Ruokaohjeita

Sivut

torstai 3. toukokuuta 2018

Pehmeää maissikeittoa ja itsetehtyjä juuressipsejä



Kesä lähestyy tänä vuonna aroin askelin. Lämmittävä keitto maistuu parhaimmalle silloin, kun ulkona vihmoo vettä ja tekee mieli pysytellä sisällä takkatulen ääressä. Vapun tienoo on ollut tänä keväänä harvinaisen kolea. Mieleeni muistui talvella syömäni ihanan makuinen maissikeitto, kun selailin taas kerran "Hurmaannu vegestä"  -kirjaa. Juuressipsit ja maissikeitto on paras pitkään aikaan maistamani lounasruoka.


Usein saatuani kirjoitettua blogiin mielestäni todella onnistuneen postauksen tulee tunne, että enää en mitenkään voi keksiä uutta postausaihetta. Yritän tsempata itseäni, ettei minun tarvitsekaan 'keksiä ruutia' uudelleen. Riittää, että muistutan lukijoilleni tällaisenkin herkun olemassaolosta. Tottakai tulee kirjoitettua reseptejä, jotka maistuvat meille, Miehelle ja minulle.


Maissi ei ole kaikkien mieleen. Meidän ikäpolvi pääsi maissin makuun vasta aikuisena ja siitä huolimatta (vai siksikö juuri?) olen aina pitänyt siitä. Muistan ensimmäiset herne-maissi-paprika pakastepussit 80-luvulta. Ne olivat meidän suosikkeja ja todella helppo lisuke monelle aterialle. Niistä erityisesti maissi maistui myös lapsillemme. Itse pellolta kerätyt maissintähkät ovat olleet muutaman vuoden syyskesän superherkkua. Toivottavasti ne ehtivät tänä vuonna kypsyä valmiiksi.
Iso-Hiiden Kartano / sokerimaissi


Suorastaan outoa, että en ole aiemmin älynnyt tehdä maissikeittoa. Googlasin ja löysin useammankin maissikeiton ohjeen, mutta useimmat olivat jo muutaman vuoden takaa. Eikö maissin makuinen keitto ole tällä hetkellä trendiruokaa? Mutta tässä tulee nyt joka tapauksessa tämänpäiväisen keittoni ohje ja tästä linkistä löydät hyvän gurmee maissikeiton reseptin. Meillä tätä syötiin pääruokana lounaalla aivan ihanien juuressipsien ja edellisen postaukseni 'liian hyvän leivän' kera.

Kuva hieman hämää! Nämä juuressipsit eivät olleet palaneita vaan täydellisen onnistuneita. Ah, mitä herkkua!
Pehmeän maissikeiton aineet ja ohjeet (riittää alkuruokana neljälle, pääruokana 2-3:lle)

tilkkanen öljyä
1 salottisipuli
(halutessasi valkosipulia)
1 prk kypsää maissia n. 150 g (tai pakastemaissia)
1 palsternakka
1 pienehkö porkkana
pala bataattia
n. 3/4 tl suolaa (kannattaa maistella riittääkö)
1 dl kuohukermaa
2 tl kurkumaa tms keltaista maustetta, ellet pidä kurkuman mausta
n. 4 dl vettä (halutessasi kasvislientä ja määrä riippuu siitä, kuinka paksua keittoa haluat)
(3 keskikokoista perunaa)
  • Kuori ja pilko juurekset ja perunat.
  • Kullottele niitä sekä sipulia hetkinen öljyssä.
  • Lisää mukaan vesi ja suola. Kiehuta n. 10 min.
  • Lisää maissit kattilaan ja anna kiehua hetkinen hiljalleen.
  • Soseuta aineet sauvasekoittimella. (halutessasi erityisen pehmeää ja sileää keittoa siivilöi survos)
  • Mausta sose kermalla, kurkumalla tms ja tarvittaessa suolalla.
  • Lisää keiton pinnalle tilkka hyvää öljyä, juuresipsejä, suolapähkinöitä tms 

Näistä paloista syntyi sekä keitto että sipsit. Perunat lisäsin vasta lopussa Miehen keittoannokseen. Itselleni keitto maistui paremmin ilman perunalisää.
Juureksia kannattaa varmaankin lisätä keittoon, jotta maissin maku tulee esille sopivasti. Parhainta keittoa syntyy tietenkin tuoremaissista, mutta niitä ei ollut nyt saatavilla. Joistakin purkkimaisseista en itse pidä, kuvassa olevat ovat eniten makuuni.


Valmistin tällä kokeilukerralla keittoni suuritöisemmin eli sihdin kautta. Sihtiin jääneet 'sattumat' maistuivat sellaisenaan pienenä alkupalana. Ei niitä kannattanut roskiin heittää! Riittävän sileää ja pehmeää keittoa tulee varmaan helpommallakin.


