Ruokaohjeita

Sivut

torstai 24. toukokuuta 2018

Ihanista ihanin raparperipiiras gluteenittomana

Mehevää tuorejuustolla makeutettua raparperia murean taikinan kätkössä. Vaniljajäätelö viimeistelee tämän herkun.
Oletko huomannut, että aamun ensimmäiset hetket ovat tärkeitä? Itselleni käy usein niin, että vaistoan aika nopeasti onko tulossa hyvä vai vähemmän hyvä päivä. Tämän päivän alku oli lähes täydellinen. Aurinko lämmittää riittävästi jo kahdeksalta etuterassillemme nauttiaksemme aamiaisen jälleen kerran ulkona. En varmaankaan kyllästy koskaan iloitsemaan ulkona syömisestä. Tuohon lähes täydelliseen on vain yksi syy. Tekoniveljalkaani koskee aamulla ensimmäisiä askeleita ottaessani ja pelottaa. Tänään on tulossa polvileikkaukseni lopullinen 'katselmus' ja arvio jatkosta.


Erityisen ihanan tästä aamusta teki se, että naapurin pappa tuli kiittelemään eilisestä raparperipiiras-yllätyksestäni. Oli kuulema tosi hyvää ja vieraatkin pitivät. Oi että tuli hyvä mieli! 😊


Aikomukseni oli tehdä rahka-raparperipiirasta Kanelitytön blogin ohjeella, mutta onneksi muistin erään tärkeän jutun. Pappa on kertonut, ettei hän pidä rahkasta eikä muistakaan hapanmaitotuotteista. Löytyyhän toki muitakin makua ja pehmeyttä antavia maitovalmisteita. Mietiskelin, että tuorejuusto voisi sopia hienosti happamankirpeän raparperin makuun. 

Vadelman makuinen juusto sopi hyvin piiraaseen, mutta jokin tuon juuston aromissa häiritsi itseäni... vähän.


Raparperien kasvu keväällä on huikeaa. Varret venyttävät pituutta muutamassa päivässä ihan kiitettävästi. Kevään ensimmäiset raparperit ovat omaan makuuni ihan parhaita. Niitä voi narskutella sellaisenaan. Maistuvat myös talon Miehelle!


Aloitin raparperipiiraan valmistelut jo edellisenä iltana. Kuorin ja paloittelin varret ja lisäsin mukaan kookossokeria. Yön yli jääkaapissa tekeydyttyään palaset olivat pehmenneet ja ylimääräinen kosteus valunut kipon pohjalle. Siitä tuli mainion makuinen neste pehmittämään tuorejuustot. 


Nämä orvokit eivät ole tarkoitettu syötäviksi, vaan sopivat hyvin antamaan väriä kuvaani.
Maistelimme vielä illalla Miehen kanssa jääkaappikylmää piirasta ja maku oli, jos mahdollista, vieläkin parempaa. Jäähtynyt piiras ei  kaivannut jäätelölisää.


Oma piiraani on kokeilunhaluni vuoksi gluteenitonta, mutta onnistuu varmaan vehnäjauhoillakin. Muista laittaa silloin n. 1 tl leivinjauhoja taikinaan!


Aineet ja ohjeita gluteenittomaan raparperi-juustopiiraaseen (tein 30 cm vuokaan) 

Aluksi muruseos (otin tästä 4 dl päälle tulevaan muruseokseen)
200 g voita
2 dl gluteenittomia kaurajauhoja (Myllärin)
2 dl mantelijauhoja
2 dl gluteenittomia jauhoja (Sunnuntai)
2 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
(ripaus vaniljasuolaa minulla)

Edellisen lisäksi pohjataikinaan
1½ dl kermaa
2 kananmunaa
lusikan kärjellinen ksantaania

Päälle
n. 1 l paloiteltuja raparperin varsia
n. 2 dl sokeria (minulla kookossokeria, joka imeytyi yön yli raparpereihin)

2x200 g tuorejuustoa
2 kananmunaa
n. 1 dl nestettä (kermaa tai raparpereistä irronnutta nestettä)
(halutessasi sokeria oman maun mukaan)

Päällimmäiseksi muruseosta

Paistetaan n. 200 ast / n. 30 min uunin keskitasolla

Muruseos onnistuu nopeimmin yleiskoneen leikkurikulhossa, mutta voi tehdä myös sormin murustelemalla. (Monissa ohjeissa voi sulatetaan ja lisätään kuiviin aineisiin.)

  1. Tee kylmästä, paloitellusta voista ja jauhoista murumainen seos.
  2. Lisää sokeri ja vaniljasokeri muruseokseen ja ota 4 dl taikinaa erilliseen kulhoon.
  3. Lisää pohjataikinaan sekoittaen esim puuhaarukalla kerma, kananmunat ja kasantaani (ei pakollinen).  
  4. Painele pohjataikina leivinpaperoituun tai voideltuun uunivuokaan. (jos haluat tehdä uunipellillisen, lisää vähän aineita)
  5. Sekoita kulhossa juustot, kananmunat ja neste sekä ripaus ksantaania, jos käytit gluteenittomia jauhoja.
  6. Ripottele pohjataikinan päälle ensin raparperit ja kaada tuorejuustoseos niiden päälle.
  7. Murustele muruseos päällimmäiseksi. (Omani suli aika paljon nesteeseen. Lisää hieman jauhoja, jos haluat sen pysyvän murumaisena.)
  8. Paista piiras n. 200 ast / 30 min. Peitä tarvittaessa loppupuolella leivinpaperille, ettei pääse palamaan.
Maustetuista juustoista sen verran, että kaksi rasiaa vaniljajuustoa saattaisi olla hyvä vaihtoehto. Vadelma sopii mielestäni todella hyvin raparperiin, mutta omaan nenääni tuoksu ei ollut aidon vadelmainen. Saattaa olla kuvittelua!





Uskon maailmassa olevan monta paremman makuista raparperipiirasta, mutta meistä molemmista tämä oli nyt parasta minun tekemääni. Luulen tuorejuuston vaikuttaneen voimakkaasti makuun, sillä tykkäämme siitä molemmat. Onneksi myös raparperit antanut naapurin pappa oli tykännyt leipomuksestani ja sitä riittää kuulema tämänkin päivän kaffehetkeen.

Tämän syreenin alku on kuljetettu Hämeeseen Karjalasta.
Syreenit alkavat olla kauneimmillaan! Aamulla kuulin tv:stä, että tämän tuoksuvan, kauniisti kukkivan virallinen nimi on syreeni eikä sireeni. Olen pähkäillyt usein itsekin, kumpi on oikea. No nythän sekin asia selvisi!


Ihanaa päivää ja kesäisen lämpöistä iltaa teille blogistani kiinnostuneille. Olette kivoja! 💞

4 kommenttia:

  1. Oih,nyt täytyy itsekin kyllä tehdä se kesän ensimmäinen raparperipiirakka! Näyttää niin hyvältä tuo sinun leipomuksesi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että löysit ohjeeni! En muista aiemmin tehneeni juuri tällaista ja oli tosiaan herkullista. Laitan aitoja vadelmia ja 2 prk vaniljatuorejuustoa seur. kerralla. Herkkuhetkiä sinne ja lämmin kiitis Niinu kommentistasi! 💖

      Poista
  2. Oijoi kun näyttää taas niin herkulliselta♥ Olen kyllä niin iloinen että pääsen blogiasi lukemaan ja näistä herkkukuvista nauttimaan:) Kiitos ohjeesta, minä juurikin ajattelin että seuraavilla vapailla on kyllä raparperipiirakka väsättävä:) Nam! Enkä yhtään ihmettele että sinun leipomukset on naapurin papalle vieraineen maistunut, kiva on saada kiitosta! Syreenit on ihania ja se tuoksu..Ah!:) Ihanaa aurinkoista viikonloppua sinne teille♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päde! Nautin leipomisesta muutenkin, mutta kehut ja kiitokset tuntuvat ihanalle. Meillä on superkiva naapuri😊, joka kertoo hienoja tarinoita lapsuutensa Karjalasta. Sieltä nuo syreenitkin on haettu.
      Nyt täällä on kielon tuoksua ja tänään kuulimme satakielen laulua. Vapaapäivän palkinto on itsetehty herkku, josta muutkin saavat nauttia. Tsemppiä ja hyvää viikonlopun jatkoa sinne!🐞🌼🍓🎂

      Poista

Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini. Otathan minuun rohkeasti yhteyttä!