 4 hengelle)

n. 1 kg pussillinen huolella puhdistettuja sinisimpukoita

1 - 2 rkl voi-öljyseosta

1 - 2 salottisipulia tai varhaissipulia varsineen

pari valkosipulinkynttä

(kermaa tai creme fraichea halutessasi)

2 - 4 dl valkoviiniä (myös siideri tms juoma sopii)
1 sitruunan mehu + hieman kuoriraastetta

(fondia halutessasi)

ruohosipulia, fenkolin varsia tms vihreää

(suolaa ei tarvita)

• Huuhtele simpukat huolella juoksevan kylmän veden alla. Harjaa simpukoiden kuoret huolella. Poista parrat yms!
• Kopauta auenneita simpukoita ja heitä pois, ellei kuori sulkeudu saman tien. (=eivät ole käyttökelpoisia)
• Säilytä puhdistettuja simpukoita kylmässä siihen saakka, kunnes valmistat ruoan. Kaada vesi pois, kun aloitat keittämisen. (säilytin itse suolavedessä jääkaapissa)
• Valitse isokokoinen kattila tms astia ja sulata voi pitäen lämpö aika pienellä. Pilko sipulit ja kippaa ne kattilan pohjalle, kuullottele niitä muutama min, kunnes pehmenevät.
• Lisää muut aineet kattilaan ja nosta lämpö kuumalle.
• Kun neste kiehuu kunnolla, kippaa simpukat kattilaan. 
• Laita kansi kattilan päälle ja anna simpukoiden kiehua n. 4 min ajan, kunnes ovat auenneet. (pienemmille voi riittää lyhyempi aika, pakastetuille pidempi keittoaika)
• Heiluttele kattilaa muutaman kerran kiehumisen aikana. Simpukat kypsyvät kuumassa höyryssäkin, joten ei haittaa, vaikka kaikki eivät ole nesteessä.
• Nyt tärkeä ohje!! Mikäli joku simpukka ei ole auennut, se on syömäkelvoton. Heitä kiinni pysyneet simpukat pois!
• Kanna kattila liemineen pöytään ja tarjoile leipää sekä salaattia tms lisäkettä. Leivän dippaaminen simpukkaliemeen on myös suositeltavaa!

Joissakin ohjeissa neuvottiin kaivelemaan simpukat kuorestaan tyhjällä simpukankuorella. Meiltä se ei vielä onnistunut, vaan käytimme mieluummin haarukkaa ruokailuvälineenä.

Salaatti, leipä ja kuiva kuohuviini olivat onnistuneet lisäkkeet simpukka-ateriallemme. Nyt uskallan hehkuttaa sinisimpukoita, sillä kaikki sujui loistavasti. Mies oli toivonut jo aiemmin näitä itsetehtyjä simpukoita ja kiitteli vuolaasti makua. Simpukkaliemeen dipattu itsetehty leipä maistui parhaimmalle muutamasta vaihtoehdosta. Parasta kaikesta, että ruoka ei aiheuttanut pienintäkään vatsavaivaa! Kyllä voin valmistaa sinisimpukoita uudelleenkin ja tarjota jopa vieraillekin. 

Auringonnousu tänä aamuna näytti aika dramaattisen hienolle!

Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän tämänkertaisen postaukseni. Nyt oli hyvää aikaa näpytellä konetta, sillä Alhamassa pelatut golfkisat jäivät meiltä kokematta. En uskaltanut lähteä aika vieraalle kentälle ilman golfautoa. Miehen into lähteä ilman minua lopahti myös. Yritämme viihtyä tämän päivän kotikentän tuntumassa ja keksiä vapaapäiväksi jotakin muuta tekemistä. Lämpöä on mukavasti ja sadepilvet näyttävät pikkuhiljaa väistyvän. Positiivista asennetta, kun kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan! 😌💓

Tsemppiä ja rakkaita terveisiä sinulle, joka päätit lukea tämän postaukseni! 😘

Kiitokseni siitä!