Kirjoitin tämän blogipostauksen alkutekstit aamulla, kun taivas näytti vielä kovin harmaalle. Kuin taikaiskusta aurinko alkoi paistaa, kotikatumme puhdistus käynnistyi ja koko maisema sai uuden ilmeen. Melkein tuntuu ihmeelle, kun muistaa eilisen päivän 'sataa kuin saavista' tunnelman. Piti lähes pelätä nuohoojan puolesta, joka joutui kiipeämään kostealle ja liukkaalle katolle puhdistamaan nokista piippua. Noo, ammattimies on tottunut, joten ei ollut mitään hätää! 👍

Ohuiden juuressiivujen kuivattamisen ansiosta sipseistä tulee rapeita ja maukkaita.
Laitanpa hieman kuvia ja ohjeita näihin yllättävän helppotekoisiin juuressipseihin. Toivottavasti et heittänyt vappumunkkien öljyä pois yhden käyttökerran jälkeen. Se on vielä oikeinkin käyttökelpoista.


Siivutin juurekset kuorima'lipsuttimella' ohuiksi siivuiksi. Veitsellä ei taida saada yhtä ohuita. Seuraavalla kerralla aion tehdä näitä suuremman annoksen. Tämä oli kokeilu ja onneksi onnistunut sellainen. 👌😋

Bataatti, porkkana, palsternakka ja sipulit ruskistuivat parhaiten.
Ohuet perunasiivut muuttuivat hetkessä liiankin ruskeiksi.
Juuressipsien valmistaminen oli helpompaa kuin uskoinkaan. En päästänyt öljyn lämpötilaa yli 180 asteen ja vahdin muutenkin reikäkauhan kanssa vieressä. Ruskistuminen tapahtuu aivan sekunneissa, joten kovin suurta määrää juureslastuja ei kannata öljyyn kerralla laittaa. Tulee muuten liian kiire noukkia niitä ajoissa pois.


Jälleen kerran muistuttaisin öljyssä paistamisen vaaroista. Sain syksyllä Espanjassa opetuksen siitä, että tulikuuma öljy syttyy todellakin helposti palamaan. (ei sattunut  pahemmin)
Viimeiseksi paistoin yhden sipulin kerroksittain ja yksikyntisen valkosipulin siivuja. Nämä maistuivat erityisen maukkaille maissikeiton kanssa.


Rutistelin sormisuolaa juuressipsien päälle heti, kun enimmät öljyt olivat imeytyneet talouspaperiin. Keiton suolan kanssa kannattaa olla varovainen, jos annoksen päälle tulee sipsejä. Liian suolainen ruoka ei maistu ainakaan meille.

Viherpeukaloni on hieman ruosteessa, joten täytyy googlailla puutarhabloggaajien ohjeita.
Kevät on kasvun ihmeen aikaa. Laitoin tänä keväänä pitkästä aikaa siemeniä itämään. Sain pikkusiskoltani ystävänpäivän yllätykseksi 'Uudenseelannin pinaatin' ja 'Sitruunabasilikan' siemeniä. Jännittää hieman, saanko näistä kasvatettua mitään kelvollista. Nyt lienee koulimisen aika elikkäs uuteen, isompaan astiaan siirtäminen.
Varmaankin mukavaa touhua, kun alkuun pääsee. Harjoittelua, harjoittelua!


Säätiedotukset lupaavat viikonlopuksi lämpenevää. Orvokkipataa ei tarvitse enää kiikuttaa yöksi sisälle, ainakaan toistaiseksi. Ihanaa viikonloppua sinulle, joka luit tämän postaukseni! Kiitos, että olet kiinnostunut ohjeistani! 💓

2 kommenttia:

  1. Nam nam..minä nykyään aina varaudun siihen että tulen lukemaan blogiasi ja alan siinä samalla "syömään"..silmin!! Nuo juureslastut varmasti maistuu hyville ja keittohan näyttää ihanan samettiselta! On kyllä kiva kun kevät etenee kovaa vauhtia ja alkaa tulla lämpöisiä ilmoja. Lupasivat kaunista nyt viikonlopuksi, että voisi ihan 20neenkin nousta..Ihana olisi! Mukavaa viikonloppua sinne teille♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juureslastut olivat kivoin yllätys pitkään aikaan, helppoja ja herkullisia. Eikös olekin ihana asia, että kesä on niin lähellää. Toivotaan aurinkoa ja lämpöä tälle kesälle.
      Kiitos kaunis kommentistasi Päde ja hienoa viikonloppua sinulle!🤗

      Poista

Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini.