Ruokaohjeita

Sivut

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Juhlavat Aleksanterinleivokset


Nuorempana halusin useasti ottaa kahvin kanssa tämän leivonnaisen vaaleanpunaisella kuorrutteella makeutettuna käydessäni kahvilassa. Tykkäsin siitä todella paljon. Jostakin syystä nykyisin pulla tai wieneri maistuu paremmin. Pullaa leivon säännöllisesti, mutta Aleksanterin leivoksia en ole edes haaveillut tekeväni. Ne ovat tuntuneet liian vaikeatekoisille. Nyt sain toiveen leipoa noita juhlavan näköisiä leivonnaisia ja tottakai lupasin yrittää. Hirvitti tosin hieman, että niistä tulee "pannukakkuja". Kuorrute on tällä kertaa sinivalkoinen Suomen täyttäessä 100 vuotta.


Onneksi sain nuorilta toiveen mukana vinkin ja linkin Kinuskikissan reseptiin. Sen avulla oli helppo ryhtyä hommiin. Itselle ei olisi tullut mieleen laittaa hillo  murotaikinakerrosten väliin ennen paistovaihetta. Luulin, että kerrokset paistetaan erikseen ja hillo levitetään jälkikäteen. Noin sen tekeminen olisi tosiaan ollut hankalaa ja kerrokset murenneet käsiin. Tässä linkki! Kinuskikissan sinivalkoiset aleksanterinleivokset

Jauhot tulevat tasaisesti sihdin läpi taikinaan talon Miehen kädestä.
Kinuskikissan ohjeilla näissä leivonnaisissa onnistuu hyvin, mutta kirjaan ylös muutamia juttuja. Ainakin ensikertalaiselta ihan kaikki työvaiheet eivät meinanneet heti onnistua. 

Aineet ja ohjeet n. 16-25 kpl Aleksanterinleivoksia (koosta riippuen)
200 g voita
1,25 dl sokeria   
1 keltuainen
½ tl leivinjauhetta
5 dl vehnäjauhoja

Täyte
1 rasia (230g) paistonkestävää vadelmamarmeladia

Kuorrutus
2½ rkl vettä
1 rkl sitruunamehua
300 g tomusokeria
sinistä elintarvikeväriä
  • Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
  • Lisää vatkaten mukaan keltuainen.
  • Lisää jauhot (+leivinjauhe) sekoitellen dl kerrallaan. 
  • Jaa taikina kahteen yhtä suureen osaan.
  • Kaulitse pohjalle tuleva taikina tasaiseksi jauhotetun leivinpaperin päällä. Koko on noin 20x25 cm.  Reunojen tasoittelussa hyvänä apuna on viivain tai pitkä lasta.
  • Sekoita hillo notkeaksi ja levittele tasaisesti pohjakerroksen päälle.
  • Kaulitse päällimmäinen taikinakerros kahden leivinpaperin välissä saman kokoiseksi kuin alimmainen kerros. Tasoittele tämänkin kerroksen reunat.
  • Kumoa ylempi kerros paperin avulla alemman kerroksen päälle. (tämä vaihe ei olisi onnistunut ilman talon Miehen apua. Hieman tuli ryppyjä taikinaan silti.)
  • Pistele pintaan reikiä haarukalla.
  • Paista leivonnainen pellin päällä 200 ast /n. 20 min. uunin keskitasolla.
  • Anna leivonnaisen jäähtyä kunnolla ennen kuorrutteen levittämistä.
  • Siivilöi tomusokeri kulhoon ja lisään siihen nesteet. Sekoita tasaiseksi.
  • Ota pieni osa seoksesta esim pieneen minigrip pussiin ja lisää sinistä elintarvikeväriä. Varo laittamasta liikaa! Sekoittele ja puristele massa tasaisen siniseksi.
  • Levitä valkoinen kuorrute leivonnaisen pinnalle nopsaan (kuuma pitkä lasta on hyvä apu).
  • Tee pieni reikä minigrippussin kulmaan ja valuta sinisiä raitoja valkoisen kuorrutteen päälle.
  • Vedä kevyesti raitojen poikki esim cocktailtikulla saadaksesi koristeellisen pinnan.




