Ruokaohjeita

Sivut

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Herkullinen iltapala ja joulun odotusta


Pannari, omenahillo ja marjat ovat lyömätön makunautinto. Pieni nokare vaniljajäätelöä viimeistelee herkun, mutta ei ole välttämätön. "Miksiköhän en kyllästy koskaan lettuihin, vohveleihin, pannariin ja köyhiin ritareihin?" kyselin eilen illalla talon Mieheltä nauttiessamme hitaasti ja hartaasti iltapalaamme. Samaa vakuutti hänkin ja tulimme siihen tulokseen, että lapsuuden herkkuhetket molemmilla olivat juuri mainitsemiani. Vohveleita en tosin saanut ihan lapsena, mutta niiden taikinahan on lähes samoja raaka-aineita. 

Vohveli kinuskikastikkeella, vaniljajäätelöllä, kermavaahdolla ja suolapähkinöillä. Nam! Maistui Kaarinalle.
Kävin  ystäväni kanssa Tiirinkosken tehtaamyymälässä etsimässä joulua. Nälkähän meille taas tuli herkullisen vohvelin tuoksun leijuessa ilmassa houkuttelevasti. En ollut syönyt kunnon lounasta, joten minulla tosin oli nälkä jo sinne saapuessamme. 

Ihan uskomattoman herkullinen vohveli salaatilla, lämminsavulohella, punasipulihillokkeella ja mozzarella-juustolla.
Joulun lähestyminen näkyy kaikkialla ja kodikkaan tuntuiset valot tuikkivat kivasti myös Tiirinkoskella. Tiirinkoski tänään linkistä saat hieman tietoa paikasta!
Onneksi lumi ei ole sulanut kokonaan pois täällä Hämeessä, vaikka lämpötila on pysytellyt pari päivää plussan puolella. Että jaksan toivoa lisää valkoista lunta jouluksi. Olisi niin kiva mennä pulkkamäkeen lastenlasten kanssa tai vaikka rakentaa lumiukkoja. ☃



Härkäpapuihin erikoistunut Tiirinkoski muistutti aiemmin hankkimistani härkäpapujauhoista. Pelkään pahoin, että kaappiin hankitut hyvät ja terveelliset jauhot ja rouheet jäävät vanhenemaan ellei niitä ota rohkeasti käyttöön. Pehmyttä peltileipää härkäpapujauhoilla linkistä saat aiemman reseptini. Makuun pitää hieman totutella, joten eilen päätin tehdä helppoa lempiherkkuamme käyttäen vain  osittain härkäpapujauhoja. Näin leipomuksen rakenne on parempi ja makuun voi totutella vähitellen.


Tämänkertaisen pannarin tein hieman pienempään kuin uunipellin kokoiseen vuokaan. Lisäksi viipaloin vuoan pohjalle pari jo lähes viimeisiään vetelevää banaania. Olen kertonut usein aiemminkin, että tykkään kovasti lämpöisen banaanin mausta. Lettuihin ja pannariin se sopii erityisen hyvin. Pakastimestani löytyy aina valmiiksi viipaloituja banaaneja, koska ne maistuvat smootheissa tai sellaisenaan koska vaan nälän yllättäessä.


Härkäpapujauhoinen pannari (36x25 cm uunivuoka)

4 dl maitoa (tai kermaviiliä / kauramaitoa / kookosmaitoa tms)
3 kananmunaa
½ tl suolaa
1 dl härkäpapujauhoja
1½ dl vehnäjauhoja tms.

Vuoan voiteluun 1-2 rkl voita ja pohjalle 2 banaania viipaleina
  • Kaada maito kulhoon ja lisää munat vispaten. Lisää myös suola.
  • Lisää jauhoja vispaten koko ajan. 
  • Jätä taikina tekeytymään ja turpoamaan n. ½ tunniksi.
  • Laita uuni kuumenemaan n. 200 asteeseen.
  • Voitele vuoka ja viipaloi banaanit tasaisesti vuoan pohjalle.
  • Kaada turvonnut taikina vuokaan ja paista 200 ast / n. 20-25 min tai kunnes näyttää kypsälle. 
Tässä vaiheessa pannari ei näyttänyt kaikkein herkullisimmalle tekemistäni. Mutta oli hyvää!❤
Tämänkertainen pannari ei houkutellut todellakaan ulkonäöllään. Talon Mies ehti jo epäilemään makua, mutta perui puheensa maisteltuaan herkkua. Pannari näytti keskeltä raaàlle, mutta maku oli hyvä ja pohja riittävän kypsä. Ehkä banaanit ja härkäpapujauhot eivät jaksaneet kohottaa taikinaa, kuten normaalissa pannarissa.


