Silmänruokaa ruusuista ja muista kukkasista

Rakastan kaikkia kauniita kukkasia ja toisinaan tuntuu, että voisin viettää koko päivän syömättä kukkia katsellen ja ihaillen. Sepä olisikin mainio tapa hallita painoa, mutta viimeistään ennen nukkumaan menoa askelet suuntaavat omia aikojaan jääkaapille. Uni ei tule tyhjällä vatsalla puolustelen itselleni iltasyömisiäni. Juhannuksen aikaan kukkivat ja tuoksuvat kaikkein kauneimmat kukat sekä luonnossa että kukkapenkeissä. 

Lapsuudenkotini etukuistin lähellä kasvaneet valkoiset juhannusruusut ovat jääneet mieleeni sekä huikean tuoksunsa että kauniin valkoisen värinsä johdosta. 

Tänään kävelin hitaasti nykyisen kotini läheisyydessä ja kuvasin matkan varrella kasvaneita kukkasia.

Sireenit eli syreenit levittävät mahtavaa tuoksuaan ympäristöönsä ja kukkivat valkoisen tai sinipunaisen sävyin lähes kaikissa pihoissa ja puutarhoissa. Omankin kotimme toisella rajalla kasvaa sinipunaisin sävyin kukkiva unkarinsyreeniaita. Tänä keväänä kukinta oli vielä vaatimatonta, mutta vuosi vuodelta se lisääntyy.

Autotien (hiljainen päättyvä tie) puoleiselle rajalle talomme rakentaja oli istuttanut ennen Hämeenlinnaan muuttoamme koristearonian pensaita. Kauniisti nekin kukkivat jo tänä kesänä, vaikka taimet ovat vielä pieniä ja vaatimattomia. Syksyllä aroniapensaan lehdet muuttuvat todella kauniin punaisiksi ja syötävät marjat ovat mustia. Aika tehokkaan värikontrastin ne loivat jo viime syksynä.

Lupiinit jakavat mielipiteitä, koska ne ovat valloittaneet viime vuosikymmeninä lähes kaikkien teiden reunamat. Omassa lapsuudessani niitä nähtiin kukkapenkeissä. Kotonani oli äidin vaalima upea monivuotisten kukkien penkki, mutta ei lupiineja. Äitini lempikukka oli kaunis punakukkainen särkynyt sydän. Myös omista kukkapenkeistä se löytyi, mutta tällä hetkellä kasvatan vain ruukkukukkia. Polveni eivät ole taipuneet vuosikausiin hoitamaan kukkapenkkejä. 

Alppiruusut kukkivat tällä hetkellä monissa pihoissa. Olen suunnitellut useampana kesänä reissua Kouvolan lähellä sijaitsevaan alppiruusulaaksoon, mutta ehkäpä sitten ensi vuonna pääsen sinne. Tänä vuonna ilmeisesti alppiruusut kukkivat tavallista myöhempään, joten lähempänä asuvat tai Lahti-Kouvola suuntaan matkustavat ehtivät niitä vielä ihailemaan. 

Alla olevaa linkkiä klikkaamalla pääset "pikavisiitille" tuohon alppiruusutarhaan.

Mustilan alppiruusulaakso

Omaan pihaamme laittamistani kukkasipuleista on tänä keväänä auennut aika "ujosti" kukkasia ja nekin huomattavasti tavallista myöhemmin. Tulppaanikuvat on otettu juhannusaattona.

Monien kukkasten lehdet ovat päätyneet tänä keväänä aamuyöllä vierailevan rusakon maisteluruoaksi. Helmihyasintit ja narsissit sentään saivat kasvaa rauhassa.

Pääsiäiseksi ostamani keltaiset ja oranssit orvokit viihtyvät uudelleen istutettuina ruukuissa ja piristävät takaterassiamme. Taivaansiniset orvokit ovat suosikkejani, mutta tänä kesänä ihailen näitä värikkäämpiä kukkasia. Kauniita ovat nämäkin!

Tästä autiotalon vieressä kasvavasta saniaismetsästä ottamani kuva tuo mieleeni ensimmäisen yhteisen kotimme. Rakensimme talon 70-luvun lopussa ja kasveja ei silloin harrastettu samoin kuin nykyään. Olin mieltynyt vihreisiin ilman kukkia kasvaviin metsän kasveihin. Arja-ystäväni kanssa siirsimme heidän metsästään kasveja pihallemme. Saniaiset koristivat mielestäni hienosti takapihaamme eivätkä levinneet onneksi laajemmalle.

Pionit ovat olleet pitkään omia suosikkejani ja niitä istutimme Jyväskylän kotimme rannan puoleisen takapihan porrastettuun rinteeseen. Kaipaan niitä yhä kolmen vuoden jälkeenkin. Ehkäpä kykenen jo ensi keväänä istuttamaan niitä pihallemme :))
Harmi, etten ole onnistunut saamaan tänä kesänä yhtään kuvaa pioneista. Myös Aulangon puistometsässä kävely on jäänyt tänä keväänä ja kesänä tekemättä. 

Vielä pari kuvaa tänään kävelylenkillä kuvaamistani juhannusruusuista. On ne upeita!