Hyvää 1. adventtia! Vinkkejä helppoihin arkiruokiin

Pinaattipastaa, herkkusienikastiketta, paistettua pekonia, tomaattia ja cocktailvihanneksia. Maiskista ja raastettua parmesania vielä pinnalle.

Pastaruoka maistuu meille lähes tavalla kuin tavalla laitettuna. Se on niin helppoa ja kuitenkin täyttävää ruokaa, että taisi kuukauden reissun aikana löytyä useimmin lautasiltamme. Ostimme heti alkuun edullisia pastapusseja kaappiin, joten aina oli jotakin ruokaa jemmassa. Tonnikala, simpukat ja valmis tomaattikastike maustoivat pastan riittävästi, mutta muutaman kerran tein herkullisia kastikkeita. Päälle raastoimme tietenkin hyvää juustoa, Parmesania tai Grano Padanaa.

Tätä hyvin pienistä pastatähdistä tehtyä pussia emme ehtineet avata ollenkaan Espanjassa, joten kannoin sen matkalaukussani Suomeen. Tein siitä eilen broilerifileiden kanssa ihan hyvänmakuista pastaa, mutta parempiakin pastoja löytyy. Lapset saattaisivat ihastua näihin kauniisiin ja värikkäisiin pikkukuvioihin.

Tässä pasta-annoksessa on kastikkeen pohjana yrttimarinoitua, paseerattua tomaattisurvosta.

Broileri on tosi hyvää ja edullista ruokaa Espanjassa. Sitä saa erittäin monessa muodossa. Eniten lihaa ja mehevimmät herkkupalat saa maustamattomista rintapaloista, jos kypsentää lihat uunissa. (Kannattaa ruskistaa ensin öljyssä kuumalla paistinpannulla.) Myös maustamattomat fileet ovat erinomaisia ja ne kypsyvät nopsaan pannulla. 

Tomaatti on lempivihanneksemme sekä Suomessa että Espanjassa. Onko tomaatti vihannes vai hedelmä?

Pikkutomaatit eivät olleet parhaita omassa kaupassamme. Kannat olivat joskus tummuneita ja tummuivat aika pian laajemmaltakin. Sen sijaan vielä varressa olevat isohkot tomaatit maistuivat parhaimmille. Ne olivat ihanan kypsiä ja mehukkaita ja säilyivät hyvin huoneenlämmössäkin. Tomaattejahan ei saa säilyttää jääkaapissa, mikäli ei halua makumuutoksia. (kuulema 3 vrk on ehdoton raja)

Isokokoiset broilerin rintapalat saavat hyvän pinnan voi-öljyseoksessa, johon itse lisään paiston loppuvaiheessa sipulia ja valkosipulia.

Viipaloidut broileripalat saavat lisää hyvää makua muhiessaan uunivuoassa paseeratusta tomaatista, creme fraicesta ja mausteista syntyneessä kastikkeessa. 

Tähän annokseen laitoin (muistaakseni) pinnalle revittyjä mozzarellapaloja. Vuoka oli uunissa (n. 180 ast) noin 30-40 min. Broileri pitää olla sisältäkin täysin kypsää, joten isoimmat palat kypsennän mielellään uunissa tai runsaassa kastikkeessa. Näin maku säilyy herkullisen mehevänä eivätkä pääse kuivumaan.

Yläkuvassa olevaan annokseen tein ihanan makuisen kastikkeen viipaloiduista herkkusienistä ja vahvan makuisesta Gorgonzola homejuustosta. Tuore persilja ja sipuli sekä laktoositon ruokakerma antoivat mukavaa lisämakua. Pippuria ja hiukan suolaa lisäilin tietenkin loppuvaiheessa, jotta maku oli täydellinen.   Suurustin tällä kertaa kastikkeen kokojyvävehnäjauhoilla.

Munakkaat ovat reissussa ja kotona etenkin aamiaisena lemppariamme. Talon Mies ei varmaan kyllästy koskaan niihin. Kolesterolin kerääntymisen pelossa niitä ei toki kannata kohtuuttomasti syödä, vaikkakin suositukset ovat siinäkin asiassa muuttuneet.

Espanjassa myyvät munat ovat ruskeita ja niitä saa monenkokoisissa pakkauksissa. Olivat aina tuoreita.

Neljästä kananmunasta, johon lisätään 4 rkl nestettä (vettä, vichyä, kermaa tms) saa oikein hyvänkokoisen munakkaan kahdelle. Pelkkä perusmunakas on hyvää. Lähtiessämme useamman tunnin golfkierrokselle juuri ennen lounasaikaa tein vahvempaa munakasta. Perunaa, sipulia, juustoraastetta ja jopa makkaraa tai kinkkua lisäämällä saa munakkaasta energiaa pitkäksi aikaa. 

Sipulia ja valkosipulia voi laittaa vaikka munakkaaseen meidän taloudessa. Tykätään molemmat!

Edellisen päivän lounaalta oli jäänyt keitettyjä perunoita ja muutama nakki. Ne upposivat oikein mukavasti tähän munakkaaseen. Kunnon kuullottelu ja ruskistaminen ensin öljyssä ja sitten kananmunaseos päälle. Pienellä lämmöllä tästä eteenpäin, jotta kananmunaseos ehtii hyytyä kunnolla sisältä. Pinta saa olla hieman ruskea, mutta ei missään tapauksessa palaa. Kymmenessä minuutissa ruoka on valmis.

Tämän munakkaan olin tehnyt 25.11. ja nyt kuvia poistaessani huomasin ensin postata ohjeen. Jospa joku saisi tästäkin pientä vinkkiä kiireessä tehtävään runsaasti protskua sisältävään ruokaan. Maistuu toki mihin aikaan päivästä tahansa :)), jos tykkää munakkaista. 

Ranskalainen Emmentaljuusto maistuu Espanjassa raasteenakin.

Jotkut pitävät vähemmän aikaa hyydytetystä munakkaasta, meillä saa hyytyä aika kypsäksi.

Ja eikun syömään! Tätä annosta on taidettu jo hieman aloitella ❤

Oi että nämä maisemat vihannesviljelmineen ja vuorineen tulivat tutuiksi ajellessamme eri golfkentille Espanjan lomallamme.

Nämä "peikonpäiksi" nimeämäni heinäpuskat kätkevät sisäänsä paljon golfpalloja. Hrmmm...

Kylläpä aika rientää naputellessani postausta. Nyt on ulkona jo hieman valoisampaa kuin puoli kahdeksalta tätä aloittaessani. Talon Mies on jo keittänyt puurot ja valutellut kahvit, joten täytynee lopetella. Tälle päivälle minulla on suunniteltu eräs salaperäinen homma. Huomenna lähdemme 4-vuotiaan lapsenlapsemme päiväkotiin juhlimaan 100-vuotiasta Suomea. Jotakin jännää on tarkoitus järjestää ihanalle nelivuotiaalle ja isosiskolle, koululaiselle :))☺ 

Tässä yksi kuva-arvoitus. Sain tämän eilen puhelimeeni ystävältäni. Ihastuin ja ihmettelin niin paljon, että lisäänpä tämän postaukseeni. Oletko nähnyt?

P.S. Laitan kuva-arvoituksen vastauksen vielä tähän. (löytyy myös seur. sivulta) Kyseessä on siis iso patsas maantien varressa lähellä  Sotkamoa. Patsas on 4 m korkea Nina Ternon suunnittelema. Taideteoksen nimi on "Havukka-ahon ajattelija". Se on omistettu kirjailija Veikko Huovisen tuotannolle. 

Nyt on lupa sytyttää 1. kynttilä adventtikynttelikköön.

Oikein ihanan leppoisaa ja joulun odotukseen virittäytyvää mieltä kaikille blogiini tänään eksyneille! Tuli hieman sekava postaus, mutta toivottavasti rohkenette kysyä tarvittaessa lisä-ohjeita ruokavinkkeihini. Varsinaisia reseptejä ei ole minullakaan. Tästä päivästä eteenpäin joulu hiipii kotiimme ja kaikki on valmista 24.12. eli jouluaattona. Vanhimmat joulukoristeemme ovat kulkeneet mukanamme lähes 50 v.
                            Enkelijoulukalenterini 3. luukku

Tästä isosiskoni ostamasta tuparienkelistä muuttaessamme Jyväskylään 1996 alkoi enkeliharrastukseni. Kiitos vieläkin Marke!