Ihan pakko kertoa vielä uskomattomasta jutusta. Olen innostunut siivoamaan kaappeja. 👌 Yleensä siivoaminen ei ole juttuni, mutta kaappien järjestely ja tyhjentäminen antaa nyt mielihyvää. Olemme asuneet tässä kodissamme 3,5 v ja ihan käsittämätöntä kuinka kaapit ovat täyttyneet turhasta roinasta jo nyt. Onneksi täällä on Fida secondhand,  joka ottaa mielellään vastaan kaikkea käyttökelpoista tavaraa. Ja onneksi on talon Mies, joka on hoitanut upeasti viime aikoina imuroinnin ja moppaamisen. Itselleni jää enemmän aikaa tähän KonMari siivousmenetelmään, mutta paljon on vielä kesken. Nautin myös ajatuksesta "Minun roska, toiselle lahja."


Näitä sinänsä kauniita viinilaseja olen kuljettanut mukanamme pitkään, mutta nyt päätin luopua näistäkin. Emme ole kovin montaa kertaa näitä käyttäneet, joten miksi ne saisivat viedä kaappitilaa. Aika moni muukin tarpeeton esine sai lähteä ja nyt sekä astiakaapeissa että vaatekaapeissa on tilaa uusille tavaroille! Heh heh! 😂

Ensimmäisen työyhteisöni (1975) ihanilta ihmisiltä saamani joululahja toivottaa kotiimme tulevat vieraat tervetulleiksi eteisen oviaukossa.
Meidän kodin joulu on jo vuosikausia hiipinyt pikkuhiljaa sekä tunteisiin että tilaan. Haen tai oikeastaan talon Mies hakee joululaatikot varastosta ja sieltä niitä aarteita löytyy. Aikaa menee aika paljon muistojen kertaamiseen. On ihanaa pysähtyä miettimään kunkin esineen alkuperää.


Vihdoin uskaltauduin hankkimaan kotiimme kolme hyasinttiä. Pelkään niiden tuoksun tunkeutumista kotiimme liian voimakkaasti, vaikka emme tietääkseni ole kumpikaan allergisia hyasintin tuoksulle. Katsotaan kuinka jatkossa käy.


Tänä vuonna päätin vihdoin hankkia uuden jouluisen pöytäliinan kotimme hieman erikoisen malliselle ruokapäydälle. ( 140x140 cm). Eilinen ilta meni sen ja kuusen alle tarkoitetun liinan ompelun parissa. Kankaan olin saanut jo aikaa sitten äidiltäni. Eiköhän molempien kuvat vielä vilahda postauksissani. 💖

Tässä täksi jouluksi hankkimani tiukukuusi, enkelin sain jo aikoja sitten.

Talon Miehen ystävä/työkaveri vuosien takaa on tuonut vaimonsa itsemaalaaman kynttilän monena jouluna. Näitä ei raaskisi millään polttaa, ovat niin kauniita ja tunnelmallisia.


Oikein hyvää 2. adventtia kaikille teille, jotka ehditte kurkata blogiani kaikkien muiden kiireiden keskellä!


Itse olen ottanut tavaksi lukea muutamia postauksia illalla ennen nukkumaan menoa tai aamulla, kun talon Mies on yhä unten mailla. On niin kiva ammentaa uusia ideoita eri blogeista. Tykkään nykyisin "tutustua" blogin pitäjiin ja heidän ihaniin ideoihinsa monilta eri elämän alueilta. Onnekseni löysin tämän blogimaailman ja saan lukea juuri niitä blogeja, joita haluan. Kunpa sinä voisit saada iloa minun blogistani. 😄
                                  Enkelijoulukalenterini 10. luukku

Pikkusiskoni lähettämä pikkuenkeli liitelee kodissamme milloin missäkin huoneessa. Ihana päivän piristäjä tuli kotiimme n. 10 v sitten.

2 kommenttia:

  1. Oi mitä herkkukuvia, Kiitos pannarin ohjeesta otankin sen heti ylös:) Teillä on niin kaunista ja ihanaa joulun tunnelmaa♥ Mukava on koti laitella! Nuo konmarit on välillä kivoja ja mitä kaikkea sitä kaapin kätköistä saattaa löytääkkään:) Minulle blogisi tuottaa paljon iloa, täällä on ihana vierailla! Leppoisaa alkavaa viikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ja oi, tuntuipa ihanalle herätä tähän viikkoon ja löytää kommenttisi. Kiitos paljon Päde! Taas sain lisäintoa postauksiin. Joulun aika on kuin taikaa ja tapani on ottaa siitä kaikki ilo irti. Tosin joulukuusi tulee meille vasta aaton aattona. Siis toistaiseksi ainakin, mutta parempi olla koskaan sanomatta ehdottomasti. Hyvää ja suloista jouluun valmistautuvaa viikkoa myös sinulle!

      Poista

Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini.