Ruokaohjeita

Sivut

perjantai 27. huhtikuuta 2018

Parsakääröt, nauravat nakit ja suklaapuustit vappubrunssille

Sinappi, ketsuppi ja majoneesi sopivat nopeiden suupalojen maustajiksi.
Vappuruokien suunnittelu ja testaaminen on mukavaa silloin, kun ei ole muuta tekemistä kuin odottaa tärkeää puhelua. Kävin vaihteeksi Lidlissä ajatuksena hankkia vappua varten pari kääröä lehtitaikinaa eli hienommin Puff Pastry-taikinaa. Yhden kokemuksen perusteella en uskaltanut paljon hehkuttaa, mutta joo! On ihan hyvä ja monipuolinen sekä ennen kaikkea helppo tapaus. Kerran nuorena päätin kaulita itse voitaikinaa. Urakan jälkeen päätin, että voin elää ilman voitaikinaa, ellen saa sitä valmiina. Oli turhan työlästä ja kaupasta saa parempaa, vaikka olisi pakastettuakin. Lidlin lehtitaikina ei ole liian hintavaa eikä näin ollen voilla leivottua, mutta maistuu hyvälle. (en ole silti Lidlin kanssa yhteistyössä, huom!)

Vihdoinkin sain jäähdytysritilän. Ei löytynyt kaupoista, mutta tilaamalla "Annin uunista" netin kautta sain parissa päivässä kotiini. 
Suklaapuustieni tarina alkoi joskus 15 v sitten. Päätin pistäytyä lähikaupassamme hakemassa jotakin hyvää kahvileipää töiden jälkeen. Ja voi ihmettä! Sinne olikin yllättäen ilmestynyt oma uuni ja jo ovella vainusin 🙋 mahtavan tuoreen pullan tuoksun. Siihen sekoittui myös aavistus suklaasta. Elettiin sitä aikaa, kun kaupat alkoivat paistaa raakapakasteista 'tuoretta' pullaa, sämpylöitä yms. Olen aina rakastanut tuoretta, kotonaleivottua pullaa. Tuon pullan maku löi minut ns ällikällä! 


Tuon ensimmäistä kertaa elämässäni makunystyröitä hellineen herkun makua ei voi unohtaa. En muista enää, kuinka monta pullaa ostin. Siitä hetkestä alkaen tajusin, että korvapuustin sisään voi laittaa muutakin kuin kaneli-sokeria. Tykkään tottakai myös ihan perinteisistä kanelipullista, mutta nuorten ja lastenlasten makuun nuo suklaapullat ovat edelleen The Must! Tässä tuo suklaapuustieni tarina. Tänään tein taikinan ihan tavalliseen laktoosittomaan maitoon lähes jauhopaketin ohjeen mukaan. Suosikkisuklaapullat eli Leenan suklaapuustit linkistä löytyy ohje.


Parsakääröjen ja nakkipiilojen tarina on tuore tapaus. Mielessä pyörii jo lupaamani vappubrunssin tarjottavat. Lapsille (ehkä aikuisillekin) maistuvat vappuna nakit. Tänä aamuna näin tv:ssä vinkin dipata nakit friteeraustaikinaan ja paistaa sen jälkeen öljyssä. Sopii hyvin vappuun, mutta aikomukseni on valmistaa tänä vappuna churroja suklaakastikkeella. Yksi öljyssä paistettava herkku riittää. Joskus olen piilotellut nakkeja voitaikinaan, joten lehtitaikina sopinee samalla tavalla.


Ostin parsapuntin viikonlopuksi ja siitä riittää hyvin muutama varsi tähän testiin. Parsakääröt olivat ihania omaan makuuni ja Mies tykkäsi enemmän nakkitapauksista. Hän oli ollut tuntikausia raikkaassa ulkoilmassa ja oli nälissään.

Kävin tänään kuvaamassa Miehen eilisen urakan jälkeä. Onpa siistiä!
'Ensin työt ja sitten syöt!' Pensasaita kukoistaa ja kukkii pian kauniisti valkoisenaan.  Mies pääsi raikkaan ilman makuun eilen ja jatkoi tänään kiertämällä golfkenttää. Tänään meillä Hämeessä aurinko paistoi suurimman osan päivää.


Oli muuten äärettömän helppoa ja nopeaa leipasta näitä suolaisia juttuja. Ehtii hyvin tehdä aamulla, jos aikoo tarjota vappuna piknikillä tai brunssilla.


Lehtitaikinan levy auki, reilusti Parmesan tai Grano Padano -juustoraastetta pinnalle. Sopivan kokoisiksi paloiksi saa näppärästi pitsaleikkurilla. Nakkien päihin ristiviillot ja parsat kuorittuina (tyvet napsautetaan kovalta osuudelta pois) ennen käärimistä. Helposti sai nipisteltyä taikinan kiinni. Sitten pieni voitelu kanamunalla, pyörittelyä juustoraasteessa (parmesan) ja n. 15 min / 225 asteessa keskilämmöllä. (Seuraa!)


Kolmen aineen liitto toimi tässäkin tapauksessa loistavasti. Me emme kaivanneet näihin mitään muuta, mutta täytteiden määrässä vain mielikuvitus asettaa rajat. Valmiin käärön dippaamistapoja voi kehitellä. Meillä oli tänään vain nuo perinteiset.

On tällä kylällä ahkeria miehiä. Naapurikin sai tuoreita leivonnaisia urakkansa päätteeksi.
Onneksi tämä päivä ei mennyt ihan hukkaan, sillä odottamaani puhelua ei koskaan tullut. Lääkärillä oli varmaankin kiireisempiä potilaita ja aika on rajallinen.. (vai rahaa) Hrmmm.. Hieman olen harmissani, mutta sitä ei varmaan kukaan huomaa.


Kukat kukkivat, nurmikko vihertää, linnut laulavat ja aurinko paistaa. Ei paha! 😄


Vappusima on jo pullotettu ja jäähtymässä. Upouusi lasinen sima- tai vesikanisteri hankittu!


Tänään itseäni eniten koskettanut asia oli järjestyksessä 32. Veteraanipäivän juhla. Kuulun siihen ikäpolveen, jonka lapsuuteen sodan varjo toi pitkiä, tummia sävyjä. Pahinta oli, että sodasta ei paljon puhuttu, vaikka sen päättymisestä oli alle 10 v. Pelon saattoi aistia heti, kun vähänkin puheet kääntyivät Suomen itsenäisyyteen. Sisua, suomalaista sisua kiiteltiin juhlassa tänäänkin. Minua koskettivat nuoret kuorolaiset, jotka esittivät sota-ajan lauluja hämmästyttävällä taidolla ja tunteella. Kiitos, että saamme elää itsenäisessä Suomessa! "Yhdessä eteenpäin!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini. Otathan rohkeasti yhteyttä!