Ruokaohjeita

Sivut

perjantai 18. toukokuuta 2018

Hahkialan kartanossa Linnan Marttojen kevätretkellä

Limegraavattu lohi korianterimajoneesin kanssa maistuu herkulliselle aterian alkuun. 
"Meille on tärkeintä luonnonläheisyys ja omalla maalla kasvatetut tuotteet" -lause on ihanaa musiikkia tällaisen ruokablogin pitäjälle. Kasvisruoka viehättää vuosi vuodelta enemmän. Ei ole silti mitään paineita tai pakkoa siirtyä kasvisruokaan. Se vaan maistuu niin hyvälle ja kasviksista saa monipuolista ruokaa. Oivallus omassa päänupissa on se tärkein juttu! 


Kuulun Linnan Marttojen lukupiiriin ja kevätretkemme suuntautui Hämeen sydänmailla sijaitsevaan Hahkialan kartanoon. Menomatkalla saimme kuulla monista muistakin Hämeenlinnan seuduilla olevista kartanoista puheenjohtajamme Hilpan mainion selostuksen kautta. Oho! Uskomatonta ja hienoa, että Häme on lähes suomalaisen 'kulttuurin kehto'.  

Tulppaaneja tulvillaan oli kaikkialla Hahkialan kartanossa.
Enpä tiennyt aiemmin, että presidenttimme kesäpaikka Naantalin Kultaranta on Hahkialan kartanon 'sisar'. Upea puutarha ja esim rantasauna tehtiin ensin Hahkialaan ja myöhemmin Kultarantaan. Onneksi täällä Hämeessä on taas tänä kesänä "Hauhon musiikkijuhlat ja Herkkujen yö" -tapahtumat. Tulen varmasti kiertämään kaikki mukana olevat kartanot, jos suinkin 'kynnelle kykenen' ts jalkani on kuntoutunut. Uskon, että Mies haluaa hehkutukseni jälkeen lähteä mukaani kierrokselle. 


On paljon asioita, joista ei ole aavistustakaan edes tähän ikään ehtineellä. Kaikki uusi ja mielenkiintoinen saa kiinnostukseni heräämään. Hahkialan toimarin selkeä selostus paikan historiasta tapahtui kartanon pääsisäänkäynnin edessä olevalla terassilla. Oli jännä seurata, ehtivätkö taivaanrannassa vaanivat ukkospilvet ja pieni jylinä päälle ennen siirtymistä sisätiloihin. Lämpötila lähenteli koko ajan +30 astetta.

Upea puutarha on suunniteltu niin, että koko ajan on kukkivia kasveja. Pionit ovat kuulema uskomaton näky myöhemmin kesällä. Rakastan itsekin pioneja yli kaiken!


Ajoitus meni täydellisesti! Sade ei sattunut päälle koko aikana. Lähes kaikki Martat olivat varustautuneet sadesuojin ja pääkoristein. 😂 


No mutta! Ruoka oli tottakai tärkeä osa juhlaamme. Herkullista, paikan päällä tehtyä ja kaikin puolin maistuvaa. Iloitsin itse ennen kaikkea siitä, että joku toinen kuin minä oli häärinyt keittiössä.


🎶 Herkua on siinä monenlaista...🎵 teki mieleni lauleskella katsoessani valmiiksi lastattua ruokapöytää. Kaikki kasvispitoinen kiinosti tottakai eniten, vaikka mureaksi valmistettua härkää punaviinissä pääsi myös lautaselleni. Olipa suussa sulavaa!


Hedelmäinen cheddarsalaatti ja marinoidut pikkutomaatit olivat parhautta. Kalaa olisin voinut syödä monessakin muodossa, mutta muut herkut korvasivat tuon toiveeni monin verroin. Sain vatsani täyteen ja olin oikein tyytyväinen. 

Pehmoisia ja herkullisia sämpylöitä sai ostaa mukaan. Mies sai vähän tuntumaa Hahkialan herkkuihin.

Paneroidut bataattilohkot ja punajuurirösti olivat omia suosikkejani, santsasin molempia!
Uskomatonta, että jälkkärinä oli raparperi-toscapiirakkaa. Tein sitä itse muutama päivä sitten ja postasin ohjeen blogiini. Pohja oli Hahkialan jälkkärissä pehmoisempi kuin omassani.


Pienestä puodista sain ostaa kotiin viemisiksi iki-ihania sämpylöitä sekä vanilja-suolaa. Kyllä! Luitte aivan oikein. Itselleni täysin uusi tuote vanilja-suola pääsi jo tänään kokeiluun grillauksessani. Aika jännä uutuus, josta kerron myöhemmin. 

Kartanon kaksi kaakeliuunia on jouduttu purkamaan, mutta eipä hätää! Vielä on 19 jäljellä.

Eteisaulasta löytyivät kartanon vanhimmat alkuperäiset kalusteet. Kertakaikkiaan upeita!


Hämeen kansalliseläin ilves oli monien muiden (täytettyjen) eläinten seurassa kirjastohuoneessa. Viereinen huone lienee ollut 'herrojen tila' nimestä päätellen; ei suinkaan tupakoimistila vaan konjakkihuone.  Hahkialan kartano oli näkemisen ja kokemisen arvoinen. Menkää ihmeessä käymään, jos täällä päin liikutte!   

Ulkona on kylmäää! Pakko siirtyä vaihteeksi sisälle köllöttelemään! 
Liitän loppukevennyksenä tähän postaukseeni Loitsun ja Taikan kuulumiset sekä kuvan upeasta Hattivatista. Hän kuuluu myös nuortemme perheeseen ja nauttii juuri nyt tuoreen ruohon herkullisuudesta. Kyllä eläimet tietävät, mikä on hyvää ravintoa. Hahkialan kartanossa oli parhaimmillaan muutama heppa enemmän! Eläimiä ja maata 1800-luvun lopussa kohdassa Maa- ja metsätalous  Hahkialan kartanossa.


Ihanaa viikonloppua ja leppoisaa eloa ja oloa kaikille tämän postaukseni lukeneille! Kiitos, että jaksatte olla kiinnostuneita blogistani. Arvostan sitä enemmän kuin arvaattekaan. ♥

2 kommenttia:

  1. Voi miten mukava retki teillä on ollut ja niin upea paikka! Voi vaan kuvitella miltä ne Pionit tosiaan näyttää, ovat yksiä minun lempikukista! On kyllä herkullisen näköisiä tarjottavia..nam:) Vanilija-suola kuulostaa tosiaan jännältä! Ihanaa päivää ja mukavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli todella mieliinpainuvan ihana retki ja kartanomiljöö. Vaniljasuolaa testasin tänään suklaapuusteihini. Tuli ihan mahtavia. Hei! Nyt ainakin K-supermarket möi pioninippuja kohtuulliseen hintaa. Kuvia ostamistani löytyy instan puolelta. (mansikkaheinä) Aivan ihanaa Helluntaiviikonloppua sinulle Päde!

      Poista

Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini. Otathan rohkeasti yhteyttä!