Itselleni hankalin vaihe oli taikinan kaulitseminen. Halusin kerrosten olevan samankokoisia, jotta kaikki taikina tulisi hyödynnettyä. Pitkä keittiöviivain oli tässä vaiheessa hyvänä apuna.
Toinen hankala vaihe oli ylemmän kerroksen taikinan siirtäminen kunnialla alemman päälle. Jauhotetun paperin ansiosta se meinasi väkisin pudota ennen aikojaan ja rypistyä pudotessaan. Yhteistyöllä talon Miehen kanssa siitä selvittiin.

Paistovaiheen loppupuolella kannattaa pysytellä uunin ääressä ja valvoa, ettei leivonnainen pääse palamaan. Loppuvaiheessa lisäsi itse leivinpaperin taikinan päälle.


Vaikein ongelma tuli tomusokeripäällyksen levittämisessä. Kuorrute kuivui tosiaan Kinuskikissan ohjeen mukaan nopeasti, joten piti työskennellä vikkelästi. Tein hieman liian ison annoksen sinistä kuorrutetta, joten valkoista ei riittänyt reunoille saakka. Omaa urakkaani hankaloitti hieman se, että tein myös gluteenittoman pienen leivoksen. (Vatkasin alussa 300 g voita ja 1,75 g sokeria vaahdoksi ja otin pienen osan eri kulhoon ennen jauhojen lisäämistä. Ilman keittiövaakaa tuo vaihe olisi ollut vaikeaa.)

Gluteeniton Aleksanterinleivos paistui pienessä vuoassa.


Pienestä gluteenittomasta osasta tuli kolme sopivankokoista palaa. Nyt myös toinen synttärisankarin ukki saa maisteltavaksi tätä herkullista leivonnaista. Hänellä on gluteeniton ruokavalio.


Tämän äsken ottamani kuvan mukana lähtee suurenmoiset onnittelut suloiselle 7-vuotiaalle lapsenlapsellemme syntymäpäivän johdosta! Kohta tullaan juhlimaan ja samalla juhlistetaan hieman iäkkäämpää neitoa eli 100-vuotiasta Suomea.

Kaikille blogini lukijoille hyvää Suomen itsenäisyyspäivää!


 Enkelijoulukalenterini 6. luukku
Lahjaksi saamani posliinienkeli on kuulunut jokaiseen jouluumme yli 15 vuotta.
                                   Enkelijoulukalenterini 7. luukku
Tämän kauniin helmienkelin teki pikkusiskoni minulle muutama vuosi sitten. Kiitos M-R 💝

2 kommenttia:

  1. Hei Leena!

    En ole tottunut kommentoimaan, mutta nyt on ihan pakko minunkin jättää puumerkkini. Ensinnäkin oli
    tosi kiva tutustua äskeisellä matkalla sinuun ja Talon mieheen ja sitä kautta päästä lukemaan inspiroivaa blogiasi.
    Emme juurikaan ottaneet kuvia matkan aikana, joten postauksiisi on mukava palata muistelemaan matkan tapahtumia ja tunnelmia. Olet kyllä mielettömän energinen, osaava ja aikaansaava! Iso peukku meiltä molemmilta!
    Toivotamme teille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!
    Halit E&J

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että! Sittenhän tämä kommentti on entistä arvokkaampi. Arvostan todella kommenttiasi ja tulin siitä hurjan iloiseksi. Kiitos ihan valtavasti! Oli tosi kiva tutustua, toivottavasti saadaan ensi vuonna pelata yhdessä :))
      Energia lisääntyy valtavasti tämänlaisen kommentin myötä! Ja sitä hommaa jaksaa, jota rakastaa. Toivotamme teille molemmille hyvää itsenäisyyspäivää ja oikein hyvää joulun odotusta! Haliterveiset!

      Poista

Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini.